Detroit Red Wings 2014–2015

[teude]

Helvetin hyvä uutinen! Olisi tosin saanut tapahtua jo muutama vuosi sitten.

 

[Apmp-]

Kiitoksia vaan Silmävälille palveluksista. 2008 ja 2009 playoffit olivat oikeasti ihan hyvää suorittamista. Ei tule nykynäytöillä todellakaan ikävä, mutta kyllä vanhalle kunnon O_____O:llekin hyviä hetkiä muutama tuli. Ihan hieno mies varmasti.

 

[HeavyWing]

O_____O Ihan hieno mies varmasti.

Hieno mies varmasti, eikä muistella pahalla. Hienointa, parasta antia oli ehdottomasti tämä O_____O -kuvaus herrasta, joka toivottavasti elää vielä pitkään.

 

[Aunt Wang]

O_____O Ihan hieno mies varmasti.

Ja lärvistä päätellen varmasti keskiverto landepaukkua älykkäämpi. Peliäly on ainakin sitä luokkaa, että moni nahilan tämän hetkisistä 1. senttereistäkin itkee kateudesta.

*google kuvahaku/O_____O

 

[Dissonanssi]

Detroitille tulossa tilasto-guru lähiaikoina, vihdoinkin.
Detroit Red Wings coach Mike Babcock looks to learn more through advanced stats - NHL.com - NHL Insider

Mutta eikös Detroitilla ole ollut jo ties kuinka kauan olemassa jotkut omat hyvinkin salaiset ja mystiset tilastomenetelmät, joista kukaan muu ei tiedä tai ymmärrä mitään? Vai miten se nyt oli, Henkka? Kyllähän tässä nyt on aika selväksi tullut, että Detroit-organisaatiossa operoidaan lähes aina jollain hyvinkin salaisilla ja mystisillä menetelmillä ja työkaluilla, koska eihän kyseinen organisaatio vain voi tehdä huonoja päätöksiä tai olla millään tasolla nykykehityksestä jäljessä (tämäkin signaus lienee vain jokin "kulissi-temppu"). Joillakin se usko vain näyttää olevan todella vahva.

***

Ei Samuelsson tosiaan ihan turha-kaveri ole, kun häntä varten on ihan oma hymiökin keksitty. Kuinka monesta pelaajasta voi sanoa samaa?

 

[Larsson]

Mutta eikös Detroitilla ole ollut jo ties kuinka kauan olemassa jotkut omat hyvinkin salaiset ja mystiset tilastomenetelmät, joista kukaan muu ei tiedä tai ymmärrä mitään? Vai miten se nyt oli, Henkka? Kyllähän tässä nyt on aika selväksi tullut, että Detroit-organisaatiossa operoidaan lähes aina jollain hyvinkin salaisilla ja mystisillä menetelmillä ja työkaluilla, koska eihän kyseinen organisaatio vain voi tehdä huonoja päätöksiä tai olla millään tasolla nykykehityksestä jäljessä (tämäkin signaus lienee vain jokin "kulissi-temppu".

Viimeiset kaksi sivua on kirjoteltu kuinka paska päätös tuo Cleary oli ja kuinka paskasti meni taas tuo frenzy. Ei tässä nyt kukaan ole ihan hirveän isoja kehuja antanut organisaatiolle.

 

[Henkka]

Mutta eikös Detroitilla ole ollut jo ties kuinka kauan olemassa jotkut omat hyvinkin salaiset ja mystiset tilastomenetelmät, joista kukaan muu ei tiedä tai ymmärrä mitään? Vai miten se nyt oli, Henkka? Kyllähän tässä nyt on aika selväksi tullut, että Detroit-organisaatiossa operoidaan lähes aina jollain hyvinkin salaisilla ja mystisillä menetelmillä ja työkaluilla, koska eihän kyseinen organisaatio vain voi tehdä huonoja päätöksiä tai olla millään tasolla nykykehityksestä jäljessä (tämäkin signaus lienee vain jokin "kulissi-temppu"). Joillakin se usko vain näyttää olevan todella vahva.

Ööh, että mitä? Onhan noista tilastohommeleista ollut artikkeleita netissä ja mainintoja jääkiekkoaiheisessa kirjallisuudessa jo vaikka kuinka kauan. Lähes jokainen organisaatio kerää pro-scouttiensa avulla esim. omaa scoring chance -dataa, jota ei ole missään julkisesti saatavilla. Kulisseissa on myös liikkunut huhua, että NHL voisi julkaista vaikka miten hienoa dataa, mutta GM:t eivät halua kaiken olevan julkista, koska juuri sillä halutaan erotella jyvät akanoista. Jotkut TV-yhtiöt keräävät omaansa (scoring chances liittyen), mutta niissäkin tuntuu olevan suuria näkemyseroja ja mitään suurempaa ei niiin kannata pohjata kovin vakavasti. Babcock tuossa artikkelissa mainitsee juuri tämän, että tilastojen on sitten oltava luotettavaa matskua, jotta niihin voi näkemyksiä pohjata ja tuon kommentin perusteella hänellä tuntuu olevan vahvaa näkemystä ja kokemusta joistakin luotettavista ja joistakin ei-niin-luotettavista tilastoista.

Nyt nämä Corsit ja Fenwickit ovat toki meille tavallisille pulliaisille ja kiekkomedialle se kuumin sana, koska se saadaan ongittua suoraan NHL.comin tilastoista tai niistä play-by-play seteistä. Onhan nuo ihan mukavia ja mielenkiintoisia settejä ja itsekin niitä seuraan, mutta minään jumalan sanana en niitä nyt pitäisi, niin kuin yleisesti niitä tunnutaan nyt pidettävän. Lukuja pitää osata tulkita ja suodattaa oikein. Mutta "advanced statseja", mitkä käsittää jotain muuta kuin pelkän pistepörssin on ihan saletisti eri muodossa eri organisaatioilla ja on ollut jo pitkään. Sitä varten ne pro-scoutit on sitä dataa kerämäässä ja mitä parempi se oma systeemi on, se on sitten jokaisen organisaation ammattisalaisuus.

Se että jos Detroit menee nyt hankkimaan itselleen jonkun Corsi/Fenwick -spesialistin (mistä näissä artikkeleissa on ollut kyse) niin en usko että ne löytää sieltä mitään uutta, mitä eivät olisi ennestään tienneet omalla aiemmalla analyysillään. Cleary oli paska ihan jokaisella analyysillä viime kaudella. Tai löytävät ehkä sen, että jollain Tyler Kennedyllä on loistavat Corsi-lukemat vuodesta toiseen, mutta kun tehdään myös eye-test pro-scoutin turvin, niin huomataan koko homman perustuvan siihen, että kaveri jaksaa heittää aina kiekon maalivahtia kohti mennessään vaihtoon ja siitä kertyy mukavasti hyödyttömiä Corsi attempteja, joilla ne tilastot vääristetään. Tarkemmassa tilastoinnissa nämä raakataan toki pois.

En minä ole väittänyt että Detroitilla olisi ylivertaiset tilastomenetelmät tai mitään, mutta jotain siellä kyllä tehdään. Jotain karttaa matseissa täyttää aina back-up -molari, jottei tarvitse tyhjän panttina istua. Ja semmoinen havainto jostain vuoden 2008 tienoilta jäi mieleen, kun joku oli tehnyt tutkimuksen NHL-tilastojen luotettavuudesta vertailemalla koti- ja vieraskentillä tapahtuvaa tilastointieroa, niin pienin varianssi NHL:n tilastoinnin heittelyssä vieraskenttien keskiarvon ja kotikentän välillä oli Detroitissa ja Pittsburgissa. Noiden miesten työn laatuun oli siis panostettu, tuskin vahingossa, vaan ihan kotiorganisaation toimesta. On haluttu, että se data mitä ne siellä kerää, on sitten laadukasta jos sitä johonkin käytetään, ja mihin se Babcockin artikkelissa viittasi. Jossain Nashvillessa taasen tuntui olevan tolkuttoman suurta heittelyä kotitilastoinnin ja vierastilastoinnin välillä. Esim. Patric Hörnqvistin "laukomisesta" on Nashvillessä täysin erilainen tulkinta mitä vieraskentillä. Siksi noissa joissain Corsi-analyyseissä käytetäänkin vain vierastilastoja, jotta nuo kotikenttävääristymät saadaan suht samoiksi kaikkille.

Mutta mitä tulee tuohon Babcockin varsinaiseen kommenttiin analyysi-miehen tarpeesta, (joka antaa sen kuvan ettei Detroitissa tehtäisi minkäänlaista tilastoanalyysiä), niin uskon ihan rehellisesti sen olevan täyttä puppua. Niin vahvat sidosrymät tuolla Wingsin johtoporukalla Tampa GM:iä myöten on esim. jo Kanadan maajoukkueeseen, jossa nämä tilastohommat on todennäköisesti viety viimeisen päälle paremmin kuin missään koskaan ikinä. Ja sieltä ne kulkeutuvat sitten muiinkin organisaatioiin, myös Detroitiin, jos ne mukamas ei siellä vielä ole.

