Children of Bodom

[Urasiili]

Roopella taitaa olla edelleen korkki auki ja valmiiksi huolletut kitarat laukussa. Jossakin haastattelussa puhui, että aika kuluu autoja rassatessa ja baarissa istuessa. Musiikkihommia oli suunnitellut aloittavansa jossakin vaiheessa, mutta taitaa soittokunto olla jo päässyt melko pahasti rapistumaan. Potkujen ajankohta oli tosiaan siinä vaiheessa, kun Laiholla oli selvä kausi ja Roopella ilmeisesti päin vastoin. Lopullisesti taisi hihat palaa, kun Roope ei ilmestynyt levyn nauhoituksiin yms.

 

[Gostisbehere]

Nyt menossa podcastissä jakso nro3.
Ihan kivaa kuunneltavaa ollut. Yksi asia vain häiritsee.. sana Bodarit..kuulostaa aivan keravalaiselle slangille.
Sitten meinasi unohtua vielä yksi asia mikä ottaa päähän. Kun kerrotaan jotain juttua sitten : ” palaamme tähän asiaan myöhemmin”

 

[anthax]

Linkki: https://www.instagram.com/reel/C8gkBAQtpWi/?igsh=Z3Fid21oODl0eXM0

28. päivä ilmestyy seuraava Astian haastattelu Henkka T. Blacksmithin kanssa. Siitä vähän jatkoa Bodareiden podille.

 

[Knox]

Linkki: https://www.instagram.com/reel/C8gkBAQtpWi/?igsh=Z3Fid21oODl0eXM0

28. päivä ilmestyy seuraava Astian haastattelu Henkka T. Blacksmithin kanssa. Siitä vähän jatkoa Bodareiden podille.

Jes, Henkka on aina ollut miellyttävän oloinen haastatteluissa.

En tiedä onko tämä vähän ilkeästi sanottu mutta Janne on jättänyt aina sellaisen vähän kusipäisen kuvan itsestään. Joku ylimielisyys sieltä pukkaa läpi, kun taas Henkka ja Jaska ovat todella jalat maassa tyyppejä.

 

[Bauer]

Hyvä podcast, ihan sellainen 8/10 setti, ja olisihan tuota voinut pidempäänkin kuunnella. Tuli jopa kuunneltua kokonaan, vaikka en todellakaan ole mikään CoB:n tai etenkään Laihon fani. Minulle Laiho ei ole koskaan ollut sellainen kiinnostava hahmo, niin kuin vaikka joku Ville Valo on. Mutta toki Laiho ja Bodom on kiinnostava aihe, koska olen sitä ikäluokkaa, jotka olivat nuoria silloin kun Bodomilla oli ns. peak meneillään siinä 2000-luvun puolivälissä, ja tulihan Bodomia silloin kuunneltua.

Alussa tuon Pauliinan tyyli juontaa tuntui hämmentävältä. Ei sen Bodarit-sanan vuoksi, vaan siksi, koska kuulosti siltä, että hän puhuu Laihosta kuin jostain kaveristaan ja välillä heitti paljon jotain omia pohdintojaan väliin. Ja siis ymmärrän että ovat vanhoja tuttuja ja näin, mutta tuollaisessa Ylellä julkaistussa podcastissa kuulosti vähän hassulta. Mutta kun siihen tyyliin tottui, niin oikeastaan se toimi aika hyvin ja oli onnistunut tyylivalinta. Tuli sellainen lämmin tunnelma. Siellä jossain podin keskivaiheilla kyllä tuntui sitä kaikkea ylistystä kuunnellessa, että kylläpä Laihoa käsitellään tässä aika myötäkarvaan, mutta toki lopussa sitten meno muuttui synkemmäksi ja myös Laihon huonompiakin hetkiä käsiteltiin rehellisesti.

En itse kuuntele enää metallia, joten tuo Maailman parhaasta kitaristista jauhaminen kuulostaa omaan korvaan aika vieraalta idealta, koska siitä tulee liikaa mieleen jokin tekninen suorittaminen ja urheilu. Mutta toki onhan sitä pakko arvostaa, että Laiho kyllä ulosmittasi itsestään kaiken juuri siinä asiassa, missä sattui olemaan lahjakas. Ja vaikka muuten Laiho vaikuttaa lähinnä joltain mukavalta manchildilta, niin rakensihan hän kyllä uransa ihailtavan määrätietoisesti ja teki paljon oikeita peliliikkeitä.

 

[Knox]

En itse kuuntele enää metallia, joten tuo Maailman parhaasta kitaristista jauhaminen kuulostaa omaan korvaan aika vieraalta idealta, koska siitä tulee liikaa mieleen jokin tekninen suorittaminen ja urheilu. Mutta toki onhan sitä pakko arvostaa, että Laiho kyllä ulosmittasi itsestään kaiken juuri siinä asiassa, missä sattui olemaan lahjakas. Ja vaikka muuten Laiho vaikuttaa lähinnä joltain mukavalta manchildilta, niin rakensihan hän kyllä uransa ihailtavan määrätietoisesti ja teki paljon oikeita peliliikkeitä.

Tuollaiset valinnat kertovat siitä, että sun taidot on huomattu, mutta eihän sellaista asiaa ole kuin "Maailman paras kitaristi".

Ja olihan Laiho parhaimmillaan aivan helvetin kova kitaristi. Livenä Alexi oli parhaimmillaan tuossa 2003-2004, sitten päihteet ja itsensä telomiset tekivät hiljalleen tehtävänsä, mutta jos kuuntelee tuota tännekkin linkattua Tuskan liveä, niin on ihan saatanan tiukkaa soittoa Laiholta (ja toki koko bändiltä).

