Chilin ystävistä yksi ilmoittautuu täältä. Kotona kun koko ruokakunta pitäisi ruokkia samalla annoksella, niin harvemmin pääsee hifistelemään chilillä.
Tämän takia ravintoloissa tulee aina katsastettua ensimmäisenä ruuat joissa on chilin kuva ja varoitus ”tulinen”. Ja aina joutuu pettymään. Ihan sama onko meksikolainen, intialainen tai mikä ravintola, niin nuo ”tulinen” varoitukset ovat tuubaa. Aina.
Joskus aikanaan kun Amarillo ei ollut vielä ketjuuntunut loppuun asti (jotain 2000 ensimmäisen vuosikymmenen aikaa), niin sieltä löytyi Habanero naudanliha tortillat. Siinä sai naaman kyllä punaiseksi, mutta sekin oli tavallaan jotenkin habaneromaisen ”helppo”, pisteliäs tulinen annos. Kuka tahansa saa ruuasta ”tulisen” kun ajaa tarpeeksi tulisia chilejä annokseen.
Kaksi tulista chili annosta on jäänyt ikuisiksi mieliin: molemmat löytyvät kiinalaisista ravintoloista. Kuopiossa oli aikanaan lounasravintola missä oli listalla chili-keittoa ja siinä sai taistella että pääsi loppuun. Se ei ollut vain tulista paprikaa heitettynä soppaan, vaan se oli oikea kokin taidonnäyte. Harmillisesti sitä ei montaa kertaa ehtinyt saamaan, kun ravintolan kokki vaihtui ja annos meni sitä myöten uusiksi. Toinen chilinen mestariteos löytyi Savonlinnan Kiinalaisesta: chili lammas. Joskus pitäisi poiketa pidemmän matkan päästä tsekkamaan paikka uudelleen, että vieläkö lammas tarjoillaan hiilostetuin kokonaisin chilein kerrostamalla useita eri chilejä samaan annokseen jolloin se ei ole vain pisteliäs annos vaan kokonainen chilimatka ulkomaille.
www.blairsdeathsauce.com.au