Are Advanced Stats Smarter Than Mike Babcock?

Ihan pari päivää sitten thehockeywriters.com teki tälle "advanced statseista mitään tietämättömälle" Mike Babcockille selvityksen, että millä ketjuilla Red Wingsin pitäisi lähteä ensi kauteen. Analyysin lopputulos oli sama, millä ketjuilla Babcock yritti lähteä jo viime kauteen. Jotenkin oli vaan hauska sattuma, että ehkä se sitten ihan vaan mutulla vetelee samat kentät, mitkä Corsi For -lukemalla olisivat olleet ideaalisimmat.

Eli:
Zeta - Datsyuk - Abdelkader
Franzen - Weiss - Alfredsson (jos Alfie jatkaa) (jos ei jatka, niin Nyquist tähän ketjuun ja Jurco kolmoseen)
Tatar - Sheahan - Nyquist (tai Jurco, jos ei Alfieta joukkueessa)
Miller - Helm - Glendening

Juuri noita kenttiä mies yritti pitää kasassa, kunnes loukkaantumiset alkoivat sotkea nippua. Etenkin nuo kaksi ekaa ketjua oli suunniteltu teoriassa jo training campille ennenkuin yhtään luistimen piirtoa oli vedetty jäähän. Joko Babcock on maailman paras mutu-valmentaja tai sitten hän pohjaa ne kenttänsä nimenomaan tilastoanalyysiin.

EDIT:

Lisätty se hockeywritersin linkki, jossa Babcockille neuvottiin miten ne kentät pitää rakentaa "advanced statsit" huomioiden.

 

[Henkka]

DeKeyserin jatkosopparille taitaa tuo Jake Gardinerin jatko toimia nyt parhaimpana vertailukohtana. Ukot pelasi suht samanlaisissa rooleissa ja pisteidenteko on mennyt suht samaa tahtia uralla. DeKeyserillä on toki vähemmän kokemusta, jonka myötä en usko miehen saavan mitenkään ainakaan kalliimpaa lappua, mitä Gardiner eilen teki.

Jääaika viime kaudella:
DeKeyser 21:38min
Gardiner 21:04min

Pisteet/peli uralla:
DeKeyser 0.32
Gardiner 0.39

Ikä molemmilla 24 vuotta, UFA ikään 3 kautta.

Verrokkeja DeKeyserille on todella vaikea löytää, kuten esim. Tatarin tapauksessa ei ollut (Killorn, Schenn, Kreider -laput).

TJ Brodie on toinen, mutta mies teki sopparinsa jo vuosi sitten, vuotta nuorempana. Nyt kuitenkin 24-vuotiaana pelaa 2.125 millin caphitillä.

Voisin siis kuvitella, että DeKeyserille saatetaan tarjota jotain tuollaista Brodien hintaista tai hieman kalliimpaa 2-vuotista lappua, jolla mies olisi sopparin päättyessä vielä RFA.

Tai sitten hänelle tarjotaan tuollainen 5-vuotinen "paying for potential" -gamble, kuten Gardinerille ja kuten esim. Kronwallille aikanaan tehtiin. Kun vertailin noita DeKeyserin tilastoja Kronwalliin, niin ne ovat hyvin identtiset, muuten paitsi pisteidenteon osalta. Kronwall oli tuossa vaiheessa selvästi parempi. Kun sitten otti huomioon salary capin suhteellisen nousun ja madalsi arviota DeKeyserin alemmalla pistepotentiaalilla, niin tuollaisen 4-5 vuotisen lapun arvoksi tulisi noin 3.5 miljoonaa.

Voisin veikata, että DeKeyserille on tarjottu kolme erilaista vaihtoehtoa:

2-vuotinen jatko 2.5M caphitillä.
5-vuotinen jatko 3.5M caphitillä.
6-vuotinen jatko 4.0M caphitillä.

Tuossa jää pahin madollinen, eli 3-vuotinen lappu pois, jolla mies päätyisi UFA:ksi heti 27-vuotiaana kun on mahdollista. Myös toinen UFA-vuosi olisi syöty vähintään pois. Vähän samaan tyyliin kuin Gardiner, jonka 5-vuotisessa on siis 2 UFA-vuotta mukana.


***

EDIT:

Uusia valmentajia signattu.

Stephen Whyno ‏@SWhyno

Mike Babcock brings video coach Andrew Brewer to #RedWings from #HockeyCanada. Detroit also hires Jim Hiller as assistant.

Hiller lienee siis Carolinaan lähteneen Bill Petersin korvaaja ja Andrew Brewer korvaa WHL:n Portlandin lähteneen videovalmentaja Keith McKittirckin.

Uusittu valmennusjohto näyttää nyt siis tältä:

Päävalkku: Mike Babcock
Assistant: Tony Granato
Assistant: Jim Hiller
Video coach: Andrew Berner

Dan Rosen ‏@drosennhl

Babcock told me last week he wants to hire guys who are going to be NHL head coaches. Pretty good track record (MacLean, McLellan, Peters).

Hauska homma tuossa Hillerissä, että mies on aikanaan treidattu Detroitiin 1992-93 kaudella Paul Coffey -kaupan palasena. Ura ei tosin siitä jatkunut pitkään. Viime vuodet mies on ollut WHL:n Tri-City Americansin päävalkku.

 

[Henkka]

Tatarin sopimus oli tosiaan melko vertailukelpoinen muiden vastaavien kanssa. Joskin Tatar sai kyllä näistä verrokeista kaikkein suurimman caphitin, vaikka näytöt olivat kaikkein köykäisimmät. Tosin verrokit saivat sen kaksi vuotta ja Tatar kolme vuotta, mikä sitten keskiarvoakin nostaa.

Tatarin seuraava etappi onkin sitten osoittaa, että onko hänestä sinne jopa +60 tehopisteen mieheksi helpommilla minuuteilla. Sitä seuraava askel olisikin sitten samojen tehojen löytyminen vastustajan parhaita vastaan. Viimeiseen askeleeseen en oikein jaksa millään Tatarin osalta uskoa, mutta tuollaiseksi helpompien minuuttien lomassa 50-60 pistettä iskeväksi hyökkääjäksi uskon hänellä olevan täysin realistiset mahdollisuudet. Se tosin lienee melko välttämätöntäkin, koska pelaajatyypiltään elää täysin pisteistä.

Eiköhän Tatar tule olemaan juuri tuollainen Middle6-ukkeli. Urahuipussaan kakkosketjun mies. Esim. Jurcon ja Manthan potentiaalia pidän paljon korkeampana, enkä ylläty jos nuo kaksi on tulevaisuudessa 1.ketjun laiturit. Nyquist seassa kanssa mukana, hiinä ja hiinä tuleeko taso riittämään.

Tatar tuskin niitä kovimpia minuutteja joutuu kohtamaan, koska Datsyuk ja Zeta niitä todennäköisesti ottaa vastaan vielä ainakin kolme seuraavaa kautta. Kova pala se alkaa olla jo heillekin. Myöskin tuolle pistemäärälle pientä hahmotusta antaa se, että Red Wingsin neljänneksi paras hyökkääjä on 2005 kaudesta eteenpäin tehnyt keskimäärin ~49 pistettä ~70 ottelussa. 60 pistettä Tatarille on siis aika kova vaatimus, pitää olla periaattessa jo joukkueen kolmanneksi paras pistemies. En usko miehen koskaan sille tasolle nousevan, eikä ehkä tarvitsekaan nousta, vaan välissä on aina Dats/Zeta/Nyquist ja sitten kun Datsyuk on lopettanut, niin edelle puskee jo Jurco ja/tai Mantha Nyquistin ja Zetan sekaan.

Mielenkiinnolla kyllä tätä palkkakehitystä täytyy seurata, koska vaikuttaa siltä, että kehitys on menossa siihen suuntaan, että RFA-vuosista maksetaan melko tiukan linjan palkkaa, kun taas sitten UFA-vuosien palkat näyttävät nousevan koko aika.

Tältä osin ihan jo cap-kontrollin takia joukkueiden olisi kannattavaa pyrkiä saamaan kokoonpanoonsa mahdollisimman monta RFA-vuosia nauttivaa kaveria - ja jopa ELC-vuosia. Kaksi viimeistä mestaria ovat nimittäin pitäneet merkittävissä rooleissa ELC-vuosia nauttivia kavereita. Siinä on Hollandillekkin pähkinää purtavaksi, kun sitä syvyyttä ei enää käytännössä voi hankkia vain hommaamalla kalliilla danielclearyja ja mikaelsamuelsoneja.

Detroitillä on kyllä mukavasti tulossa tuota halpaa satsia tilalle ainakin kolmeksi seuraavaksi kaudeksi. Jos Pulkkisen ja Jurcon pelimäärät saadaan pidettyä maltillisena, noin 40-50 matsin tasolla ensi kesän sopparineuvotteluihin mennessä, niin jannut tulevat saamaan aivan samanlaiset laput kuin Nyquist ja Sheahan saivat 2-vuotiset 950k:n caphitillä. Nuo tulevat todennäköisesti olemaan todella kovat ryöstöt ensi kaudeksi (Nyquistin osalta) ja 2 vuotta siis Sheahanin kohdalla.