Mulle Alexin kovin taito oli kyky kirjoittaa biisejä. Mies on raapustanut sellaisia riffejä ja melodioita, että aika moni antaisi toisen kätensä kun kykenisi samaan.

 

[aceman81]

Ja olihan Laiho parhaimmillaan aivan helvetin kova kitaristi. Livenä Alexi oli parhaimmillaan tuossa 2003-2004, sitten päihteet ja itsensä telomiset tekivät hiljalleen tehtävänsä, mutta jos kuuntelee tuota tännekkin linkattua Tuskan liveä, niin on ihan saatanan tiukkaa soittoa Laiholta (ja toki koko bändiltä).

Mulle Alexin kovin taito oli kyky kirjoittaa biisejä. Mies on raapustanut sellaisia riffejä ja melodioita, että aika moni antaisi toisen kätensä kun kykenisi samaan.

Tuo Tuska 2003 YLEn paketti (Oilers GoGo!) jäänyt hyvin muistiin. CoB, Type O, Mokoma ja monet muut.

Itse en Bodomia nähnyt livenä kuin Nummi 2001. Sellasia välähdysmäisiä muistikuvia, että olivat varmasti odotettu bändi ja keikka oli ok.

Tuska 2003, Tukholma 2006. Nää taitaa olla tuon ajan klassisia keikkoja.

Olisko Hate Crew Deathrolliin tiivistynyt sitten kaikki osaaminen? Biisien teoista, riffeistä ja melodioista miksaukseen ja soittotaitoon? Jostain syystä samalla lailla en aikanani ottanut haltuun Are you dead yet? albumia, mutta aika laadukas on sekin.

Tietyllä lailla Follow the Reaper on rakas, osunut tiettyyn hetkeen kun bändin löytänyt ja eka levynsä jonka ottanut haltuun. Tykkään sinisestä versioinnistakin kannessa. Ehkä tarttuvat biisit vrt. Hate Crew vielä eri tyylisiä ja joku Hate Me -joka Everytime I Die ohella lie mainstream/radiosoiton läpimurtoja- kuulostaa levyllä hieman laimealta miksaukselta. Ainakin verrattuna Tukholman liveen.

 

[Rinkula]

Itse näin bodomit pari kertaa livenä, ikimuistoisin lienee kun olivat Helsingin jäähallissa Machine Headin kanssa lämppäämässä Slipknottia marraskuussa 2008. Kerkesiköhän bodomit soittamaan 3 kappaletta ja yhtäkkiä sähköt poikki ja se keikka oli siinä. Noita levyjä nyt on ihan mahdoton laittaa järjestykseen, ehkä vanhemmasta tuotannosta Follow the Reaper on se tärkein josta alkoi bändin kuuntelu ala-aste ikäisenä, uudemmista sitten tietenkin Hexed ja monesta varmaan hieman yllättäen Relentless Reckless Forever, mielestäni hieman aliarvostettu levy mistä löytyy muutama aivan helmi. Yhtään huonoa levyä bändihän ei tehnytkään. Tässä taustalla soi parhaimmillaan Shovel Knockout, kova biisi tämäkin!

 

[Knox]

Tuo Tuska 2003 YLEn paketti (Oilers GoGo!) jäänyt hyvin muistiin. CoB, Type O, Mokoma ja monet muut.

Itse en Bodomia nähnyt livenä kuin Nummi 2001. Sellasia välähdysmäisiä muistikuvia, että olivat varmasti odotettu bändi ja keikka oli ok.

Tuska 2003, Tukholma 2006. Nää taitaa olla tuon ajan klassisia keikkoja.

Olisko Hate Crew Deathrolliin tiivistynyt sitten kaikki osaaminen? Biisien teoista, riffeistä ja melodioista miksaukseen ja soittotaitoon? Jostain syystä samalla lailla en aikanani ottanut haltuun Are you dead yet? albumia, mutta aika laadukas on sekin.

Mulle Hatebreeder, FTR tai HCDR on päivästä riippuen bändin kovin tuotos. Mutta ehkä kokonaisuutena Hate Crew Deathroll on tiukin paketti.

Are you dead yet? on myös hyvä levy, mutta joku sieltä puuttuu edellisiin verrattuna.

Hatebreeder on taas nostalgisesti minulle tärkein. Sitä tunnetta en unohda koskaan, kun 10-vuotiaana vihreäkantisen levyn löi soittimeen, ja sieltä kuului "from now on we are enemies, you and i" ja sitten mentiin.

 

[Tuplatorkkari]

Itse näin Bodomin kahdesti livenä ja ensipuraisu oli juurikin tuo Hatebreeder. Eno oli ostanut tuon ja soitti sitä paljon autossaan aina, pakkohan se oli pyytää lainaan jossain vaiheessa ja sille tielle jäätiin.
Eilen tuli haettua perjantaipöperöt mäkistä ja kiinnitin huomion korkeintaan parikymppiseen naiseen, jolla oli Follow the Reaperin t-paita. Mukavaa huomata, että nuorempikin polvi ottaa omaksensa vielä Bodomia.

 

[Spire]

Bodom oli primessään neljällä ensimmäisellä albumillaan. Joku voi perustellusti myös sanoa kultakauden olleen levyt 2-4, eli Hatebreeder, Follow the Reaper ja Hate Crew Deathroll, ensimmäisen albumin ollessa vähän räkäinen masterpiece. Are You Dead Yet ja Blooddrunk olivat vielä hyviä, mutta eivät enää päässeet edeltäjiensä tasolle. Noilla alkaa olemaan jo täytebiisejä, vaikka myös koviakin vetoja löytyy molemmilta (esim. Tie My Rope on aivan käsittämätön kappale).

