Niin, mun pointti oli nimenomaan siinä, että se kokeileminen tehtäisiin silloin, kun sitä waiver-vapautta vielä on. Eli pikkuhiljaa sisäänajoa. Silloin se prospect saisi sitä omakohtaista kokemusta niistä NHL-peleistä, jonka kyllä käsitykseni mukaan on ihan yleisesti todettu olevan erittäin tärkeää pelaajan kehityksessä. Voihan se olla, että tuo kolmikko sitten oikeasti oli liian heikkotasoisia NHL:ään, mutta ainakin Nestrasil näyttäisi onnistuvan vähintäänkin kohtalaisesti.
Niin no. Nestrasil oli ECHL-tasoa silloin kun olisi ollut waiver-vapaa näihin kokeiluihin. Ei pärjännyt edes AHL:n kilpailuympäristössä. Kuinka typerä GM menee nostamaan semmoisia NHL-tasolle?
Sama Martin Frkilla. Memorial Cup -voiton jälkeen piti tehdä hyppy AHL-tasolle ammattilaiseksi. En tiedä ryyppäsikö kesän vai mitä teki, mutta liike ei riittänyt edes AHL:ään ja ECHL:stä ponnisti takaisin hyvillä otteilla vasta puolentoistavuoden päästä. Sai yhden kunnollisen AHL-kauden pohjille ja puutteet ovat edelleen samat, eli liike ei riitä, vaikka laukauksensa ansiosta saattaa onnistua tehoilemaan YV:llä. Eihän tuollaisella ECHL-jannulla ollut mitään treidiarvoa missään vaiheessa, että siitä olisi jotain vastinetta koskaan voinut saada.
Nämä kaverit saatiin sitten roikotettua waiverien rajoille ja nyt sitten kauhistellaan sitä menettämistä, kun kyseessä on Detroitin menettämä melkein NHL-pelaaja. Muualla tapahtuu ihan samaa, prospecteista irtaannutaan jo ehkä aiemmin ja ketään ei voisi kiinnostaa kiviä enempää. Holland ilmoittaa että on yrittänyt miehiä kaupitella ja kukaan ei ole ollut valmis maksamaan mitään. Joten case closed, mennään eteenpäin. Seuraava junnu sisään. Kaikki vaan ei aina natsaa, vaikka miten hyvän toimintaympäristön rakennat.
Se on toki vähän joukkuekohtaistakin, että miten arvottaa pelaajat tai pelipaikat. Mutta sinänsä, joo, ylläolevasta olen jokseenkin samaa mieltä. Se mulla vaan mietityttää, että onko Detroit sitten ihan oikeasti varannut järjettömän määrän alaketjujen kavereita samalla tiedostaen, että kaikille ei ole tilaa, eikä vaihdossakaan sitten saa mitään. Vai ollaanko niistä potentiaalia Top-6:een omaavista kavereista sitten saatu kehitettyä alempien kenttien kavereita?
Jossain vaiheessa nuo Nillin ja McDonellin varaukset näytti olevan sitä, että haettiin vain huipputaitoista raakiletta, jonka fyysisten ominaisuuksien kehittämisellä tehdään se suurin urahyppy. Mutta vaikka ne fyysiset ominaisuudet kehitettiin hyviksi, niin yhdestäkään lopputuotteesta ei tullut riittävän hyvää Kronwallin jälkeen. Kyllä silloin vika on oltava jo taitotason lähtötasossa, eli draftattiin huonosti. Yliarvotettiin jotain ominaisuutta, ja pelaaja ei koskaan päässyt puutteidensa yli. Tai painotettiin väärää pelipaikkaa väärässä draftissa. Osalla kyvyt nähtiin väärin ja joidenkin lahjakkuuksien urat tuhosi loukkaantumiset. Mutta sitä nyt tapahtuu kaikilla.