Tuollaisella noin pienellä pelimäärällä, nuo ELC-soppareiden jälkeiset RFA-diilit eivät näytä hyökkääjien osalta menevän millään yli miljoonan. Mutta heti kun Tatarilla oli vyöllään edes se 100 NHL-ottelua, niin hinta hyppäsikin jo parilla miljoonalla ylöspäin. Tätä Holland jotenkin tuntuu kontrolloivan pitämällä junnuja alhaalla sen 50 ottelua pitempään, mitä kaikkien muiden mielestä pitäisi. Mutta nyt sen näissä RFA-soppareissa on huomannut, miten iso ero hinnassa sitten voi olla, kun sopimusverrokit puuttuvat.

Jurcon ja Pulkkisen jälkeen niitä seuraavan kesän ylöstulijoita voisi olla esim. Mantha ja Athanasiou. Sen jälkeen vuoden päästä uudistusta ryminäosastolle Ty.Bertuzzin ja Nastasiukin muodossa. Periaatteessa tässä on uudet helm ja Abdelkader, mutta vähän vittumaisemmasta päästä. Sen pitemmälle en lähde hyökkääjiä spekuloimaan, joku voi matkalla kelkasta tippua tai joku yllättää. Hyökkäyksen tilannetta pidän silti äärimmäisen hyvänä, juuri leveyden takia. Tulevaisuuden ja pitkän tähtäimen sentteriongelma siellä on, mutta se ei ole nyt vielä ajankohtainen. Riley Sheahan voi loksauttaa leuat auki ensi kaudella ja ehjä Stepen Weiss on täysi jokerikortti.

Pakiston uudet tulevat miehet ovat sen sijaan vielä aika märkäkorvia ja siinä voi tulla notkahdus, jos ei treidimarkkinoilta lyhyen tähtäimen apua pariksi vuodeksi ole tulossa. Sen Rightin pakin perässä Holland kovasti oli, mutta ei natsannut. Mies totesi viimeisimmässä haastattelussa, että voisi helposti signata rightin miehen, jonkun Derek Morrisin seiskapakiksi, mutta kun tarvitaan mies joka menee TOP4:seen ja oikeasti auttaa sitä.

Mitä tulee vielä tuohon Pulkkiseen, niin viimeisimmät Alfredsson -huhut saattavat nostaa hurjastikin miehen osakkeita Red Wingsin suunnitelmissa. Alfien selkä ei eh olisi kestämässä uran jatkamista ja miehen jatkosopimuksesta päätetään kunnon mukaan vasta ihan training campin alla elo-syyskuun vaiteessa. Jos Alfie ei jatka, niin Red Wingsin sen hetken organisaation paras rightin yv-viivamies onkin yhtäkkiä Pulkkinen. Ainakin siis niin kauan kunnes Ryan Sproul uskalletaan ottaa NHL-puolelle.

 

[Apmp-]

Ainakin siis niin kauan kunnes Ryan Sproul uskalletaan ottaa NHL-puolelle.

Ja tätä ei ainakaan sen viimeisen pelin näytöillä ihan vielä ensi kaudeksi viitsi toivoa. Vanhenin sen merkityksettömän ottelun aikana varmaan viisi vuotta kun seurasin Sproulin työskentelyä. Hyökkäyssuuntaanhan tuo oli vielä parempi kun oli sanottu ja oli tehdä parikin maalia siinä yhdessä pelissä, mutta meinasipa omissakin kolista aika monta kertaa Sproulin höntyillessä miten sattuu puolustusalueella. Älyttömän viihdyttävä pakettihan tuosta näyttäisi tulevan.

Hauska nähdä mitä tapahtuu Sproulin kanssa kun mietitään kuinka paljon Rafalski sai kuraa niskaan puolustamisestaan. Aika hyvä täytyykin hyökkäyssuuntaan olla, että tuollaista kaveria viitsii katsoa. Sproulilla siihen kyllä ihan täydet mahdollisuudet ovat.

 

[Extrajack]

Hauska nähdä mitä tapahtuu Sproulin kanssa kun mietitään kuinka paljon Rafalski sai kuraa niskaan puolustamisestaan. Aika hyvä täytyykin hyökkäyssuuntaan olla, että tuollaista kaveria viitsii katsoa. Sproulilla siihen kyllä ihan täydet mahdollisuudet ovat.

Sproul on kyllä mielenkiintoinen tapaus. Hyökkäspäässä aivan maagisen oloinen ja koko ajan vaarallinen. Valitettavasti myös omassa päässä koko ajan vaarallinen. Blashillillä on mahdollisuus kehittää todellinen masterpiece tästä junnusta ja jos jollakin meidän pakkiprospectilla on potentiaalia olla tuleva franchisepuolustaja niin se on Sproul. Sopivasti on vielä rightin mies. Kuitenkin vielä tarvitsee paljon oppia itse puolustamisesta. Aika innostunut oon tästä kaverista.

Ouellet on toinen kaveri mihin kohdistuu itseltäni kovat odotukset. Ei missään erinomainen, mutta kaikessa hyvä. Luottoa tuntuu löytyvän myös valmennusjohdolta, koska pääsi viimeiseen playoff peliin mukaan. Jos ei Kindlin peli lähde kulkemaan kauden alussa niin voi kutsu tulla aika nopeastikkin ylös. Samasta mahdollisuudesta tappelee myös Marchenko, joten kiva kilpailutilanne on farmissakin. Tulevaisuudessa Ouellet-Sproul pakkipari voi olla aika titaaninen.

 

[Polvivaiva]

Joo minunkin puolesta voisi Kindlin paikalla aina silloin tällöin peluuttaa Ouellettia tai Marchenkoa. Kuitenkin ovat mielestäni potenttiaalisempia kavereita ja Kindlistä en ole syystä tai toisesta koskaan pitänyt. Toisaalta jos Kindl saa hyvän vireen päälle niin hyvä juttu sekin toki.

Sproul ei tosiaan ole vielä NHL-valmis mutta ehkäpä vuoden päästä voi jo kolkutella pelaavan kokoonpanon ovia. Olisi mukava nähdä pitkästä aikaa se kiekollinen rightin pakki Detroitissa. Kaipa se Sproul sitten on, koska muualta sitä ei näytetä saavan. Sproulissa on myös se hyvä puoli, että ei ole tätä "mikkihiiri"-kokoluokkaa.

 

[Apmp-]

Sproul on sen verran kova talentti nimenomaan offensiivisesti, että on pakko toivoa ettei Babcock laita Sproulia smithkindlmäiseen peruspakkikouluun ja kiellä käytännössä kaikkea hyökkäyspeliä. Smithistä ja Kindlistä esimerkiksi ollaan kuitenkin saatu paras irti nimenomaan silloin kun he ovat päässeet pelaamaan vahvuuksillaan (no shit), eli nimenomaan hyökkäyssuuntaan. Sproul on melkeinpä vielä enemmän puhdas hyökkäävä pakki, eli lopputulos voi olla mallia derekmeech, jos Sproul joutuu tuollaiseen todella rajoitettuun rooliin puukäsien kanssa. Ouellet on tosin kyllä aika ihanteellinen pakkipari Sproulille. Juuri sellainen positiivisella tavalla HMV.

 

[Polvivaiva]

Saattaahan se olla, että Babcock ei enää edes ole Detroitin penkin takana kun Sproulista tulee vakionimi pakistossa, mutta olen samaa mieltä että annettaisiin pelata vahvuuksillaan ja siihen joku varmistavampi pakki vain pariksi.

 

[Dissonanssi]

Viimeiset kaksi sivua on kirjoteltu kuinka paska päätös tuo Cleary oli ja kuinka paskasti meni taas tuo frenzy. Ei tässä nyt kukaan ole ihan hirveän isoja kehuja antanut organisaatiolle.

Pitää paikkansa, että enää ei omienkaan havaintojen mukaan ole Wings-"leirissä" niin yhtenäinen se fanipoika-asenne, jossa ei tunnuta hyväksyvän mitään epäonnistumisia ja kaikki pyritään kääntämään jotenkin johdon onnistuineiksi toiminnoiksi. Kyllä sitäkin edelleen tosin esiintyy.

Ööh, että mitä? Onhan noista tilastohommeleista ollut artikkeleita netissä ja mainintoja jääkiekkoaiheisessa kirjallisuudessa jo vaikka kuinka kauan. Lähes jokainen organisaatio kerää pro-scouttiensa avulla esim. omaa scoring chance -dataa, jota ei ole missään julkisesti saatavilla. Kulisseissa on myös liikkunut huhua, että NHL voisi julkaista vaikka miten hienoa dataa, mutta GM:t eivät halua kaiken olevan julkista, koska juuri sillä halutaan erotella jyvät akanoista. Jotkut TV-yhtiöt keräävät omaansa (scoring chances liittyen), mutta niissäkin tuntuu olevan suuria näkemyseroja ja mitään suurempaa ei niiin kannata pohjata kovin vakavasti. Babcock tuossa artikkelissa mainitsee juuri tämän, että tilastojen on sitten oltava luotettavaa matskua, jotta niihin voi näkemyksiä pohjata ja tuon kommentin perusteella hänellä tuntuu olevan vahvaa näkemystä ja kokemusta joistakin luotettavista ja joistakin ei-niin-luotettavista tilastoista.