Noiden jälkeen tulleet albumit eivät enää iskeneet minuun. En koskaan saanut niistä mitään irti. Viimeisimmäksi jääneellä Hexedillä oli hetkensä, mutta kokonaisuus jäi kuitenkin valjuksi verrattuna 1997-2003 julkaistuihin nähden.

 

[Straight Edge]

Tällainen vanhempi setä ilahtui aikoinaan tosissaan, kun (oliko nyt) tokalta levyltä kuului monesti niin selkeästi nuoruuden säveliä. Eli maailman paras Stone.
Jo ennen Roopen liittymistä orkesteriin.

Olihan Bodomi kova, vaikka monen meikäläisen (äärimetalliin kallellaan olevan) pitikin jatkuvasti muistaa dissata bändiä milloin mistäkin.
Kyllä mä muistan edelleen missä olin, kun kuulin ekan kerran Lista-ohjelmasta Bodomia. Huh, kylläpä iski.

 

[JYP#44]

Maailman paras Alexi Laiho on nyt viimein kuunneltu ja kirjaan tänne tuoreet fiilikset ylös. En ole vielä yhtään somekeskustelua (pl. Jatkoaika) lukenut tästä, täytyy vielä väijyä Muusikoiden.netin ketju läpi, koska siellä näytti olevan nopealla vilkaisulla hyvää keskustelua.

Kuuntelun jälkeen ihan ok fiilis sarjasta. Kaksi viimeistä jaksoa ovat selvästi parhaat, eli kun puhutaan Laihon ongelmien kärjistymisestä, bändin lopettamisesta ja herran kuolemasta. Nuo pätkät varmaan kuuntelen vielä joskus uudelleen. Kuolemasta kertovat osuudet meinasivat nostaa itsellekin tippaa linssiin, kun Janne, Jaska, Henkka ja osaltaan myös Jussi69 ja Heta Hyttinen muistelivat vuodenvaihdetta 2020.

Sen sijaan muut podcastin osat olivat aika kädenlämpöistä tavaraa. Hyvänä mittarina onnistumiselle voi pitää sitä, että tekeekö niitä mieli nauttia uudelleen ja oma näkemykseni on, että ei toinen kuuntelukerta anna enää mitään uutta.

Yleisesti Alexista jäi vähän sellainen mattinykäsmäinen kuva. Molempia herroja yhdistää ainakin oman lajinsa ylivoima ja huima maine osaajana, kansaan uppoava renttuimago, selvin päin siviilissä ujoa/arkaa, kohteliasta ja ystävällistä, mutta alkoholin ottaessa valtaa sattuu ja tapahtuu enemmän. Niin ja pienikokoisia herroja, joilla on siitä johtuen ehkä vähän itsetuntohaasteita ja vähän sellainen hällä väliä asenne normaaliin arkeen.

Minulle yllätyksenä tuli se, miten "kädetön" Laiho oli siviilielämässä. Vähänhän se avioliitokohu Kimberlyn kanssa antoi osviittaa tuosta, mutta silti podcastissa etenkin assari Susanna Laamasen tarinointi vähän yllätti. Kenties Alexin vanhemmat tekivät pojalleen pienen karhunpalveluksen, kun tämä sai peruskoulun jälkeen muuttaa omaan asuntoon perheen kellariin vailla sen suurempia arkirutiineja. Aika käsittämättömällehän tuo kuulosti, että automiehenä profiloitunut Laiho oli nakittanut vaikka autojen katsastusajankohtien selvittämiset ja autojen huollot assarilleen, kaikesta muusta sitten puhumattakaan. Laiho ei ymmärtääkseni oikein koskaan tykännyt tietokoneista tai älylaitteista ja oli niiden kanssa aina huono. Ei siis ihme, että arkiset asiat laskujen maksusta lentolippujen varaamiseen jäivät Suskille. Laiho taisi olla myös aika paljon naisten vietävissä. Olin laskevinani, että siinä ei jäänyt juuri yhtään väliä Kimberly Gossin, podissa vierailleen Lauran(?), Kristen Mulderigin ja Kelly Wrightin väliin. Ehkä tämäkin kertoo sitä, että mies ei oikein yksin pärjännyt arkisissa asioissa.

Tuokin on vähän harmi juttu, että paljonkohan Laiholta jäi solmimatta hyviä yhteistyösopimuksia ihan vain sen takia, että oli vähän kädetön kaveri? Tähän päälle kun hänellä oli aika pahoja vaikeuksia luottaa ihmisiin, niin varmasti vaikea lähtökohta yhteistyökuvioille. Vaikka rahaa tulikin, niin lähes kaikki taisi lopulta mennä erilaisiin hurvituksiin. Jaska mainitsi podcastissa esimerkikinä extemporena ostetut ensimmäisen luokan lentoliput Ausseihin viimeisen puolison luo.

Harjoittelun määrää korostetiin mukavasti, vaikka sen jo tiesinkin. Se tuli minulle uutena tietona, että Alexander Kuoppala ei ollut kovin kummoinen kepittäjä ennen Bodomiin tuloa. Laiho pakotti vain treenaamaan sen verran paljon, että Alestakin saatiin jonkinasteinen kitarasankari. Kuoppalan mukanaolo oli podcastin parhaita puolia, hän on ollut Bodomista harmillisen hiljaa viimeiset 20 vuotta, poislukien se tässäkin ketjussa ruodittu HCDR-paneeli noin vuoden takaa. Toivottavasti Kuoppala saa vielä enemmän aikaa mediassa, sillä hänellä on todellakin tarinoita kerrottavanaan.

