Haistan kettuilevaa sävyä nopan kysymyksessä asset managementistä. Mielenkiinnolla odotan montako lupaavaa uraa tuhotaan torontossa tulevaisuudessa.
Jos nyt luit noita aiempia viestejä, niin siellä mainitsin, että minuakin vituttaa, jos Torontossa hukataan noita prospecteja liikaan AHL-hauduttamiseen. Sitähän se asset management on, että osataan maksimoida se käytettävissä oleva kauppatavara. Jos niitä junnuja pidetään siihen waiver-vapauteen asti siellä AHL:ssä, että "nähtäisiin, ketkä ne parhaimmat on", niin siinä sitten hienosti syödään sitä markkina-arvoa niiltä ei niin hyviltä jannuilta.
Dekeyser: sanomattakin selvää että mies on kehittynyt hyväksi puolustajaksi. Mahtuisi mihin tahansa joukkueeseen. Näin ollen onnistunut nuoren pelaajan kasvattaminen vaikkakin liittyi joukkueeseen 23 vuotiaana. Silti kasvanut Detroitissa 11 pelin 0+1 miehestä 30 pisteen kaveriksi.
On kehittynyt hyväksi puolustajaksi. Oli sitä myös Detroitiin tullessaan keväällä 2013. Aika rohkeaa määritellä kaveri 30 pisteen mieheksi, kun uralla on kolmella NHL-kaudella syntyneet tehot 23, 31 ja 20. Siltikin, eipä se DeKeyserin rooli olekaan hakata niitä pisteitä. Siihen pitäisi olla ihan muut kaverit, vaan kun ei ole.
Ryan Sproul ja Xavier Ouellet: samassa veneessä kimpassa nämä 2011 2. kierroksen varaukset. Molemmat nakutti hyviä tehoja junnuissa ja sitten ahl tasolla ihan ok suorituksia. Kolme kautta olleet näytillä griffinsissä eikä nyt niin huikeita ole olleet että olisivat ansainneet missään vaiheessa roolia änärissä. Molemmat ovat kuitenkin vielä niin nuoria että saattavat kehittyä vielä kelpo nhl tason pelaajiksi. Jos kuitenkin oletuksena pitää että 2013 heitä pidettiin top2-4 prospekteina niin vaikea sanoa missä meni vikaan. Olisiko heidät pitänyt nostaa änäriin pelaamaan vaikkapa koko kaudeksi 2014-2015? Olisivatko he silloin puhjenneet kukkaan? Jaa a. Lopputulos tuskin olisi eri. Eli en lähtisi kritisoimaan detroitin pelaajakasvatusta näiden pelaajien kohdalla. Kummankin kohdalla kehitys on ollut nopeaa nuorena ja nyt kakskymppisenä se on hiipunut yksinkertaisesti. Niin voi käydä. Ihan sama missä organisaatiossa olisi miehet olleet ei heistä top2 pakkeja olisi tullut. Eli ihan hyvää asset managementiä.
Ah, nämä tulevaisuuden Suter ja Weber. Organisaatiossa ei siis ole sinun mielestäsi mitään vikaa, kun lupaus yksi toisensa jälkeen hiipuu? Ja jos taas organisaation kehitystyössä ei vikaa ole, niin olisikohan sitten se draftaus se akilleen kantapää? Kumpaakaan täällä ei varsinaisesti ole myönnetty kertaakaan, vaan sokeasti uskotaan joukkueella olevan kaikki hyvin, kun on sitä omavaraisuutta. Ja kuitenkin vuosi vuodelta Detroit on lähempänä sitä alempaa kastia kuin kärkisijoja.
Tuossa boldatussa kohdassa on juurikin se mitä yritän sanoa. Saattavat kehittyä. Jos ne jätkät on nyt junnanneet paikallan AHL:ssä kolme vuotta, ja puhutaan kuitenkin kakkoskiepin varauksista, niin olisiko heitä ehkä kannattanut käyttää jossain treidissä, jolla vahvistetaan sitä puolustusta? Jompikumpi noista olisi hyvinkin saattanut kelvata jollekin rebuild-vaiheessa olevalle joukkueelle varauksien kera.
Brendan Smith: vähän sama kuin äskeisillä herroilla. Tokan kiekan varaus jonka potential cap off on top6 pakki. Joku kutsuu huonoksi toisen rundin varaukseksi, toiset ihan kelpo varaukseksi. Aika maximit vedetty kaverista irti. Tuskin toronto olisi tehnyt hänestä yhtään sen parempaa. Hyvää asset managementiä.