Tottakai sitä dataa ovat organisaatiot ja ihmiset keränneet ties kuinka kauan. Mutta kovin systemaattista tai hiottua se ei silti ole useinkaan ollut, koska ollaan operoitu hyvin raa'oilla menetelmillä. Kyllähän jumalauta Jukka Jalonenkin jaksoi joka helvetin haastattelussa HPK:n valmentajana tuoda esille maalintekopaikkojen suhteen ottelussa - tämä siis yli 10 vuotta sitten. Suomi kuitenkin lähtökohtaisesti on aika lapsen kengissä tässä suhteessa edelleen.

Ja tässä pitää siis erottaa se datan oikeellisuus ja ne menetelmät, joilla sitä dataa hyödynnetään sitten eri tarkoituksiin.

Nyt nämä Corsit ja Fenwickit ovat toki meille tavallisille pulliaisille ja kiekkomedialle se kuumin sana, koska se saadaan ongittua suoraan NHL.comin tilastoista tai niistä play-by-play seteistä. Onhan nuo ihan mukavia ja mielenkiintoisia settejä ja itsekin niitä seuraan, mutta minään jumalan sanana en niitä nyt pitäisi, niin kuin yleisesti niitä tunnutaan nyt pidettävän. Lukuja pitää osata tulkita ja suodattaa oikein. Mutta "advanced statseja", mitkä käsittää jotain muuta kuin pelkän pistepörssin on ihan saletisti eri muodossa eri organisaatioilla ja on ollut jo pitkään. Sitä varten ne pro-scoutit on sitä dataa kerämäässä ja mitä parempi se oma systeemi on, se on sitten jokaisen organisaation ammattisalaisuus.

Juuri tämän takia organisaatiot sitä asiaan perehtyvää ammattitaitoa hommaavat. Eivät esimerkiksi pro-scoutit kykene tekemään niin kattavaa tilastointia, elleivät he sitten käytännössä kelaa kaikkia otteluita lävitse ja tee niitä muistiinpanoja. Yhden ottelun otanta on yhtä tyhjän kanssa. Tämän lisäksi sitten niillä pro-scouteilla harvemmiten on eväitä tätä dataa hyödyntää kaikilla mahdollisilla ja mahdottomilla tavoilla. Heidän pääasiallinen tehtävä kuitenkin on yksittäisten pelaajien ja pelitapojen tarkkailu.

Se että jos Detroit menee nyt hankkimaan itselleen jonkun Corsi/Fenwick -spesialistin (mistä näissä artikkeleissa on ollut kyse) niin en usko että ne löytää sieltä mitään uutta, mitä eivät olisi ennestään tienneet omalla aiemmalla analyysillään. Cleary oli paska ihan jokaisella analyysillä viime kaudella. Tai löytävät ehkä sen, että jollain Tyler Kennedyllä on loistavat Corsi-lukemat vuodesta toiseen, mutta kun tehdään myös eye-test pro-scoutin turvin, niin huomataan koko homman perustuvan siihen, että kaveri jaksaa heittää aina kiekon maalivahtia kohti mennessään vaihtoon ja siitä kertyy mukavasti hyödyttömiä Corsi attempteja, joilla ne tilastot vääristetään. Tarkemmassa tilastoinnissa nämä raakataan toki pois.

Tämä nyt menee sitten jo heti sinne hohhoijaa-osastolle. Siis Detroit hommaa yleisen trendin mukaisesti tätä tilasto-osaamista, vaikka eivät siitä mitenkään todennäköisesti hyödy? Tässä tapauksessa se Holland on ihan oikeasti varsinainen idiootti. Kysehän on myös tilastojen ja niiden menetelmien uudelleenjalostamisesta, jossa ihan ammattihenkilöllä on hieman paremmat edellytykset tätä toteuttaa.

Eiköhän näitä tilastoja sekä sitten ihan empiiristä havainnointia käytetä molempia toisiaan tukien. Ihan molempiin menetelmiin voi liittyä otantapoikkeama, ja tällaiset saadaan sitten todennäköisimmin siivottua käyttämällä molempia menetelmiä.

En minä ole väittänyt että Detroitilla olisi ylivertaiset tilastomenetelmät tai mitään, mutta jotain siellä kyllä tehdään. Jotain karttaa matseissa täyttää aina back-up -molari, jottei tarvitse tyhjän panttina istua. Ja semmoinen havainto jostain vuoden 2008 tienoilta jäi mieleen, kun joku oli tehnyt tutkimuksen NHL-tilastojen luotettavuudesta vertailemalla koti- ja vieraskentillä tapahtuvaa tilastointieroa, niin pienin varianssi NHL:n tilastoinnin heittelyssä vieraskenttien keskiarvon ja kotikentän välillä oli Detroitissa ja Pittsburgissa. Noiden miesten työn laatuun oli siis panostettu, tuskin vahingossa, vaan ihan kotiorganisaation toimesta. On haluttu, että se data mitä ne siellä kerää, on sitten laadukasta jos sitä johonkin käytetään, ja mihin se Babcockin artikkelissa viittasi. Jossain Nashvillessa taasen tuntui olevan tolkuttoman suurta heittelyä kotitilastoinnin ja vierastilastoinnin välillä. Esim. Patric Hörnqvistin "laukomisesta" on Nashvillessä täysin erilainen tulkinta mitä vieraskentillä. Siksi noissa joissain Corsi-analyyseissä käytetäänkin vain vierastilastoja, jotta nuo kotikenttävääristymät saadaan suht samoiksi kaikkille.

Varmasti siellä jotain tehdään, mutta kyse onkin siitä, että Detroit ei todellakaan ole aallonharjalla tässä, vaan sen täytyy myös panostaa tähän osa-alueeseen, jotta se pysyy mukana kehityksessä eikä anna etumatkaa muille tässä(kään) asiassa.

Ja ei nyt millään pahalla, mutta jos aiemmin mainitset jotain datan oikeellisuudesta, ja tuot siihen samalla, että Detroitin yksi menetelmä on delegoida homma varamaalivahdin tehtäväksi, niin ehkä siinä tiedonkeruussa todellakin on parannettavaa. Yksi joukkueen pelaaja, joka siis väkisinkin seuraa peliä myös "tunteella", on melko tarkkuutta ja keskittymiskykyä vaativan tehtävän vartija. Ei siinä tarvitse kuin heittää läppää vieruskaverin kanssa pari kertaa, niin saadaan jo tilastovääristymää.

Mutta mitä tulee tuohon Babcockin varsinaiseen kommenttiin analyysi-miehen tarpeesta, (joka antaa sen kuvan ettei Detroitissa tehtäisi minkäänlaista tilastoanalyysiä), niin uskon ihan rehellisesti sen olevan täyttä puppua. Niin vahvat sidosrymät tuolla Wingsin johtoporukalla Tampa GM:iä myöten on esim. jo Kanadan maajoukkueeseen, jossa nämä tilastohommat on todennäköisesti viety viimeisen päälle paremmin kuin missään koskaan ikinä. Ja sieltä ne kulkeutuvat sitten muiinkin organisaatioiin, myös Detroitiin, jos ne mukamas ei siellä vielä ole.

Kai siellä nyt jotain tehdään. Mutta se on hieman eri asia, että ovatko ne kovinkaan jalostettuja tai jotenkin kovinkin salaisia ja siten etumatkaa Detroitille antavaa. Tuskin ovat, koska Detroit kokee tarvetta panostaa siihen lisää muiden organisaatioiden tavoin. Tuo loppu taas, jossa implisiittisesti annat olettaa, että Detroitissa olisi tuota kautta "viimeisen päälle viedyt" tilasto-/datankeruumenetelmät, vie tuon jo enemmän ideologian puolelle. Siinä operoidaan puhtaasti uskosi kanssa, jota ei tämäkään uutinen tue millään tavalla.

 

[Dissonanssi]

Are Advanced Stats Smarter Than Mike Babcock?

Ihan pari päivää sitten thehockeywriters.com teki tälle "advanced statseista mitään tietämättömälle" Mike Babcockille selvityksen, että millä ketjuilla Red Wingsin pitäisi lähteä ensi kauteen. Analyysin lopputulos oli sama, millä ketjuilla Babcock yritti lähteä jo viime kauteen. Jotenkin oli vaan hauska sattuma, että ehkä se sitten ihan vaan mutulla vetelee samat kentät, mitkä Corsi For -lukemalla olisivat olleet ideaalisimmat.