Samy Elbannan roolia oli tässä ketjussa vähän jo haukuttu, mutta minulle Elbanna oli ihan asiallinen lisä podiin. Se kitarasoolon perkaaminen meni minulta kyllä täysin ohi, en tajunnut hommasta yhtään mitään enkä edes tunnistanut sitä sooloa. Muutenkin olisin kaivannut podiin lisää musiikkia ja vaikka Laihon omia kommentteja arkistojen kätköistä. Moni kohtaus olisi myös sopinut paremmin videoformaattiin kuin podcastiin, esimerkiksi Laihon Ihmemies-rummutus.

Jos Elbanna oli positiivinen yllätys, niin vastaavasti taas Vesku Jokisella ei tuntunut olevan oikein mitään annettavaa podcastille. Niistä muisteluista ei jäänyt oikein mitään käteen, samat tarinat on kuultu jo Bodomin pojilta paremmin kerrottuina. Veskusta jäi myös vähän yksinkertainen kuva, kun tämä julisti kovaan ääneen Laihon kuoleman kohdalla, että hänelle tuli se alkoholisti ja huono kunto täysin yllätyksenä, ja että tietäessään hän olisi laittanut sille stopin. Minulle jäi vähän sellainen kuva, että ei Jokinen ihan hirveästi Laihon kanssa ollut ilmeisesti tekemisissä viimeisinä vuosina, tai että kuvitteleeko Vaasan punkkari, että muut eivät olisi jo yrittäneet saada Laihoa hoitoon?

Siitä toki pisteet, että Kylähulluista riitti tarinaa. Tätä suomalaisen musiikin tähtikokoonpanoa ei tunnu kukaan enää muistavan, kiitos epäkorrektien kappaleiden. Oli hienoa kuulla Kylähullu-kamaa, vaikka mitään uutta se ei tarjonnutkaan ja virheitäkin riitti (näistä lisää myöhemmin). Impaled Nazarene taas harmillisesti jätettiin yhteen lauseeseen, ehkä samoista epäkorrekteista syistä.

Roope Latvala oli sivuutettu podista aivan kokonaan, samoin Kimberly Goss. Molemmat ovat olleet Laihon uralla sen verran suuressa roolissa, että kyllä näistä olisi pitänyt enemmän tulla tarinaa kuin ohuet maininnat. Ymmärrän sen, että kaksikko ei ole nyt "huudossa", mutta kai heitä olisi silti voinut edes jollain tavalla käsitellä? Samoin Laihon viimeinen "vaimo" jäi mainitsematta nimeltä, mutta hänestä tehtiin aika iso roisto alkoholismin pahentajana.

Sanottakoon se, että en ole hirveästi näiden nykyaikaisten sarja-podcastien ystävä, missä editoidaan ihmeellisiä äänitehosteita ja muita jaksoihin, tai editointipöydällä leikataan ja liimataan kamaa sinne ja tänne. Tämä teki podcastin kuuntelusta välillä aika turhauttavaa, kun sinne piti lisätä jotain ohi kiitävien autojen ääniä tai lumihangen rapinaa. Eikä ne äänet liittyneet millään tavalla siihen hetkeen. Esimerkiksi metron kiihdytyksen ääni ja Jussi69 muistelee seuraavaksi Laihon kuolemaa, mitä vittua?

Välillä oli myös ihan naurettavaa tunnelmointia, joka ei tuonut mitään sisältöä mihinkään. Anssi Kipon studiosta kerrottiin ummet ja lammet ulkoisesti rumasta rakennuksesta jonka sisällä liikutaan sokkeloisilla käytävillä villasukissa, seinillä on kiveä ja vanhaa puuta. Mitä tuo edes tarkoittaa?

Outo oli myös se kahden hostaajan linjaus. Kuvittelin tämän olevan toimittaja Pauliina Grymin projekti, mutta siellä oli joku toinen heebo välillä studiossa spiikkaamassa/komppaamassa outoja juttuja. Ylipäätään ne Pauliinan omat välispiikit olivat aika heikkoja, hän yritti vetää jollain ihme blogityylillä omia ajatuksiaan kuriin, kertoen joskus samat asiat uudelleen, mitä joku "oikea vieras" oli juuri todennut. Minuun ei uppoa nämä podcastit, missä semituntematon juontaja alkaa vetämään jotain omaa showta. Sama ongelma kävi Inkeri Alatalon hostaamassa Sadan euron Edelfeltin kanssa, jossa Edelfetin sijaan puitiin paikoittain enemmän juontajan henkilökohtaista elämää.

Pahasti jäi myös kuva siitä, että Pauliina Grym ja tämä kakkosmies eivät oikeasti olleet kovin syvällä Laihon tai Bodomin kuvioissa. Tuo Bodari-lempinimen käyttö antoi jo vähän kuvaa siitä, mutta monesta muustakin pikkutekijästä paistoi se homma läpi. Esimerkiksi Laihon haudalla kaksikko kävi ensimmäistä kertaa vasta podinauhoituksissa ja sielläkin ihmeteltiin sellaisia asioita, joista on uutisista ja someista nähnyt vaikka ja mitä näiden parin vuoden ajan, mitä hauta on ollut olemassa. Kaksikkohan tuntui ihmettelevän tyyliin sitä, että siellä on oikeasti käynyt faneja ja sinne on jätetty tavaraa. Itse kun seuraan Instagramissa paljon COB-liittyviä henkilöitä, niin somen kautta tulee melkein nähtyä reaaliajassa haudan tilannetta viikottain jonkun käyttäjän toimesta.

