Nyt sitten ennenkuin on kunnolla edes katsottu jotain pelaajia olet käytännössä dumannut Tsinakhovin, Johnsonin ja Ceulemansin.
Jos nyt koitetaan pitää tämä keskustelu rakentavana eli otetaan kukin kantaa lähinnä asiasisältöön. Harvaa, kun varmaan oikeasti kiinnostaa mitä mieltä kukin on kunkin vihaaja-narratiiveista. Vaikka se on paljon helpompi tie kuin kyseenalaistaa omin ajatuksin joukkuetta, jota tässä 24 tunnin sisään on GM sekä päävalmentaja myös arvioinut kriittisesti. Täällä oli täysin nollalinja ottaa kantaa niihin lausuntoihin vaikka Hfboardsilla esimerkiksi aktiivisesti keskustellaan kunkin sen tuoreen tiedon pohjilta löytämistä näkökulmista. Siksi on hieman sääli, että suomeksi se koko ajan juuttuu jo siihen, että vihataan toisten ajatuksia.
...
Ceulemans on sitten oivallinen esimerkki. Kuten Tsinakov ja Johnson. Vertailuryhmään mahtuu myös Sillinger. Eli puhutaan varausvuoden jälkeisistä tunnoista noin +1 kausi ajassa eteenpäin. Kaikkiin liitetään kunniamaininta huippu vielä tässä vaiheessa.
Jolloin ei käytännössä tiedetä vielä yhtään mitään heidän uraheikkouksistaan tai edes siitä, mihin se taso lopulta asettuu. Siksi meillä on myös vertailuryhmä aivan samoin askelin NHL-organisaatioihin nousseista, kuten Texier, Foudy, Davidsson, Bemström tai vaikka DuClair. Kaikki erinomaisen lupaavia pelaajia, joilla se breikkaaminen ei ole merkinnyt edes yhdeksikköön paikkansa vakiinnuttamista. Mitä siis pidetään täällä aivan itsestäänselvyytenä, kun jokainen namedropattu lupaus on tuleva top-4-puolustaja tai top-6-hyökkääjä. Mikä on mahdollista, mutta hieman voisi todennäköisyyksiä myös hahmotella, että mihinhän vastuuasemaan jopa onnistunut top-9-varaus keskimäärin tipahtaa. Onko 2020-luvun Columbus sitten aivan niin ihmeellinen dräftääjä, että vuoden 2025 kohdalla huomataan, miten on löydetty käytännössä aina huippuja. Eikä pelkästään esimerkiksi NHL-pelaajia, jolla on aivan eri merkitys menestysmahdollisuuksille. Vaan joka jätkä käytännössä vastaa hurjiin odotuksiin ja jossei niin yhä on muutama muu vastaava jätkä.
Muistutetaan, että jengissä ei tämän kauden päätteeksi ole yhtäkään Pastrnakia, Ahoa, Barzalia tai Chabotia eli käänteentekevää megavarausta ulkokehältä, joka olisi breikannut isosti. Cole Sillingerillä ja Johnsonilla on matkaa aikalailla läpilyöntiin top-6-hyökkääjänä. Heillä on siis vielä se etu, että ovat siinä lupausfutuurivaiheessa, jossa heihin ei käytännössä liitetä ollenkaan kysymysmerkkejä, joita vaikka 15-30 maalia kaudesta toisiin tekeviin nopeisiin ja isoihin pelaajiin kohdistetaan.
Jos joku haluaa perustellakin, miksi vaikka Bemströmin näytöt Eurooppa+NHL ovat yhtäkkiä totaalisesti eri luokkaa kuin Tsinakovin ja Martsenkon, niin olisi mielenkiintoista kuulla. Jos taas ei ole mitään halua hahmotella yhtään kenenkään todennäköisyyksiä, niin eikö tämä ole sitten vain lähinnä jatko-Twitter, jossa ei ketään kiinnosta sinun mietteesi eli ei mikään keskusteluforum, jossa tulisi vastaan uusiakin ajatuksia. Voin toki luopua kirjoittelusta tänne, kun aika harvoin tulee vastauksena mitään muuta kuin lällättelyä ja argumenttien suoranaista vääristelyä, mikä loppupeleissä kertoo enemmän kirjoittajansa vähäisestä halusta parantaa tätä maailmaa. Ilo on siis lähinnä siinä, että todistetusti löytää uutta. En myöskään kirjoittele enää mihinkään, missä on vastaavia tykkäyssysteemejä käytännössä jakamassa porukkaa oikeaoppisiin, kun se tuo huonoimmat puolet ihmisistä esiin.