Eli:
Zeta - Datsyuk - Abdelkader
Franzen - Weiss - Alfredsson (jos Alfie jatkaa) (jos ei jatka, niin Nyquist tähän ketjuun ja Jurco kolmoseen)
Tatar - Sheahan - Nyquist (tai Jurco, jos ei Alfieta joukkueessa)
Miller - Helm - Glendening

Juuri noita kenttiä mies yritti pitää kasassa, kunnes loukkaantumiset alkoivat sotkea nippua. Etenkin nuo kaksi ekaa ketjua oli suunniteltu teoriassa jo training campille ennenkuin yhtään luistimen piirtoa oli vedetty jäähän. Joko Babcock on maailman paras mutu-valmentaja tai sitten hän pohjaa ne kenttänsä nimenomaan tilastoanalyysiin.

Tämä nyt on ehkä yksin räikeimmistä esimerkeistä sen suhteen, kun jokin asia väkisin yritetään sulloa jonkun Wings-johdon meriitiksi ilman, että asiaa edes pohdittaisiin hetki pidempään.

Tuossa artikkelissa on se todella suuri ongelma, että se ei huomioi millään tavalla QoC-lukemaa. Se vie pohjaa tuolta aivan helvetisti, koska se on aivan oleellinen asia. Esim. tuo kirjoittaja ihastelee "kid-linen" corsi-numeroita, mutta ei jumalauta edes suhteuta niitä QoC-lukemaan. Aivan helvetin amatöörimäistä.

Toisekseen tuo johtopäätöksesi on melkoinen kirsikka. Siinä siis ihan suoraan väität, että Babcock olisi nuo "optimaaliset" kentät koonnut perustuen noihin corsi-lukemiin (eikä mutuun) jo heti kauden alussa. Kuitenkin hieman problemaattiseksi tämän tekee se, että eihän jumalauta tuota dataa ollut voitu edes vielä silloin kerätä, koska se on kerätty kauden mittaan. Kyllä minä sen olen huomannut, että Detroit-organisaatiossa kaikki tehdään täydellisesti eikä virheille ole sijaa, mutta ensimmäistä kertaa kuulen, että joku kykenisi hyödyntämään toiminnassaan tilastoja, joiden data kerätään vasta tulevaisuudessa. Olisin valmis antamaan äijälle Jack Adamsin jo pelkästään tällaisesta suorituksesta.

Ei Babcockin osalta kuitenkaan sentäs mistään nopan heitosta ole kyse. Kyllä mies roolituksen osaa, joka sitten johtaa myös hyviin corsi-lukemiin. Kyllä siis nuo corsi-lukemat ovat tulosta Babcockin peluutuksesta, eikä toisin päin - se nyt on jo looginen mahdottomuus (paitsi Detroitissa, jossa rikotaan jo logiikankin rajoja). Kyllä tämän tason johtopäätökset aivan väistämättä sitä uskottavuutta syövät viesteiltä, vaikka usein hyviä havaintoja onkin seassa.

 

[Dissonanssi]

Eiköhän Tatar tule olemaan juuri tuollainen Middle6-ukkeli. Urahuipussaan kakkosketjun mies. Esim. Jurcon ja Manthan potentiaalia pidän paljon korkeampana, enkä ylläty jos nuo kaksi on tulevaisuudessa 1.ketjun laiturit. Nyquist seassa kanssa mukana, hiinä ja hiinä tuleeko taso riittämään.

Tatar tuskin niitä kovimpia minuutteja joutuu kohtamaan, koska Datsyuk ja Zeta niitä todennäköisesti ottaa vastaan vielä ainakin kolme seuraavaa kautta. Kova pala se alkaa olla jo heillekin. Myöskin tuolle pistemäärälle pientä hahmotusta antaa se, että Red Wingsin neljänneksi paras hyökkääjä on 2005 kaudesta eteenpäin tehnyt keskimäärin ~49 pistettä ~70 ottelussa. 60 pistettä Tatarille on siis aika kova vaatimus, pitää olla periaattessa jo joukkueen kolmanneksi paras pistemies. En usko miehen koskaan sille tasolle nousevan, eikä ehkä tarvitsekaan nousta, vaan välissä on aina Dats/Zeta/Nyquist ja sitten kun Datsyuk on lopettanut, niin edelle puskee jo Jurco ja/tai Mantha Nyquistin ja Zetan sekaan.

Näin sen itsekin näen. Ja myös tästä syystä näen Tatarin mahdollisena treidipalasena. Kyllähän nuo playoffit jo osoittivat sen, että vaikka kiekonhallinta onkin iso sana, niin edes pelkällä kiekonhallinnalla ja taitavilla pelaajilla ei pärjätä, jos fyysisyys, koko ja kamppailupelaamisessa otetaan turpaan melkein 100-0. Detroithan pesi Bostonin corsi-lukemissa tuossa sarjassa, vaikka "todellisuudessa" tuo sarja oli melko täysin Bostonin hallussa.

Detroitillä on kyllä mukavasti tulossa tuota halpaa satsia tilalle ainakin kolmeksi seuraavaksi kaudeksi. Jos Pulkkisen ja Jurcon pelimäärät saadaan pidettyä maltillisena, noin 40-50 matsin tasolla ensi kesän sopparineuvotteluihin mennessä, niin jannut tulevat saamaan aivan samanlaiset laput kuin Nyquist ja Sheahan saivat 2-vuotiset 950k:n caphitillä. Nuo tulevat todennäköisesti olemaan todella kovat ryöstöt ensi kaudeksi (Nyquistin osalta) ja 2 vuotta siis Sheahanin kohdalla.

Tuollaisella noin pienellä pelimäärällä, nuo ELC-soppareiden jälkeiset RFA-diilit eivät näytä hyökkääjien osalta menevän millään yli miljoonan. Mutta heti kun Tatarilla oli vyöllään edes se 100 NHL-ottelua, niin hinta hyppäsikin jo parilla miljoonalla ylöspäin. Tätä Holland jotenkin tuntuu kontrolloivan pitämällä junnuja alhaalla sen 50 ottelua pitempään, mitä kaikkien muiden mielestä pitäisi. Mutta nyt sen näissä RFA-soppareissa on huomannut, miten iso ero hinnassa sitten voi olla, kun sopimusverrokit puuttuvat.

Tässä vain on hieman se ongelma, että näistä pelaajista ei saada "täyttä" hyötyä matalemmalla caphitilla kuin 1-2 kautta. Tämän jälkeen hinta sitten todennäköisesti raäjähtääkin. Esim. nyt Nyquistin osalta Detroit saa todella huokeaan hintaan tuon viimeisen kauden, mutta jos mies pelaa edes lähellekkään viime kauden tasolla, tulee hänen caphittinsa räjähtämään ylös. Nyquistin osalta asiaan vaikuttaa suurelti myös se, että mies on melkein koko uransa pelannut AHL-palkalla, joten hänellä on äärimmäisen suuri taloudellinen intressi nostaa isoa palkkaa. Detroit ei enää myöskään ole asemassa, jossa pelaajat jäisivät sinne tinkimällä palkastaan urheilullisten tekijöiden vuoksi. Tämä ongelma ei toki ole aivan akuutti, koska Datsyukin, Zetan ja Kronwallin selvästi alle markkinahintaiset caphitit pitävät huolen, että capissa on liikkumavaraa. Mutta näiden sopimusten loppumisen jälkeen tuo nykyinen toimintamalli rupeaa aiheuttamaan ongelmia, koska Detroit ei oikein kykene tekemään sellaisia pitkiä sopimuksia, joissa olisi hyvin monta RFA-vuotta (jolloin siis niiden sopimusten caphitit painuisivat melko alas). Se olisi sitten melkoista riskinottoa, jos jollekkin sellainen sopimus tarjottaisiin ilman kunnon näyttöjä. Monessa organisaatiossa pelaajat pystyvät näyttönsä antamaan jo jopa ELC-sopimusaikana, jolloin tällainen on järkevää ja melko riskitöntä. Esim. Chicagon Brandon Saad lienee tällainen, koska hänelle voi melko luottavaisinkin mielin antaa sellaisen jopa 6 vuodenkin sopimuksen. Olli Määttä ja Zemgus Girgensons lienevät myös tämäntyylisiä pelaajia, jotka voidaan sitten sitoa todella pitkäksi ajaksi saamalla se caphit melko alhaiseksi. Näistä kukaan ei kuitenkaan ole lähtökohtaisesti ollut mikään MacKinnonin tapainen supertalentti, jolle heti ELC:n jälkeen pitkä ja rahakas sopimus on ihan selvä juttu.

Jurcon ja Pulkkisen jälkeen niitä seuraavan kesän ylöstulijoita voisi olla esim. Mantha ja Athanasiou. Sen jälkeen vuoden päästä uudistusta ryminäosastolle Ty.Bertuzzin ja Nastasiukin muodossa. Periaatteessa tässä on uudet helm ja Abdelkader, mutta vähän vittumaisemmasta päästä. Sen pitemmälle en lähde hyökkääjiä spekuloimaan, joku voi matkalla kelkasta tippua tai joku yllättää. Hyökkäyksen tilannetta pidän silti äärimmäisen hyvänä, juuri leveyden takia. Tulevaisuuden ja pitkän tähtäimen sentteriongelma siellä on, mutta se ei ole nyt vielä ajankohtainen. Riley Sheahan voi loksauttaa leuat auki ensi kaudella ja ehjä Stepen Weiss on täysi jokerikortti.