Ikävän sivumaun jätti myös se, että podcast oli pullollaan erilaisia pieniä virheitä, etenkin vuosilukujen suhteen. Kuuntelin podit autossa samalla keskittyen kartalla pysymiseen, mutta näin puolivaloillakin onnistuin poimimaan lukuisia virheitä vaikkapa vuosiluvuissa. Klamydian Seokset -tribuuttilevy ilmestyi 2003, ei 2004 kuten podissa sanottiin. Kylähullujen Peräaukko sivistyksessä julkaistiin 2007, kun podissa sanottiin 2008. Ja Kylähullut lopetti Lillmanin kuolemaan vuonna 2012 (ollen epäaktiivinen jo monta vuotta ennen sitä), vaikka podin mukaan Lillman kuoli 2011. Nämä kaikki olisivat olleet ihan Wikipediasta tarkistettavissa, joten ihmettelen tämäntapaisten virheiden päätymistä podiin.

Kaikista noloin virhe podcastissa oli kuitenkin se, että kun alettiin puhumaan Bodom Afren Midnightista. Grym kertoo siinä bändin ensimmäisen keikan olleen Tavastialla 2021. Piti ihan kuunnella se kohta uudelleen, että eihän se nyt oikeasti sanonut tuota väärin. Laiho oli ollut tuolloin jo melkein vuoden kuolleena. Tosi noloja virheitä, ja en ymmärrä, että miten kukaan ei noita ole huomannut. Podcastin projektitiimihän Ylen puolesta oli tosi mittava, lähes kymmenhenkinen, eikä kenelläkään osu moinen korvaan. Voin vain kuvitella, mitä kaikkia virheitä jäi minulta huomaamatta.

Edellä mainituista syistä podcast ei jättänyt kovin ammattimaista tai asialle oikeasti innostunutta kuvaa, eikä täten noussut miksikään aikaa kestäväksi klassikoksi.

Jännä nähdä, tuleeko joskus toiste vielä samanlaista tai vähän parempa Laihoon keskittyvää dokumenttia, formaatista riippumatta. Janne, Jaska ja Henkka ovat pian antaneet varmaan kaikkensa Laihoon liittyen, mutta muilta on jäänyt vielä sanaiset arkut avaamatta. Sitähän myös Pauliina ansiokkaasti huomautti podissa, että alkuperäinen COB-kolmikko oli tyyliin ainoat, jotka viitsivät puhua edes vähän kriittisesti Laihon viimeisistä heikommista vuosista.

Tulipas tähän nyt paljon ajatuksia. Katsotaan nouseeko vielä jotain lisää, kun alan käymään läpi somekeskustelua.

 

[Knox]

Tuokin on vähän harmi juttu, että paljonkohan Laiholta jäi solmimatta hyviä yhteistyösopimuksia ihan vain sen takia, että oli vähän kädetön kaveri? Tähän päälle kun hänellä oli aika pahoja vaikeuksia luottaa ihmisiin, niin varmasti vaikea lähtökohta yhteistyökuvioille. Vaikka rahaa tulikin, niin lähes kaikki taisi lopulta mennä erilaisiin hurvituksiin. Jaska mainitsi podcastissa esimerkikinä extemporena ostetut ensimmäisen luokan lentoliput Ausseihin viimeisen puolison luo.

Tuskin montaa. Kyllä Alexilla ja bändillä oli aina taustajoukot kunnossa, ja Alexikin oli COBn kultavuosina vielä järjissään.

Jos viittaat siihen mitä Ewo Pohjola sanoi, että Alexi teki huonoja diilejä lopussa, niin tässä viitattiin ymmärtääkseni viimeisiin vuosiin, jolloin Alexi on ollut jo todella alkoholisoitunut.

 

[JYP#44]

Tuskin montaa. Kyllä Alexilla ja bändillä oli aina taustajoukot kunnossa, ja Alexikin oli COBn kultavuosina vielä järjissään.

Jos viittaat siihen mitä Ewo Pohjola sanoi, että Alexi teki huonoja diilejä lopussa, niin tässä viitattiin ymmärtääkseni viimeisiin vuosiin, jolloin Alexi on ollut jo todella alkoholisoitunut.

Njoo, kyllähän Laiho (ja COB) hyvin veti, kun Laiholla oli henkilökohtaisena sponsorina ESP + signaturekitara, kitarankielien kanssa oli joku eri firma (en muista nimeä), Fallenin kanssa oli joku brändidiili ja 2010-luvulla myös Monster Energy oli mukana kuvioissa. Osa toki meni (myös) bändin puolelle.

En viitannut Ewoon kommentillani, mutta hyvä että nostit sen kulman esiin, tähän piti tosiaan tarttua. Mikähän juttu tuo oli, mihin Ewo viittasi? Jotain huonoja diilejä ulkomaalaisten kanssa uran viimeisinä vuosina. Mitähän ne olisivat voineet olla? Voiko biisien royalteja edes myydä, liittyisikö niihin? Ja oliko tämä kuppaaja sitten bändin yhteisiä tuttuja vai joku random?

Sitä jäin kanssa miettimään, että liittyisikö tähän juttuun se riita COB:n tavaramerkistä, jota Alexi yritti salaa kaapata itselleen. Alexi oli onnistunut jättämään jonkinlaisen virallisemman patenttihakemuksen tai vastaavan, mikä tuskin onnistuisi omin päin kaverilta, joka ei Suskin mukaan osannut tilata edes lentolippuja itse.

