Jatkoajassa on tuorehko juttu Rangersin kaikkien aikojen tähdistöjoukkueesta, joten siitä innostuneena ja koronan jättämän penkkiurheilutyhjiön täydentämiseksi listasin taas Avalanchen vastaavan. Eli puhe vain Avalanchen historiasta, syksystä 1995 alkaneesta ajasta.
Peter Forsberg - Joe Sakic (C) - Milan Hejduk
Gabriel Landeskog (A) - Nathan MacKinnon - Alex Tanguay
Matt Duchene - Paul Stastny - Adam Deadmarsh
Cody McLeod - Stephane Yelle - Ryan O'Reilly
Adam Foote (A) - Tyson Barrie
Sandis Ozolinsh - Rob Blake
John-Michael Liles - Erik Johnson
Patrick Roy
Semyon Varlamov
Aloitetaan perkaaminen maalivahtikaksikosta, koska se on selvää kauraa. Roy on kaikkien olellisten tilastojen ykkönen Avalanchen historiassa, voitti molemmat Stanley Cupit ja paita katossa, selvä homma. Varlamovin pudotusmenestys jäi olemattomaksi, kun ainoa voitettu sarja tuli sekin penkkivahtina, mutta silti selkeä nimi kakkoseksi. Pelasi yhtä monta kautta Avalanchessa kuin Roy ja on tilastoissa kakkosena. Otteluissakin lähempänä ykkössijaa kuin kolmatta. Philipp Grubauerilla on potentiaalia nousta Varlamovin ohi parin vuoden päästä, kun pudotuspelisaldo on jo nyt parempi, mutta muutoin on vielä kaukana.
Hyökkäyskin on mielestäni varsin selvä. Ykkösketjussa Avalanche-historian kolme selkeästi tehokkainta pelaajaa. Sakic on tietenkin joukkueen kapteeni, Avalanchen ensimmäisenä ja pitkäaikaisimpana kapteenina. Eniten pisteitä Avalanchen historiassa. Forsbergin piste per peli on jopa parempi, mutta pelimäärä jäi valitettavan pieneksi. Hejduk on entinen kapteeni myös ja pelannut eniten pelejä Avalanchella, toistaiseksi ainoana yli tuhat. Kaikilla on henkilökohtainen palkinto Avalanchen paidasta ja kaikki ovat Stanley Cup -mestareita, Sakic ja Forsberg kaksinkertaisia. Kaikkien paita katossa.
Kakkosketjussa kolme seuraavaksi tehokkainta. MacKinnon on noussut pisteissä jo neljänneksi ja on ollut pari vuotta putkeen lähellä rikkoa kolmantena pelaajan yhden kauden aikana sadan pisteen raja. Lähellä myös Hart Trophy -voittoa. Landeskog on joukkueen varakapteeni, sillä on Avalanchen toiseksi pitkäaikaisin kapteeni. Ottelumäärissä viidentenä, pisteissä kuudentena. MacKinnonin tavoin Landeskogilla on parhaan tulokkaan palkinto voitettuna. Tanguay on otteluissa kuudentena ja pisteissä viidentenä, Stanley Cup -voittaja. Kolmosketjussa taas tylsästi kolme seuraavaksi tehokkainta hyökkääjä. Ei kummemmin jaksa Stastnystä tai Duchenesta jauhaa, mutta mainitaan Deadmarsh kaksinkertaisena Stanley Cup -voittajana.