Leveys siellä tosiaan on hyvällä mallilla. Pointtini ei kuitenkaan ollut varsinaisesti se, vaikkakin tottakai tuollaisilla ELC:n jälkeisillä lyhyillä sopimuksilla sitä syvyyttä saadaankin halvalla. Tuo vain edellyttää pidemmän päälle sitä, että sieltä tulee säännöllisesti jopa useampi riittävän tasokas kaveri. Jurcolla lienee parhaimmat näytöt ja lyhin tie, mutta nuo muut nimet ovat enemmän tai vähemmän vielä isojen kysymysmerkkien saattelemia.

Pakiston uudet tulevat miehet ovat sen sijaan vielä aika märkäkorvia ja siinä voi tulla notkahdus, jos ei treidimarkkinoilta lyhyen tähtäimen apua pariksi vuodeksi ole tulossa. Sen Rightin pakin perässä Holland kovasti oli, mutta ei natsannut. Mies totesi viimeisimmässä haastattelussa, että voisi helposti signata rightin miehen, jonkun Derek Morrisin seiskapakiksi, mutta kun tarvitaan mies joka menee TOP4:seen ja oikeasti auttaa sitä.

Tämä on toki oma mielipiteeni, mutta juurikin pakistoa täytyisi sisäänajaa sillä tavalla, että puolustajille annetaan otteluita isossa määrin vielä waiver-vapauden ollessa voimassa. Detroit tuntuu pitävän puolustajat melkein 100% osan waiver-vapausajasta alhaalla, jolloin käytännössä aikaa sisäänajolle ei juuri jää, koska puolustajapareja on vain kolme (eli niiden suojaaminen peluutuksellisesti on huomattavasti vaativampaa kuin hyökkääjien). Jos puolustajalla on waiver-vapauden jälkeen otteluita vyöllä esim. 100 kappaletta, voi hänet istuttaa vakiokokoonpanoon huomattavasti levollisimmin mielin kuin jos niitä otteluita on 10 kappaletta.

Mitä tulee vielä tuohon Pulkkiseen, niin viimeisimmät Alfredsson -huhut saattavat nostaa hurjastikin miehen osakkeita Red Wingsin suunnitelmissa. Alfien selkä ei eh olisi kestämässä uran jatkamista ja miehen jatkosopimuksesta päätetään kunnon mukaan vasta ihan training campin alla elo-syyskuun vaiteessa. Jos Alfie ei jatka, niin Red Wingsin sen hetken organisaation paras rightin yv-viivamies onkin yhtäkkiä Pulkkinen. Ainakin siis niin kauan kunnes Ryan Sproul uskalletaan ottaa NHL-puolelle.

Jotenkin en usko, että Babcock ottaisi Pulkkisen pääasiassa vain ylivoimaa pelaamaan (Pulkkisesta kun ei oikein hyötyä ole kuin hyökkäävässä roolissa). Junnuthan eivät saa samanlaisia vapauksia ja mahdollisuuksia kuin esim. Cleary, joka on pelannut uskomattoman paljon erikoistilanteita tasoonsa nähden.

 

[Henkka]

Tottakai sitä dataa ovat organisaatiot ja ihmiset keränneet ties kuinka kauan. Mutta kovin systemaattista tai hiottua se ei silti ole useinkaan ollut, koska ollaan operoitu hyvin raa'oilla menetelmillä.

Ja tässä pitää siis erottaa se datan oikeellisuus ja ne menetelmät, joilla sitä dataa hyödynnetään sitten eri tarkoituksiin.

Juuri tämän takia organisaatiot sitä asiaan perehtyvää ammattitaitoa hommaavat. Eivät esimerkiksi pro-scoutit kykene tekemään niin kattavaa tilastointia, elleivät he sitten käytännössä kelaa kaikkia otteluita lävitse ja tee niitä muistiinpanoja. Yhden ottelun otanta on yhtä tyhjän kanssa. Tämän lisäksi sitten niillä pro-scouteilla harvemmiten on eväitä tätä dataa hyödyntää kaikilla mahdollisilla ja mahdottomilla tavoilla. Heidän pääasiallinen tehtävä kuitenkin on yksittäisten pelaajien ja pelitapojen tarkkailu.

Miksi näin ei tehtäisi? Itse olen tehnyt omia hupitilastojani putaasta mielenkiinnosta juuri videoita kelaamalla ja yhden matsin voi käydä läpi alle kahdessa tunnissa. Kelaamalla pelkässä pelissä on ottelutapahtumia noin 1,5h verran. Eli päivätyöläisenä tällainen 8h ammattimies käy läpi neljä matsia päivässä. 20 matsia viikossa ja 520 matsia puoli vuotta kestävän kauden aikana. Runkosarjassa pelataan reilut tuhat matsia, joten jo vaikkapa neljän ukon tiimi hoitaa vaikka kaikki NHL:n ottelut helposti läpi. Aika ylimielistä olettamusta, että jossain ei tehtäisi asioita näin perinpohjaisesti, kun kuitenkin kovasta kilpaurheilubisneksestä on kyse.

Tämä nyt menee sitten jo heti sinne hohhoijaa-osastolle. Siis Detroit hommaa yleisen trendin mukaisesti tätä tilasto-osaamista, vaikka eivät siitä mitenkään todennäköisesti hyödy? Tässä tapauksessa se Holland on ihan oikeasti varsinainen idiootti. Kysehän on myös tilastojen ja niiden menetelmien uudelleenjalostamisesta, jossa ihan ammattihenkilöllä on hieman paremmat edellytykset tätä toteuttaa.

Eiköhän näitä tilastoja sekä sitten ihan empiiristä havainnointia käytetä molempia toisiaan tukien. Ihan molempiin menetelmiin voi liittyä otantapoikkeama, ja tällaiset saadaan sitten todennäköisimmin siivottua käyttämällä molempia menetelmiä.

Varmasti siellä jotain tehdään, mutta kyse onkin siitä, että Detroit ei todellakaan ole aallonharjalla tässä, vaan sen täytyy myös panostaa tähän osa-alueeseen, jotta se pysyy mukana kehityksessä eikä anna etumatkaa muille tässä(kään) asiassa.

Stars GM Jim Nill engrossed in advanced statistics; finding right balance still a challenge | Dallas Morning News

Detroit ei ole omista menetelmistää julkisesti halunnut kertoilla, mutta Jim Nill siihen on nyt juuri sopivasti Dallasin mediassa antanut pienen pintaraapaisun. Eiköhän Nillin ja Joe McDonellin menetelmät ole suht samalla sivulla mitä Red Wingsin nykyiset menetelmät, kun siellä molemmat kaksi vuosikymmentä vaikuttivat.

Five or six years ago, a group approached the Detroit Red Wings with a promise to provide a whole new set of statistics.

Its plan: Hire 100 college students to compile every sort of data possible, then give it to the Red Wings to analyze.

Jim Nill, Detroit’s assistant general manager at the time, heard the pitch and questioned its feasibility.

“It always came down to, ‘How reliable is the information?’ ” Nill said. “That’s always the question mark.”

Nill and his staff now use a computer program that does the work of at least 100 college students: it measures Corsi, giveaways/takeaways, scoring chances and a host of other stats. After each game, the coaching staff reviews the numbers then goes back to the film and tracks its own stats to look for any discrepancies.

The numbers flag certain elements the Stars staff might miss. From there, the staff examines the aspects further and comes to a decision that could determine a player’s future.

“If it’s a number you get out of right field, I think it’s great for analyzing that,” Nill said. “Why such a difference? If the numbers are closer, now you’ve got more of a comfort level to say, ‘OK, yes. There’s something here. We made this decision as a staff and the numbers back it up.’ It’s a lot easier to make a decision then.”

But it’s more than just following the numbers. Half a decade later, reliability is still a problem.

The coaches’ numbers never coincide with the program’s, according to Nill. The focus instead is trying to find a common level of discrepancy. If the program’s scoring chances are always 20-percent higher than the coaches’ scoring chances, they know they’re on to something.

Finding that consistency has proven difficult. Hockey stats tend to be more subjective than other sports. The difference between a scoring chance and not a scoring chance can be in the eye of the stat taker.

Artikkelissa esiteltiin myös uusi supertarkka systeemi, josta tietää jo kaikki GM:t.

Appleby is the president of PowerScout Hockey, one of a few companies bringing player tracking to hockey. (Two others, Stats Inc. — which owns the SportVU system that has become popular in basketball — and SportVision, declined comment for this story.)
PowerScout uses a three-camera system to track every player’s and the puck’s movement on the ice. With that data, PowerScout’s computer can deduce skating speed and distance skated, pass/shot speed and percentage, takeaways, shot attempts and a range of other analytics.