Vielä viimeinen ja ehkä surullisin paljastus podcastista. Jussi69:n mukaan hän oli joutunut tappelemaan ja vaatimaan kynsin hampain Radio Rockilta Alexi Laihon muistolle omistettua tuntia. Silloinen ohjelmapäällikkö ei olisi halunnut Bodomia soimaan tuona surullisena maanantaina, mutta Jussin taipumattomuus auttoi tässä. Oli musertavaa kuulla tämä stoori, sillä pidin tuota Radio Rockin kunnioitusta tosi hienona eleenä ja tuli se tunnin setti silloin kuunneltua. Taas yksi syy lisää vihata Radio Rockia. "Soitetaan mitä halutaan" in my ass.

 

[Knox]

En viitannut Ewoon kommentillani, mutta hyvä että nostit sen kulman esiin, tähän piti tosiaan tarttua. Mikähän juttu tuo oli, mihin Ewo viittasi? Jotain huonoja diilejä ulkomaalaisten kanssa uran viimeisinä vuosina. Mitähän ne olisivat voineet olla? Voiko biisien royalteja edes myydä, liittyisikö niihin? Ja oliko tämä kuppaaja sitten bändin yhteisiä tuttuja vai joku random?

Sitä jäin kanssa miettimään, että liittyisikö tähän juttuun se riita COB:n tavaramerkistä, jota Alexi yritti salaa kaapata itselleen. Alexi oli onnistunut jättämään jonkinlaisen virallisemman patenttihakemuksen tai vastaavan, mikä tuskin onnistuisi omin päin kaverilta, joka ei Suskin mukaan osannut tilata edes lentolippuja itse.

Paha tietenkään varmaksi sanoa, mulla kävi mielessä että Alexi on tehnyt jonkun tahon kanssa diilin, missä hän saa heti rahaa määrän X, ja rahoittaja saa osuuden kitaran myynneistä tai biisien tuotoista. Kyllähän Alexi on voinut oman osuutensa "myydä" biiseistä, mutta jos pitäisi veikata, niin veikkaisin tämän liittyvän jotenkin noihin signature-kitaroihin.

Uskoisin että tuohon nimikaappaukseen on käytetty juristia, mutta kenen idea homma on ollut alunperin. Toki Alexi on ollut sen verta sekaisin, että on voinut hyvinkin järkeillä että hän jatkaa samalla nimellä ja toiminut sen takia näin. Toisaalta voi hyvin olla, että joku taho on ohjaillut Alexia toimimaan näin.

Sitä kirjaa kyllä odotan vesi kielellä.

 

[Animal]

Kiitos hyvästä postauksesta, pitää itsekin kuunnella tämä vielä läpi.

Pari kommenttia ihan näin omina mielipiteenä tähän kokonaisuudessaan hyvään tekstiisi:

Yleisesti Alexista jäi vähän sellainen mattinykäsmäinen kuva. Molempia herroja yhdistää ainakin oman lajinsa ylivoima ja huima maine osaajana, kansaan uppoava renttuimago, selvin päin siviilissä ujoa/arkaa, kohteliasta ja ystävällistä, mutta alkoholin ottaessa valtaa sattuu ja tapahtuu enemmän. Niin ja pienikokoisia herroja, joilla on siitä johtuen ehkä vähän itsetuntohaasteita ja vähän sellainen hällä väliä asenne normaaliin arkeen.

Tämä on mielenkiintoinen havainto, enkä sano että välttämättä lainkaan väärä. Tekemättä mitään diagnooseja tai luonnehdintoja kenestäkään, mutta ymmärtääkseni esim. erityisherkkyys ja jokin tietty erityinen lahjakkuus itseä kiinnostavaan asiaan hyvin usein kulkevat käsi kädessä.

Minulle yllätyksenä tuli se, miten "kädetön" Laiho oli siviilielämässä.

Tavallaan yllätys, mutta tavallaan ei. Tuohan on varsin yleistä monen "taiteilijan" kohdalla ja muusikkopiireistähän näitä aikuislapsia löytyy vaikka kuinka paljon. Suomesta nyt tunnetuimmat ja räikeimmät esimerkit Laihon lisäksi Andy McCoy ja Timo Tolkki. Ehkä edesmenneen Miika Tenkulan voi myös nostaa tähän kategoriaan. Nightwishin Tuomas Holopainen on myös itse sanonut inhoavansa kaikkea järjestelemistä, johtamista ja organisointia, joka ei kuulemma ole lainkaan hänen juttunsa ja jotenkin sanoi "ettei siitä tule mitään". Holopaisella on hänen onnekseen henki suuremmalta osin pysynyt pullossa, toisin kuin Andyllä ja TT:lla.

Laiho taisi olla myös aika paljon naisten vietävissä. Olin laskevinani, että siinä ei jäänyt juuri yhtään väliä Kimberly Gossin, podissa vierailleen Lauran(?), Kristen Mulderigin ja Kelly Wrightin väliin. Ehkä tämäkin kertoo sitä, että mies ei oikein yksin pärjännyt arkisissa asioissa.

Mainittakoon, että noista Kristen ja Kelly olivat myös jonkin sortin promoottoreita/managereita ja Kimberlykin tuollainen aika vahva naispersoona, niin kyllähän tuossa myös se haiskahtaa, että naisille tärkeä ominaisuus on ollut myös eräänlainen varaäiti, jos nyt näin rumasti voi ilmaista, jotta Alexi voi rauhassa rokata ja toteuttaa luovuuttaan.

Veskusta jäi myös vähän yksinkertainen kuva, kun tämä julisti kovaan ääneen Laihon kuoleman kohdalla, että hänelle tuli se alkoholisti ja huono kunto täysin yllätyksenä, ja että tietäessään hän olisi laittanut sille stopin. Minulle jäi vähän sellainen kuva, että ei Jokinen ihan hirveästi Laihon kanssa ollut ilmeisesti tekemisissä viimeisinä vuosina, tai että kuvitteleeko Vaasan punkkari, että muut eivät olisi jo yrittäneet saada Laihoa hoitoon?