Ja jos aina yritettiin varata sitä taitoa, niin alaketjujen pelaajia näistä on loogisesti hyvin vähän tullut. Niitä kun saa UFA-markkinoiltakin suht halvalla. Tai kehittää itse Grand Rapidsin kautta. Mitä Detroitia esim hyödyttäisi jonkun Austin Watsonin kaltaisen pelaajan varaaminen? Mitä väärin on siinä, että esim Luke Glendeningistä on kehitetty puolustavan kentän pelaaja ja hänet löydettiin, jälleen ilmaiseksi, varatuiksi joutuvien pelaajien ulkopuolelta? Glendeningiin ei tarvinut uhrata vuoroa, vaan ne pystyi maksimoimaan muihin hakuihin.
***
Nyt kun on seurannut tätä Dallasin varaamista Nillin & McDonnellin siirryttyä sinne, niin mielestäni siellä on jatkunut tuo sama touhu mitä Detroitissa ennen vuotta 2012.
Vuoden 2013 draftissa, listat oli McDonnellin rakentamat Nill-vision pohjilta (McDonnell lähti perässä Dallasiin 2 viikkoa ennen draftia) ja Valeri Nichuskinin kerrottiin jälkikäteen olleen Wingsin listoilla draftin 3. paras pelaaja. Silloin tuo ainakin minusta kuulosti pöyristyttävältä, kun tämä oli kuitenkin tuo MacKinnon-Barkov-Drouin-Jones -drafti.
Ja kun on nähty mitä Nichuskinille kävi, niin ei harmita yhtään, että Nill ja McDonnell ovat Dallasissa. Mitäs jos Detroit olisi vaikka 2013 tankannut ja pitänyt nämä herrat edelleen scoutingin johtajina? Jos Detroitilla olisi ollut 3rd overall ja poiminut Nichuskinin. Ja sitten ihmetelty, miten ei prospekti lyönyt läpi vaikka annettiin kuinka NHL-roolia ja nyt on kaveri KHL:ssä.
2014 draftissa Nill & McDonnell valitsivat Julius Hongan #14 overall. Tätä olen jälkikäteen ihmetellyt suuresti. Detroit pääsi varaamaan Dylan Larkinin heti Dallasin jälkeen #15 overall. Jos nyt suoritettaisiin re-draft, niin Larkin menisi TOP5:ssä ja Honka tippuisi ykköskiekan loppupuoliskolle. Katseet kääntyy jälleen näihin pelaajia valitseviin ukkeleihin... Larkin pelasi koko juniori-uransa Michiganissa Nillin ja McDonnellin silmien alla, eikä olleet tietoisia miehen tasosta. Jälleen hieno esimerkki tästä vallinneesta osaamattomuudesta.
Mitäs jos Nill & McDonnell olisivat edelleen olleet Detroitissa? Detroitilla ei olisi edes Larkinia ja tulevaisuus vielä synkempi. Kärkipelaajia löytyisi vain maalivahti.
2015 draftissa Nill & McDonnell olivat jälleen venäläisjahdissa, tällä kertaa se taisi olla ykköskiekan pisin reach eli #12 overall Gurianov. Monella taholla tuota pidettiin heti alkuunsa epäonnistuneena riskihakuna ja ainakin miehen 2015-16 kausi meni jo ihan vihkoon. Nyt taisi olla saanut kehuja harkkaleirillä mutta katsotaanpa pitemmälle. Kummallinen haku ja jotenkin tuttua Detroitista aiemmilta vuosikymmeniltä. En olisi todellakaan halunnut nähdä kyseisen pelaajan varattavaksi meille tuolla vuorolla. Jo heti vuoden päästä Gurianovin jälkeen menneet Barzalit ja KyleConnorit menisivät re-draftissa korkeammalla. Ehkä Svechnikovkin.
Tämän pitemmälle en jaksa Starsin prospekteja analysoida kun en niistä alemmista hauista hirvittävästi tiedä, mutta tämän viimeisen 3 vuoden historian kun peilaa Detroitin historiaan, niin mielestäni löytyy jo yhdistäviä tekijöitä. Ohi menee. Nill & McDonnell eivät ilman Håkan Anderssonia ole osanneet varata lainkaan tasokasta materiaalia. Virhettä toisensa jälkeen siellä ja täällä. Parhaimmat Pohjois-Amerikan varaukset heidän ajaltaan olivat Jimmy Howard, Kyle Quincey, Justin Abdelkader ja Darren Helm. 18 vuoden ajalta, siinä se.