Corsi and Fenwick, now used as proxies for possession, are unnecessary, according to Appleby. A player tracking system could give exact possession data.

“This is kind of the holy grail,” Appleby said. “There’s nothing left to measure. This I think will fundamentally change the way that teams will look at (hockey).”

PowerScout analyzed over 50 games at the NHL and Canadian Hockey League level this season. One of those games was a Memorial Cup game between the Edmonton Oil Kings and the Guelph Storm.

In that game, Stars prospect Jason Dickinson, playing for Guelph, tied for the fastest top speed at 22.6 miles per hour. His average shot speed ranked 11th in the game at 51.05 mph. He had a 51-percent passing percentage, which also ranked 11th in the game, and connected on passes with fellow forward Scott Kosmachuk more than any other teammate.
Guelph’s heat map revealed that it relied on the right side of their goaltender to both break out of the defensive zone and bring the puck into the offensive zone.

It’s this type of information that will be available to NHL teams soon.

Appleby said he has spoken with almost every NHL team — including the Stars — about the system. The Toronto Globe and Mail reported in May that the NHL would experiment with player tracking this year and could have a league-wide system in place by 2015-16. Ercolani said he is not working on anything related to player tracking right now.

Teams saw a sample of player tracking system at the NHL’s Board of Governors meeting near the end of last year, according to Nill. While he doesn’t “totally understand it,” he is all for using it if the information is consistent.

Ja tuon jälkeen kaikilla on saatavilla sama supertarkka tieto, se saattaa tulla jopa julkiseksi myös meille faneille, eikä Corseja kohta tarvita enää mihinkään. Tuskin Detroitissakaan nukutaan ja syljeksitään kattoon tämän asian kohdalla.

Ja ei nyt millään pahalla, mutta jos aiemmin mainitset jotain datan oikeellisuudesta, ja tuot siihen samalla, että Detroitin yksi menetelmä on delegoida homma varamaalivahdin tehtäväksi, niin ehkä siinä tiedonkeruussa todellakin on parannettavaa. Yksi joukkueen pelaaja, joka siis väkisinkin seuraa peliä myös "tunteella", on melko tarkkuutta ja keskittymiskykyä vaativan tehtävän vartija. Ei siinä tarvitse kuin heittää läppää vieruskaverin kanssa pari kertaa, niin saadaan jo tilastovääristymää.

Noh, varmaankin älykkäänä kaverina ymmärrät, että se tilastotarkkailu ei kokonaisuudessaan ole Wingsin kakkosmolarin harteilla, vaan se nyt seuraa jotain yhtä pientä osa-aluetta tuossa isossa paletissa, todennäköisesti maalivahtipeliin liittyen. Kukaan ei sitä ole koskaan kysynyt että mitä, ja en tiedä että kertoisivatko jos joku kysyisi.

 

[Henkka]

Kai siellä nyt jotain tehdään. Mutta se on hieman eri asia, että ovatko ne kovinkaan jalostettuja tai jotenkin kovinkin salaisia ja siten etumatkaa Detroitille antavaa. Tuskin ovat, koska Detroit kokee tarvetta panostaa siihen lisää muiden organisaatioiden tavoin. Tuo loppu taas, jossa implisiittisesti annat olettaa, että Detroitissa olisi tuota kautta "viimeisen päälle viedyt" tilasto-/datankeruumenetelmät, vie tuon jo enemmän ideologian puolelle. Siinä operoidaan puhtaasti uskosi kanssa, jota ei tämäkään uutinen tue millään tavalla.

No, uskoa on niin monenlaista. Jokainen fani saa minun mielestäni uskoa oman joukkueensa touhuihin sillä tapaa kuin itse haluaa. Toiset uskoo että Patrick Kane, Ryan Callahan, Paul Stastny ja Ryan O'Reilly ovat todennäköisesti tulossa ja toiset taas uskoo, että Detroitin managementti osaa tehdä pitkässä juoksussa oikeita ratkaisuja.

Itse pidän aivan äärimmäisen mielenkiintoisena, että asioita tehdään juuri esimerkiksi Buffalossa ja Detroitissa täysin eri tavalla. Mutta kenenkään pallit eivät ole tarpeeksi isot julistamaan mikä on oikea tapa. Ken Holland on omistautunut rakentamaan Red Wingsiä juuri hänen omalla katsomallaan tavallaan puhumalla lähinnä haasteesta tyylin "we are trying some extremely difficult", tiedostaen homman vaikeuden. Pidetään joukkue kilpailukykyisenä ja haalitaan leveä prospektimylly, josta sitten tuodaan nuorta verta 2-3 ukkoa kaudessa sisään. Ja pidetään mukana sitä veteraanirunkoakin, joka opastaa näitä nuorukaisia, eikä suoraan vaan heitetä junnuja susille. Mielestäni on tärkeintä, ettei mennä konsensuksen mukana, joka nyt tuntuu olevan se, että ainoa tie on "räjäyttää kaikki paskaksi" ja tehdä totaalinen rebuild. Pitää uida jotenkin vastavirtaan ja Hollandin saaman kritiikin perusteella mies on tekemässä juuri niin.

Buffalossa ollaan suorittamassa tätä rebuildia tällä "räjäytä kaikki paskaksi ja haali draft-pickejä kaupoilla maksimaalisesti" -tavalla. Ei sekään ole kaikkialla ollut oikotie onneen, vaikka Sabres sitä minun mielestäni erittäin hyvin on tehnytkin. Kaksi täysin erilaista linjaa samassa Divisioonassakin vielä rivalry-engessä, todella mielenkiintoista nähdä mitä esim. seuraava viisi vuotta tuo tullessaan. Voittaako väärä- vai oikeauskoinen? Onnistuuko peräti molemmat?

Laitetaan nyt vielä tähän loppuun, usko tai älä, että Ken Holland ei ole mielestäni NHL:n paras GM, vaan se on viime vuosilta ollut Dean Lombardi. Täysin ylivertaista kokonaisvaltaista suorittamista niin draftaamisessa kuin kaupoissa, UFA-rintamalla ja vielä salary cap -hallinnankin kanssa. Kukaan muu ei ole pystynyt onnistumaan kovinkaan pitkäjänteisesti näillä kaikilla osa-alueilla.

 

[Henkka]

Näin sen itsekin näen. Ja myös tästä syystä näen Tatarin mahdollisena treidipalasena. Kyllähän nuo playoffit jo osoittivat sen, että vaikka kiekonhallinta onkin iso sana, niin edes pelkällä kiekonhallinnalla ja taitavilla pelaajilla ei pärjätä, jos fyysisyys, koko ja kamppailupelaamisessa otetaan turpaan melkein 100-0. Detroithan pesi Bostonin corsi-lukemissa tuossa sarjassa, vaikka "todellisuudessa" tuo sarja oli melko täysin Bostonin hallussa.

Aika lyhyt otanta tuollainen ottelusarja, mutta ihan hyvä pointti kuitenkin. Paljon playoffseissa on ollut noita esimerkkejä, jossa johtoon menevä joukkue luopuu kiekohallinnasta tarkoituksellisesti ja takaa-ajossa oleva "tulee mukamas raivolla päälle", voittaen näennäisesti laukaukset ja Corsitkin sen mukana. Mutta oikeasti peli oli sillä johtavalla joukkueella koko ajan nätisti kontrollissa. Juuri kuten Bruinsilla oli.

Se että fysiikassa tuli turpaan ja nuoret sai siitä playoff-kokemuksen on yksi tätä Wingsin playoffseihin pääsy -politiikkaa mistä pidän. Saatiin se kokemus, "ei vitty pärjätty niille yhtään". Kuinkakohan moni Wings-nuorukaisista on vaikea motivoida tänä kesänä voimatreeniin tuollaisen pieksännän jäljiltä? Jos playoffseissa meinaa jatkossa menestyä, on Divari-systeemin takia lähes pakko mennä Bostonista silloin läpi. Se pistää pojat miettimään.

Tässä vain on hieman se ongelma, että näistä pelaajista ei saada "täyttä" hyötyä matalemmalla caphitilla kuin 1-2 kautta. Tämän jälkeen hinta sitten todennäköisesti raäjähtääkin. Esim. nyt Nyquistin osalta Detroit saa todella huokeaan hintaan tuon viimeisen kauden, mutta jos mies pelaa edes lähellekkään viime kauden tasolla, tulee hänen caphittinsa räjähtämään ylös. Nyquistin osalta asiaan vaikuttaa suurelti myös se, että mies on melkein koko uransa pelannut AHL-palkalla, joten hänellä on äärimmäisen suuri taloudellinen intressi nostaa isoa palkkaa. Detroit ei enää myöskään ole asemassa, jossa pelaajat jäisivät sinne tinkimällä palkastaan urheilullisten tekijöiden vuoksi. Tämä ongelma ei toki ole aivan akuutti, koska Datsyukin, Zetan ja Kronwallin selvästi alle markkinahintaiset caphitit pitävät huolen, että capissa on liikkumavaraa. Mutta näiden sopimusten loppumisen jälkeen tuo nykyinen toimintamalli rupeaa aiheuttamaan ongelmia, koska Detroit ei oikein kykene tekemään sellaisia pitkiä sopimuksia, joissa olisi hyvin monta RFA-vuotta (jolloin siis niiden sopimusten caphitit painuisivat melko alas). Se olisi sitten melkoista riskinottoa, jos jollekkin sellainen sopimus tarjottaisiin ilman kunnon näyttöjä. Monessa organisaatiossa pelaajat pystyvät näyttönsä antamaan jo jopa ELC-sopimusaikana, jolloin tällainen on järkevää ja melko riskitöntä.