Mun ymmärrys on, että Laiho oli viimeiset vuodet aika lailla täysin ulkona Suomi -skenestä. Ne ajat kun Allu ja Vesku ovat olleet enemmän tekemisissä olivat n. 2010 vaihteen molemmin puolin ja tuolloinhan Laiho oli ihan ok kunnossa. Veskun kommentteja peilaisin ehkä siihen, että ymmärtääkseni Laiho on aikoinaan kunnioittanut Veskua eräänlaisena Suomen rock scenen "vanhempana valtiomiehenä" ja pitänyt Ale Kuoppalan ohella tätä fiksumpana "isoveljenään". Kimberly tästä jossain yhteydessä mainitsi. Luulen, että Vesku ajattelee tältä pohjalta, että hänen sanallaan olisi ollut painoarvoa Laihon tekemisiin tai tekemättä jättämisiin.

 

[Luther Maddox]

Yks mikä mua jäi mietityttämään, liittyen tuohon Laihon opiaattien käyttöön. Tuosta podcastista ei ihan ilmennyt, missä vaiheessa se huomattiin/tuli ilmi. Ilmeisesti liittyi olkapäävammaan ja siihen liittyvään lääkitykseen? Tuossa podissa vaan kerrottiin että Laiholla oli kuiva kausi ja kaikki sujui hienosti, sitten yhtäkkiä on Raatikainen selittämässä että tiedettiin Alexin käyttävän paljon opiaatteja ja kuinka "rock docit" oli käynyt keikkabussilla antamassa hänelle lisää lääkkeitä.

Varmaan podissa jouduttiin jonkun verran oikomaan mutkia ja tiivistämään tapahtunutta, mutta mun korvaan vaikutti vähän ristiriitaiselta ja holhoavalta toi bändin jätkien suhtautuminen Laihon juomiseen, varsinkin jos tota opiaattien vetämistä ollaan vielä katsottu sormien läpi. Ihan niinkuin siinä olisi jonkunlainen pelko ollut perseessä että itsekin sortuu juomaan jos joku muu juo ja kaikki muu on aivan jees, kunhan kukaan ei pulloon koske.

 

[Knox]

Yks mikä mua jäi mietityttämään, liittyen tuohon Laihon opiaattien käyttöön. Tuosta podcastista ei ihan ilmennyt, missä vaiheessa se huomattiin/tuli ilmi. Ilmeisesti liittyi olkapäävammaan ja siihen liittyvään lääkitykseen? Tuossa podissa vaan kerrottiin että Laiholla oli kuiva kausi ja kaikki sujui hienosti, sitten yhtäkkiä on Raatikainen selittämässä että tiedettiin Alexin käyttävän paljon opiaatteja ja kuinka "rock docit" oli käynyt keikkabussilla antamassa hänelle lisää lääkkeitä.

Varmaan podissa jouduttiin jonkun verran oikomaan mutkia ja tiivistämään tapahtunutta, mutta mun korvaan vaikutti vähän ristiriitaiselta ja holhoavalta toi bändin jätkien suhtautuminen Laihon juomiseen, varsinkin jos tota opiaattien vetämistä ollaan vielä katsottu sormien läpi. Ihan niinkuin siinä olisi jonkunlainen pelko ollut perseessä että itsekin sortuu juomaan jos joku muu juo ja kaikki muu on aivan jees, kunhan kukaan ei pulloon koske.

Eikö opiaatit liittyneet nimenomaan viimeiseksi jääneeseen kiertueeseen? Alexi oli majaillut ennen kiertuetta Australiassa, ja kun saapui Suomeen niin jätkät olivat järkyttyneet miten huonossa kunnossa mies oli. Olivat miettineet että käyttääkö se huumeita, ja sitten kiertueella paljastui että opiaatteja menee aika huolella viinan lisäksi.

Ja asiaan nimenomaan puututtiin, mikä aiheutti lisää kränää ja Alexi otti näistä asioista vielä enemmän kierroksia. Ongelmia ei varmaankaan olisi ollut, mikäli Alexi olisi silloin tällöin vetänyt keikan jälkeen kännit, mutta kun mies ei ollut soittokunnossa ja siitähän muut jäsenet vittuuntuivat.

 

[Animal]

Eikö opiaatit liittyneet nimenomaan viimeiseksi jääneeseen kiertueeseen? Alexi oli majaillut ennen kiertuetta Australiassa, ja kun saapui Suomeen niin jätkät olivat järkyttyneet miten huonossa kunnossa mies oli. Olivat miettineet että käyttääkö se huumeita, ja sitten kiertueella paljastui että opiaatteja menee aika huolella viinan lisäksi.

Vaikka en tätä podcastia ole kuunnellut, niin tässä opiaattiasiassa pysyn edelleen omassa teoriassani, että kyseessä ovat juomisesta johtuneisiin sisäelinten vaurioihin ja niistä aiheutuneisiin kipuihin käytetyt vahvat opiaattipohjaiset kipulääkkeet. Ne vauriot, mitkä aiheuttivat lopulta Laihon kuoleman, ovat sellaisia, ettei käytännön eläminen ole mahdollista ilman näitä mm. syöpäkipuihin käytettäviä lääkkeitä (morfiini, kodeiini tms.). Ja sitä on turha kaunistella mitenkään, että nämä aiheuttavat fyysisen riippuvuuden siinä missä huumeetkin, viinan kanssa käyttäminen on sekakäyttöä ja lähtö elimistön tilttaamisen myötä ainoastaan nopeutuu.