Voi olla, että neutraali ketju Jarmo Kekäläisen vaiheista olisi parempi ajatustenvaihtoon, kun täällä on tribalismia ja puhdasoppisuutta muillekin jaettavaksi. Eikä ilmeisesti muita kuin myötäilylinjan kannattajia läsnä, joilla on verrattain maaginen maailmankuva, kun kaikki ceulemanseilla menee kuin werenskeillä. Hauska olisi nähdä kunkin tuleva rooli ja todennäköisyysprosentit, joilla siihen yksilöosaamiseen lopulta uskotaan. Vankkumaton usko vaan ei ole kovin joustava
mindset, kun pitäisi ennustaa ja hahmotella kausien mitassa. Löytää jopa heikkouksia ihmisistä vahvuuksien osalta. Nythän kausi on tuottanut lähinnä tietoa syntipukeista, kuten Domi, Bean ja Bemström, jotka ovat kaikki olleet top-9-yhdeksikön tai top-4-nelikon jäseniä aikanaan. Tekeekö Martsenko ja Tsinakov Domia paremmat urat. Tai Peeke ja Blankenburg Beaniä. Muistutus, että Domissa ja Beanissä vertailukohtina puhutaan pelaajista, joita yksikään NHL-organisaatio ei pidä vahvistuksina vaikka heille on suuria saappaita soviteltu.
Jos he ovat esimerkiksi vertailukohtiaan parempia, ymmärrän, mistä sitä vahvuutta koostumukseen alkaa ilmestyä. Vertailun vuoksi kärkilupauksistamme Johnsonilla ja Sillingerillä on suorituskykyvertailukohdat NHL-ykkössenttereissä Duboisissa ja Johansenissa sekä kakkossenttereissä Dubinskyssä, Brassardissa ja Anisimovissa. Aivan niin selvä peli se ei siis välttämättä ole, että lupauksissa olisi tulevaisuus, kun NHL:ssä pitää tuottaa mahdottomasti lisäarvoa ja eri yksilöulottovuuksia, jotta se joukkueen pisteodottama ja koostumuksen taso nousee. Pelkkä NHL-pelaajaksi nouseminen ei riitä. Nyt on vielä se rebuild-haaste, että lupausten pitää vastata pitkälti myös identiteetin rakentamisesta ja kulttuurista. Niin paljon siitä entisestä nuoresta joukkueesta ja sen vahvuuksista menetettiin. Onko mieliala-Pate tai Werenski sen enempää
leader of men kuin vaikka Teemu Selänne nuorempi vai onko sekin osasto jätetty lähinnä Jennerin varaan. Hyvää joukkuehenkeä ei ole kolmannella perättäisellä kyntökaudella vielä koeteltu, eikä Larsenin valmennus vielä ole esimerkiksi ollut kyseenalaistettu.
Voidaan hehkuttaa rebuild-joukkueen tulevaisuuden ihanuutta siinä vaiheessa, kun
next genistä ensimmäinen ottaa kiinnityksen esimerkiksi top-6 hyökkääjäksi. Kilpailukykyä sellainen ihme ei välttämättä vielä ensi kaudella suo kuitenkaan.
Top-9-hekumointi taas ei ollenkaan huomioi, että noista flopanneista ennakko-top-9-hehkutetuista Foudy, Carlsson, Davidsson ja Bemström putosivatkin heti siitä tulevaisuudesta, kun NHL:ssä esiintyivät ja yhtäkkiä havaittiin uhkakuviakin läpimurroille. Se on siis käytännössä loppumaton lista lupauksia niin kauan kuin NHL:n varaustilaisuus pyörii. Eikä siis mitenkään breikkaustodennäköisyyksiä ollenkaan edes ennustava, kun mahdottomia vastoinkäymisiä ei vaadi tipahtaa listalta, johon nyt on lisätty Ceulemans viimeisimpänä.