Nelosketjussa vähän pienemmillä meriiteillä kolmikko. McLeod on otteluissa neljäntenä ja rangaistusminuuteissa ykkösenä, joten nelosketjun pelaajankin pääsee nyt tähdistöjoukkueeseen. Yleisön suosikkeja kuitenkin ja tosiaan pitkäaikainen Avalanche-pelaaja. Yelle ei myöskään ollut ylempien ketjujen pelaaja, mutta pelasi myös yli 500 ottelua Avalanchessa ja kaksinkertainen Stanley Cup -voittaja. O'Reilly ei aluksi ollut järin tehokas, eikä pelannut niin paljon pelejäkään, mutta mahtuu vielä joukkueeseen. Ehkä herrasmiespalkintokin vähän auttaa. Tälle kolmikolle löytyy jo kova haastaja Mikko Rantanen, mutta en vielä alle 300 ottelun jälkeen nosta listalle. Nyt jo tehokkaampi kuin kukaan noista kolmesta ja saattaa vuoden päästä tähän aikaan olla jo O'Reillyn paikalla tähdistöjoukkueessa. Ja sitten tietysti muutkin nyky-Avalanchen pelaajat voivat listalle päästä, jos vaikkapa Tyson Jost pelaa lopulta yli kymmenen kautta lisää Avalanchessa ja nappaa Stanley Cupeja, mutta toistaiseksi vain Rantanen on maininnanarvoinen.
Puolustus on vähän vaikeampi nimetä. Selkeä kaksikko on ykkösparissa eli varakapteenina entinen kapteeni Foote sekä vierellä Barrie. Foote on pelimäärissä Avalanchessa kolmantena ja pakkien ykkönen, paita katossa ja kaksi Stanley Cup -sormusta taskussa. Ei korkealla pisteissä, mutta pelityyli tässä syynä. Barrie on Avalanchen kaikkien aikojen eniten pisteitä tehnyt puolustaja, joten pakollinen nimi joukkueeseen. Hyökkääjät mukaan laskettuna yhdeksäntenä pisteissä.
Mutta loput neljä. Nostin nyt kakkospariin Ozolinshin ja Blaken. Kumpikin jäi alle 400 ottelun Avalanchessa, mutta pelasivat puolustajaksi tehokkaasti ja voittivat kumpainenkin yhdet Stanley Cupit isoissa rooleissa. Kolmospariin Liles, joka syrjäytettiin vuosi sitten pakkien pistepörssin kärjestä. Hyökkäjät mukaan laskettuna pisteissä kymmenentenä, voiko syrjäyttää joukkueesta? Pakeista kolmanneksi eniten pelattuja otteluita. Toiseksi eniten on Johnsonilla, jonka pitkän pähkäilyn jälkeen nostin kuudenneksi pakiksi tähän joukkueeseen. Köyhän miehen Foote, ei erikoisen tehokas, mutta isossa roolissa silti. Pelannut jo kymmenen kautta Avalanchessa ja viimeisimmät varakapteenina. Jos jatkaa sopimuksen loppuun Avalanchessa, niin nousee ykköseksi pelatuissa otteluissa pakeista ja sen jälkeen varma nimi joukkueeseen, varsinkin jos Avalanche siinä ajassa voittaa taas Stanley Cupin.
Ray Bourque tuntuu toisaalta oudolta jättää Johnsonin taakse, mutta toisaalta selkeältä. Bourque pelasi kuitenkin alle sata ottelua Avalanchessa, ei edes kahta kokonaista kautta. Ilmiselvä Bruins-legenda, mutta ei tuolla pelimäärällä pitäisi olla asiaa Avalanchen tähdistöjoukkueeseen, vaikka tarina onkin hieno ja Stanley Cupin voitti. Mutta kun Avalanche meni jäädyttämään hänen pelipaitansa ja kun jäädytettyjä pelipaitoja on yhteensä kuusi, tuntuu oudolta siinä mielessä jättää tällainen pelaaja pois tähdistöjoukkueesta. Mutta jätän silti. Johnson on pelannut yli kuusi kertaa enemmän otteluita Avalanchessa ja se kääntää homman Johnsonin eduksi. Mainittakoon vielä puolustajista Jon Klemm, joka ei ollut ison roolin puolustaja, mutta yksi seitsemästä kaksinkertaisesta Stanley Cup -voittajasta Avalanchessa. Muut kuusi mahtuivat joukkueeseen. Lisäksi mainittakoon toistaiseksi vain yhden rikkonaisen kauden joukkueessa pelannut Cale Makar, jolla on eväät nousta Barrien edelle pakkien pistepörssin kärkeen muutamassa kaudessa. Ja sama juttu kuin muilla nykypelaajilla, jos voittaa Stanley Cupin niin arvo listauksissa on vielä suurempi.