Se miksi Dallasin tilanne on nyt hyvä, niin ei tietenkään vielä liity mitenkään tähän draftaamiseen vuodesta 2013 eteenpäin. Nill treidasi ulos edellisen scouting directorin hankkimaa materiaalia, joka olikin varsin tasokasta. Myös edellisen scouting directorin huikea 5.kierroksen löytö ei ole haitannut. UFA-tulijaa on riittänyt halvan veroprosentin osavaltiossa. Hienoja kauppoja ja rakentamista, toki pientä maalivahtisekoilua ja Hollandmaista kritisoitua hätäpaikkailua kuten Hudler on jo nähty, mutta draftauspuoli muistuttaa 2013 lähtien sitä mitä Detroit oli 1995-2012, ilman onnistuneita Andersson-löytöjä Euroopasta.
Jos nyt ihan oikeasti mietitään isoa kuvaa, niin jotainhan Detroitissa tehdään väärin, kun tulokset vain heikkenee vuosi vuodelta. Siltikin, kun minä tai muut täällä yrittävät objektiivisesti (ei värilasein) tätä ongelmaa tulkita ja analysoida (osa toki hieman kärkevämmällä tyylillä), niin sitten perustellaan sillä, että kova on luotto omiin, ja kyllä se tästä. Ja hypetetään Detroitin systeemiä, ja samalla ummistetaan silmät siltä, että jotain radikaalia tarvitsisi tehdä. Kylmä fakta taitaa olla se, että tällä Detroitin systeemillä ei nyky-NHL:ssä olla saavutettu yhtään mitään merkittävää. Tai se on toki mielipideasia, jos jollekin riittää se jokavuotinen first round exit.
Niin, tulokset heikkenee, koska nyt on urahuipussa jalkeilla on sen ajan prospectit, joita draftailtiin edellisen menestysvaiheen aikana, 2008 ja 2009. Menestysvaiheen mukana tuli alhaisimmat mahdolliset varausvuorot ja niitä myös kauppailtiin sillon enemmän pois. Ei siis ollu draftipickessä leveyttä eikä korkeutta, ja luotto jatkui edelleen vanhoihin scouting directoreihin.
Jotain radikaaliahan on tehty jo 3 vuotta sitten ja se oli tuo Scouting Directorin vaihtaminen. Lisäksi tänä kesänä on lisäksi vaihdettu prospect developmentin johtaja, eli Jiri Fischer siirtyi muihin tehtäviin 9 vuoden palveluksen jäljiltä ja prospectien development-seurannasta huolehtii jatkossa Shawn Horcoff. Eli väki vaihtuu, kun GM ei ole ollut tyytyväinen tuloksiin.
Tällä kehityssysteemeillä ei ehkä ole saavutettu mitään merkittävää, mutta vika ei välttämättä ole siinä systeemissä, kun uusien kärkikärkipelaajien puuttumista yritetään vängätä sen alle. Vika on edelleenkin siinä, että
kärkipelaajia ei ole osattu varata matalilla varausvuoroilla. Ei ole osattu valita oikein, draftata. Paitsi, ennenkuin scouting director vaihtui. Heti osuma (Larkin).
Se avasi silmiä vanhaan (kun huippuja ei ole juuri näkynyt) ja antoi näyttöjä tulevaisuuteen, että mitäs jos sieltä tuleekin lisää kunnon osumaa?
Contenderiksi nousussa pitää toimia jokainen osa-lue nykykpäivänä. Detroitissa toimii syvyysdraftaaminen, joka taasen on monella tankkaajalla kussut ja estänyt contenderiksi nousun. Saadaan ne kärkipelaajat, mutta ei saada luotua syvyyttä. Detroitissa ongelma on ollut päinvastoin. Chicagon nousussa toimi molemmat.