Red Wingsin alku on kyllä yllättänyt ainakin meikäläisen. 7 ottelua, joista 6 voittoa. Tilastoja kun tuossa on katsellut, niin Red Wingsin vahvuus on perinteisesti erikoistilanteissa. Ylivoimaprosentti (25,0%) on liigan neljänneksi paras. Alivoimaprosentti (93,1%) on liigan kolmanneksi paras.
Laukauksia Red Wings on ampunut vasta 16. eniten (29,9/ottelu), mutta ehkäpä joukkueen tärkein vahvuus on ollut vähäinen vastustajalle annettujen laukausten määrä. Keskiarvo näistä on 24,6 laukausta vastustajlle/peli ja ainostaan Philadelphia pystyy pienempään lukemaan. Näyttää siis siltä, että uudet säännöt sopivat Detroitin puolustuspelille entistä paremmin. Laukauslukemat ovat pysyneet suht entisellään, kun taas muut joukkueet ovat tipahtaneet kahvaamisen ja estämisen vaikeuttamisen jälkeen kyydistä. Älykäs ja liikkuva puolustus on Wingsin vahvuus. Eikä tuossa kauaa mennyt Chelioksellakaan linjaan tottumiseen, niin kauan kun miehellä liikettä riittää, niin Norris-Trophy-tason pelikäsityksellä pärjää vielä helposti pienessä roolissa.
Puolustus ei siis anna juurikaan paikkoja vastustajille, mutta taas Red Wingshyökkäys tekee suht vähäisestä laukausmäärästä huolimatta maaleja kovalla prosentilla. Tämä on uskomattoman tehokas yhtälö tällä hetkellä, sen jokainen tajuaa vähemmästäkin.
Zetterbergista ja Datsyukista on jaksettu jauhaa aiempina vuosina loppuun asti sitä, kuinka he tulevat olemaan Red Wingsin tulevaisuuden kultakimpaleet. Ja molemmat ovat ottaneet entistä suurempaa roolia kuluneella kaudella. Zetterberg on kynäillyt itsensä todella helpon näköisesti Red Wingsin sisäisen pistepörssin johtoon (7ott, 3+6=9), tai ehkä se vaan näyttää helpolta kun sen osaa. Puheet uudesta Forsbergista alkavat lopulta käydä toteen. Datsyuk alkaa myös herätä, mies ampui uskomattoman one-timerin oppi-isä Brett Hullin tapaan Phoenixia vastaan, eikä maalissa ollut Cujo ehtinyt kissaa sanoa. NHL.comin lauantaisista highlighteista kannattaa katsoa tuo maali.
Ketjut ovat viime peleissä olleet varsin vakiot. Yzerman kävi kokeilemassa kaksi peliä, mutta nivuset eivät vielä kestäneet. Woolley taasen on ajanut jo Riversin ohi pakkiosastolla.
Zetterberg-Datsyuk-Holmström
Shanahan-Lang-Williams
Maltby-Draper-Franzen(Yzerman)
Cleary-Mowers(Franzen)-Samuelsson
Lidström-Lilja
Fischer-Schneider
Woolley(Rivers)-Chelios
Legace
(Howard)
Yzermanin pelatessa Franzen oli nelosen keskellä ja Mowers viltissä. Manny Legace on jaksanut tähän asti kaikki pelit yllättävän hyvin ja Jimmy howard ei ole päässyt vielä debytoimaan. Kuluvan viikon perjantaina ja lauantaina Wings pelaa peräkkäisten päivien pelit ja silloin on todennäköistä, että Howard pelaa ehkä juuri lauantaina Anaheimia selvästi heikompaa Columbusta vastaan.
Farmissa Jiri Hudler on aloittanut todella yllättävällä tahdilla. Mies johtaa AHL:n pistepörssiä 4 ottelun jälkeen tehoilla 6+4=10. Saas nähdä miten tahti jatkuu. Grigorenkon vauhti tosiaan Venäjän liigassa on ollut ihan Jevgeni Malkinin tasoa, joten toivottavasti näistä kahdesta saisi ensi kaudelle omaa taidokasta prospectiverta jo ihan pelaavaan rosteriin. Yzerman ja Shanahan kun voivat olla pappa-osastolta poissa.
1 Korolyuk Aleksandr Vityaz RW 14ott 17p (7+10)
2 Zinov'ev Sergey Ak Bars C 15ott 16p (8+8)
3 Morozov Aleksey Ak Bars RW 15ott 14p (7+7)
4 Sushinskiy Maksim Dynamo RW 15ott 14p (6+8)
5 Mozyakin Sergey CSKA F 14ott 14p (4+10)
6 Koval'chuk Il'ya Khimik M F 11ott 13p (8+5)
7 Malkin Evgeniy Metallurg Mg C 15ott 13p (5+8)
8 Grigorenko Igor' Severstal RW 14ott 13p (4+9)
Ja mainitaan vielä se Evan McGrathin hyvä alku OHL:n Kitchenerissä. 9 ottelua 12+14=26. Tahti on hieman alusta hiipunut ja pistepörssissä London Knightsin tehonyrkistä on kaksi ajanut pisteissä ohitse. McGrathin pisteet kuitenkin erottuvat omasta joukkueestaan yksilönä paljon selkeämmin.
http://www.ontariohockeyleague.com/...n_id=26&&leagueId=1&lastActive=&singleSeason=
Myöskin Kitchenerin pelaaja puolustaja Jakub Kindl on päässyt tehoille alkuvaikeuksien jälkeen. 9 ottelussa tehoja on kertynyt 1+7=8.