 

[Gotterdam]

Mun täytyy sanoa, etten tainnut kertaakaan nähdä Bodomia livenä. Olin kyllä esim. Tuskassa 2003, mutta en tiedä taisin olla jo jatkoklubille menossa. En ollut silloin COBista kiinnostunut. Vasta viime vuosina Allun kuoleman jälkeen Bodom on soinut enemmänkin. Harmi kyllä, etten herännyt aiemmin.

 

[Knox]

Mun täytyy sanoa, etten tainnut kertaakaan nähdä Bodomia livenä. Olin kyllä esim. Tuskassa 2003, mutta en tiedä taisin olla jo jatkoklubille menossa. En ollut silloin COBista kiinnostunut. Vasta viime vuosina Allun kuoleman jälkeen Bodom on soinut enemmänkin. Harmi kyllä, etten herännyt aiemmin.

Ei sillä että haluaisin kääntää veistä haavassa, mutta tuo Tuskan veto taitaa olla COBn kovin koskaan :D

Mutta mitäpä näitä murehtimaan, jos tädillä olisi munat jne.

 

[Gotterdam]

Ei sillä että haluaisin kääntää veistä haavassa, mutta tuo Tuskan veto taitaa olla COBn kovin koskaan :D

Mutta mitäpä näitä murehtimaan, jos tädillä olisi munat jne.

Saatoin olla myös kännissä. :D

Tässähän se:

Linkki: https://youtu.be/wfjuXU9Qbn8?si=c9EKZIN739JZP1lM

 

[JasonWoodBecker]

Tuonpa itsekin viisisenttiseni tähän ketjuun kun tällaisen olemassaolon huomasin.
Mulla oli ilo nähdä Bodomit livenä useita kertoja, ensimmäinen kerta oli mahdollisesti jopa viime vuosituhannen puolelta, mitään tarkkoja vuosia en muista. Tällaisena kitaran kiusaajana oli jännää nähdä Laihon soittotaidon kehittyminen, aina tuntui että seuraava keikka oli kovempi kuin edellinen (tiettyyn pisteeseen asti). Toki sekin varmaan vaikutti että sellainen yleinen rentous tuli tuohon livetouhuun. Laihon soittotapa ei ollut aivoton tilutus vaan kyllä siellä taustalla aina tai ainakin usein joku melodia tms järkevä rakenne oli, siihen väliin vaan laitettiin usein muutama ylimääräinen nuotti ja tempokin oli kohdillaan :)
Muistan myös kun Roope liittyi bändiin ja silloin mietin että nyt on kova bändi kasassa. Ja niinhän se olikin, mutta kyllä mun mielestä jokusen vuoden päästä Roope vaikutti lavalla siltä että ei ollut ihan täysillä mukana, hoidetaan vaan homma pois alta. Jotenkin vaikutti että kaikki hassuttelut tapahtui lavalla Alexin ja Jannen kesken.
Yleensä näiden näkemieni live-keikkojen välillä oli 0-3 vuotta, jossain vaiheessa 2010 luvun alkupuolta taisi olla viimeinen, mietin silloin että kyllä tän bändin primetime taitaa olla ohi.
Omassa päässäni Hate Crew Deathroll on ollut heidän se "musta" albumi, jonka jälkeen tuotanto ei ole mennyt muutamaa pilkahdusta lukuunottamatta ainakaan parempaan suuntaan. Bodomeista tuli tavallaan enemmän "perus" metallibändi, toki vastaavaa genreäkin tuputettiin jopa radioissa enenemissä määrin.
Parastahan Bodomissa oli tuo asenne, että punkkia tänne ollaan tultu soittamaan :)
Katsoin vähän aikaa sitten -07 livetaltioinnin Youtubesta ja muistan olleeni aivan jossain nostalgiahuumassa kuinka kova bändi tämä silloin olikaan..
Oikolukematta läpi, pahoittelut siis kaikista kirjoitusvirheistä ja sekavuudesta. Nyt töihin :)

 

[Luther Maddox]

Eikö opiaatit liittyneet nimenomaan viimeiseksi jääneeseen kiertueeseen? Alexi oli majaillut ennen kiertuetta Australiassa, ja kun saapui Suomeen niin jätkät olivat järkyttyneet miten huonossa kunnossa mies oli. Olivat miettineet että käyttääkö se huumeita, ja sitten kiertueella paljastui että opiaatteja menee aika huolella viinan lisäksi.

Ja asiaan nimenomaan puututtiin, mikä aiheutti lisää kränää ja Alexi otti näistä asioista vielä enemmän kierroksia. Ongelmia ei varmaankaan olisi ollut, mikäli Alexi olisi silloin tällöin vetänyt keikan jälkeen kännit, mutta kun mies ei ollut soittokunnossa ja siitähän muut jäsenet vittuuntuivat.

Voihan se olla että tuo aikajana tuossa podissa ei ihan täsmää todellisuuden kanssa ja on vaan päätetty kertoa asiat kerronnallisista syistä juuri tuossa järjestyksessä, että 1. kuiva kausi, 2. opiaatit, 3. juomaan ratkeaminen.

Tarkoitus ei oo sen ihmeemmin jankata aiheesta ja kritiikkini kohdistuukin enemmän tuohon podcastiin, jossa jotain asiaa toistettiin turhankin kanssa (autodiggailu) ja toiset jutut juostiin pikakelauksella (opiaattiriippuvuus) tai jätettiin kokonaan kertomatta (Latvala).