Leveys siellä tosiaan on hyvällä mallilla. Pointtini ei kuitenkaan ollut varsinaisesti se, vaikkakin tottakai tuollaisilla ELC:n jälkeisillä lyhyillä sopimuksilla sitä syvyyttä saadaankin halvalla. Tuo vain edellyttää pidemmän päälle sitä, että sieltä tulee säännöllisesti jopa useampi riittävän tasokas kaveri. Jurcolla lienee parhaimmat näytöt ja lyhin tie, mutta nuo muut nimet ovat enemmän tai vähemmän vielä isojen kysymysmerkkien saattelemia.

Näistä sopimushommista omille ukoille en jaksa olla sitten yhtään huolissani. Se on ehkä parhaiten hoidettu asia koko organisaatiossa salary capin aikana. Onko Holland tehnyt yhtään ylipalkkaista pitkää sopimusta omalle kasvatille? Zeta, Datsyuk, Kronwall, Filppula, Franzen ovat nuo pisimmät sopimukset, mutta mitään räikeätä epäonnistumista ei ole tullut yhdessäkään. Ovea on sitten näytetty kakkosketjutason kavereille, jotka eivät ole suostuneet markkinahintaiseen paperiin, vaan halunneet enemmän (Jiri hudler). Eri asia sitten ulkopuolelta tuodut ukot, kuten joku Weiss voi muodostua ongelmaksi. DeKeyser saattaa olla se, jolle seuraavaksi lähdetään ottamaan riskiä ja tarjoamaan pitkä sopimus.

Mainitset että siellä on kapteenistolla edulliset laput ja sitten näitä ELC:n jälkeisiä lyhyitä halpoja lappuja on olemassa. Eli kahdella osa-alueella on mukavasti niitä salary cap säästöjä, jotka mahdollistavat pitämään joukkueen kilpailukykyisenä. Tuo cap-tila mahdollistaa syvyyden ja ylimaksamisen muiden sopimusten kanssa tuhoamatta ihan koko rosteria kuitenkaan.

Tämä on toki oma mielipiteeni, mutta juurikin pakistoa täytyisi sisäänajaa sillä tavalla, että puolustajille annetaan otteluita isossa määrin vielä waiver-vapauden ollessa voimassa. Detroit tuntuu pitävän puolustajat melkein 100% osan waiver-vapausajasta alhaalla, jolloin käytännössä aikaa sisäänajolle ei juuri jää, koska puolustajapareja on vain kolme (eli niiden suojaaminen peluutuksellisesti on huomattavasti vaativampaa kuin hyökkääjien). Jos puolustajalla on waiver-vapauden jälkeen otteluita vyöllä esim. 100 kappaletta, voi hänet istuttaa vakiokokoonpanoon huomattavasti levollisimmin mielin kuin jos niitä otteluita on 10 kappaletta.

Tästä olen samaa mieltä, että pakiston sisäänajo pitäisi jotenkin porrastaa. Jo ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että parhaat pakkiprospektit näyttävät osuneen jopa viiden miehen voimin samaan draftiin. Tuo 2011 porukka, Ouellet, Sproul, Marcenko, Bäckman, Jensen, kaikki menettävät sen waiver-vapautensa samana kesänä. Ei voi olla mitenkään järkevää tuoda isoa satsia kerralla opettelemaan NHL-kuvioita. Noista pari-kolme voisi onnistua lyömään itsensä läpi, jolloin yksi pitäisi tuoda kaksi vuotta etuajassa, toinen vuotta myöemmin ja kolmas jannu sitten waivereiden takarajalla. Näin siellä olisi vain yksi rookie kerrallaan.

Jotenkin en usko, että Babcock ottaisi Pulkkisen pääasiassa vain ylivoimaa pelaamaan (Pulkkisesta kun ei oikein hyötyä ole kuin hyökkäävässä roolissa). Junnuthan eivät saa samanlaisia vapauksia ja mahdollisuuksia kuin esim. Cleary, joka on pelannut uskomattoman paljon erikoistilanteita tasoonsa nähden.

Mutta Pulkkisen asema on nyt kuitenkin muuttunut juuri tuon kätisyyspulan takia. Ja miksei Pulkkinen voisi mennä Tatarin ja Sheahanin rinnalle juurikin hyökkäävään ketjuun? Siis Jurcon paikalle. Jurco ei tuo viivamieskokemusta, eikä kätisyysvaihtoehtoa ylivoimaan, joka on nyt Wingsin suurin tarve. Vaikka Jurco toki olisikin parempi pelaaja yksilönä ja tulevaisuudessa, niin Pulkkisen skill-setti osuu tarpeeseen juuri nyt.

Jos Babcock ei kerran päästä junnuja ylivoimaan, niin miksi sitten tulokaskauttaan pelannut Riley Sheahan pelasi sitä keskimäärin 2:06 minuuttia? Miksi Pulkkinen pelasi kolmessa pelissään 2:08? Miksi Sproul pelasi 3:25? Cleary pelasi keskimäärin 1:30 minuuttia.

Clearyn rooli yv:ssä on ollut paikata lähinnä loukkaantuneita maskimiehiä. Pulkkinen ei maskimieheksi ole menossa, joten he eivät kilpaile keskenään yv-rooleista mitenkään. Jos Franzen, Sheahan, Abdelkader -kolmikosta kaksi loukkaantuu, niin sitten Cleary saatetaan nähdä jälleen kakkos-yv:n maalin edessä heilumassa. Muuten ei.

Pulkkinen toki tulee aloittamaan kautensa AHL:stä, mutta kauden mittaan tilanne voi muuttua. Erityisesti, jos sitä rightin viivamiestä ei ole tulossa Alfredssonin muodossa tai kaupalla organisaation ulkopuolelta.

EDIT:

Mr. Pancakesta ollaan näköjään kiinnostuneita. :O

Spectors Hockey | NHL Rumors From The Blogosphere July 31 2014.

The Calgary Flames, Detroit Red Wings and Winnipeg Jets are interested in Dustin Penner.

 

[Extrajack]

Mr. Pancakesta ollaan näköjään kiinnostuneita. :O

Toivottavasti jää vain kiinnostuksen asteelle. Penner kuitenkin hidastunut tässä vuosien varrella selvästi ja näitä hitaita veteraaneja on nähty viime vuosina jo ihan tarpeeksi. Mies vielä osaa loukkaantua mitä ihmeellisimmissä tilanteista, joten toivottavasti passataan tämä.

 

[Polvivaiva]

Ei kyllä herätä hurraahuutoja taantuva Penner. Tietysti toisi mahdollisesti niitä playoff maaleja, mutta eikö mieluummin voisi antaa näille nuorille niitä näytönpaikkoja jos Alfie ei jatka...

 

[Shard]

Penner? Ajatuskin oksettaa. Kuinka iso onnistumisprosentti noilla yli 30-vuotiailla UFA-hankinnoilla on ollut viimeisen viiden vuoden aikana? Tulee ainoastaan Alfie näin äkkiseltään mieleen. Herra Pannukakusta on pysyttävä kaukana.

 

[arkunnaula]

Olis toi Penner kyllä tähän saumaan aivan tyhjä arpa. Hyökkäykseen ei tarvitse nyt tässä vaiheessa mitään väkisin hoidettuja kavereita. Keväämmällä sitten, jos on tarvetta, vaikkakin silloin ei yleensä tapahdu Wings leirissä mittään.
Rightin pakki kyllä lämmittäisi, mutta tilanne sen suhteen on surkea.

Tossa katselin aikani kuluksi noita Pulun viime kauden maaleja. On sillä kyllä karmea laukaus. Riittääkö Pululla vielä ensi kaudella ylhäällä? Olisihan se hienoa, mutta paljon on töitä mielestäni.

 

[teude]

Tossa katselin aikani kuluksi noita Pulun viime kauden maaleja. On sillä kyllä karmea laukaus. Riittääkö Pululla vielä ensi kaudella ylhäällä? Olisihan se hienoa, mutta paljon on töitä mielestäni.

Ei riitä, ainakaan vakio ukoksi. AHL:ssä on niin paljon enemmän aikaa, että siellä tuota kutia pääsee hyvin käyttämään. Mutta varmasti pääsee ylhäällä pelaamaan enemmän kuin muutaman matsin ensi kaudella.