Miksi kaivat tuon Toronton koko ajan mukaan? Siellä jos jossain on vedetty 2 vuosikymmentä aivan vihkoon kaikessa mahdollisessa.
Smith on täyttänyt omasta mielestäni roolinsa juurikin tuollaisena kolmosparin ukkona. Kuitenkin, hänenkin kohdallaan sai viime ja toissa kaudella jatkuvasti lukea "hiuksista v***uun"-kommentteja. Ja ihan kuin äskeisillä herroilla, myös Smith oli NHL:ään tullessaan "tuleva top-4". Voi toki olla sitä vieläkin jonkun mielestä. Saattaahan se kehittyä vielä.
Marchenko: kasvamassa kovaa vauhtia hyväksi pakiksi. Potentiaali merkittäväksi top4 pakiksi. Hyvää asset managementiä.
Tämän toin jo itsekin esille. Marchenko oli hyvä löytö, ja vaikka jämähtäisikin kolmospariin tai seiskapakiksi, on silti hyvä löytö 7-kiepiltä. Silti suhtaudun varauksella kaverin potentiaaliin olla merkittävä top-4 pakki. Ei ainakaan contender-joukkueessa.
Backman: hänen kohdalla toteutui tämä "trade deadlinella vaihto konkariin" -suunnitelma. Treidi ei onnistunut koska cole ei pystynyt auttamaan joukkuetta play offeissa merkittävästi kuten tarkoitus oli. Backman oli kuitenkin eilen waivereillä että sieltä olisi miehen saanut takaisin jos olisi halunnut. Ei kelvannut kenellekkään. Vitos rundin kaveri ku on niin täytti roolinsa loistavasti olemalla juuri se trade bait deadlinella.
Ja silti hänestäkin kaavailtiin muutama vuosi sitten sitä vakionimeä punasiipiin... Eli periaatteessa tämä oli huonoa asset managementia, kun bäckman ja Janmark ja 2nd rounder vaihtui 11 otteluun Erik Colea sekä Vili Saarijärveen. Toisaalta, siinä on tuleva top-4 pakki Detroitiin... Mutta joka tapauksessa tässä kohden sentään yritettiin vahvistaa sitä joukkuetta treidaamalla tulevaisuutta.
Yksinkertaisesti sanottuna, detroitista riippumattomista asioista johtuen prospektit eivät ole saavuttaneet villeimmissä unissa kaavailtuja top2 piirteitä.
Käykö Detroitilla tosissaan noin huono tuuri varaustensa kanssa? Varataan ehdotonta priimaa, mutta sitten ne osoittautuvatkin ihan tavallisiksi rivimiehiksi, kun kehitys hiipuu. Miksiköhän muilla joukkueilla ei vastaavaa käy samassa mittakaavassa? Äläkä ota tähän esimerkiksi Torontoa, kun niiden varauksia ei ole ymmärtänyt oikein kukaan viimeisen 15 vuoden aikana. Poislukien nyt pari viimeistä draftia.
Tuolla aiempien kausiketjujen keskusteluissakin tuodaan jo esille se, että lähes kaikki Detroit-henkiset pitävät tätä farmihaudutusta fiksuna tapana, ja suurin osa pelaajista pelaakin sen waiver-vapausajan pääsääntöisesti farmissa. Paljonkos sille Frkille annettiin mahdollisuuksia oikeissa NHL-peleissä? Oliskohan sitäkin voinut harkita treidihoukuttimena, kun kerran Carolinaan kelpasi ainakin...? Tai toissa kaudella Andrej Nestrasil? Kyle Quincey menetettiin taannoin Kingsiin waiversien kautta. 23-vuotias Quincey oli saanut mahdollisuuksia kolmen ammattilaiskauden aikana peräti 13 ottelun verran. Losissa sitten pätkikin heti ensimmäisellä kaudellaan 38 pistettä. Ryan Sproulille niitä otteluita on annettu yksi.
Kysymys kuuluukin, jos tätä hauduttamista ei oltaisi tehty, niin millainen joukkue Detroit olisi tällä hetkellä? Olisiko joku noista kavereista breikannut oikein kunnolla, ja tuonut sitä kärkeä joukkueeseen, jota nyt puuttuu oikein isolla kädellä? Kokeeko Sproul Quinceyn kohtalon ensi vuonna, ja pääsee johonkin seuraan, jossa kaverille uskalletaan antaa kunnon mahdollisuus? Iskeekö Tomas Jurco vuoden päästä kiekkoja maaliin Teuvo Teräväisen syötöistä Carolinan paidassa?