Game 2 - 3.5.2015 Minnesota @ Chicago: 1–4
Raporttia tuli jo muiltakin kirjoittajilta, mutta näköjään tuli tehtyä peliä katsoessa jotain erilaisiakin huomiota, joten laitetaan tähän myös oma näkemykseni.
Blackhawksilla erittäin kypsä ottelu ja vaikka johto tulikin myös onnen avustamana. Tuollainen aktiivisuus yleensä palkitaan jossain vaiheessa onnistumisellakin. Wildin huippupaikat olivat vähissä ja Crawford oli niissä hereillä. Vieraiden suurin kompastuskivi tässä ottelussa oli epäonnistuneet vaihdot, kun kiekkoa ei saatukaan syvään ja Hawks rankaisi terävillä vastaiskuilla.
Blackhawks
20 Saad - 19 Toews - 81 Hossa
29 Bickell - 91 Richards - 88 Kane
10 Sharp - 80 Vermette - 86 Teräväinen
11 Desjardins - 16 Krüger - 65 Shaw
2 Keith - 32 Roszival
27 Oduya - 4 Hjalmarsson
44 Timonen - 7 Seabrook
50 Crawford 30/31 96,8%
(33 Darling)
Wild
11 Parise - 64 Granlund - 29 Pominville
22 Niederreiter - 9 Koivu - 44 Stewart
26 Vanek - 3 Coyle - 16 Zucker
24 Cooke - 21 Brodziak - 56 Haula
20 Suter - 25 Brodin
6 Scandella - 46 Spurgeon
33 Leopold - 55 Dumba
40 Dubnyk 27/30 - 90,0%
(35 Kuemper)
Ottelun tilastoja War on Ice -sivustolla
Avauserä oli luonnollisesti ensimmäistä ottelua tiukempi, mutta edelleen todella vauhdikas. Hawks oli enemmän kuskin paikalla, mutta erän vaarallisin paikka aukesi Wildille. Tilanteesta tuomittiin kuitenkin estämisjäähy Vanekille, vaikka Keith tönäisikin hyökkääjän Crawfordin syliin. Hawks onnistui ylittämään keskialueen usean kerran oivaltavilla syötöillä ja isännät laukoivat runsaasti kohti Dubnykia. Wild oli kuitenkin omassa päädyssä hereillä ja sai jälleen parhaimman vaiheensa Hawksin ylivoiman jälkeen.
Toinen erä jatkui samoissa merkeissä 11 minuuttia, kunnes Shaw otti maalipaikassa ansaitun jäähyn poikittaisesta. Sikäli mielenkiintoista, että maalia ei olisi välttämättä hylätty ja Shaw'ta rangaistu, jos kiekko olisi mennyt maaliin. Kaikessa epäurheilijamaisuudessaan kannatti siis yrittää. Isäntien alivoima ei ollut ongelmissa ja jäähyn lopulla Hossa ryösti Suterilta kiekon keskialueelle. Slovakki karkasi Toewsin kanssa läpi ja lopulta kapteeni jatkoi kiekon juuri ja juuri maaliin Dubnykin torjunnan ja mailan nupista ottaneen kimmokkeen jälkeen. Suter kiiruhti kaapimaan kiekkoa, mutta vieraiden harmiksi kumilaatta ylitti viivan, mikä selvisi myös videotarkistuksesta:
1–0. Hetki maalin jälkeen Brodziak karkasi läpiajoon, mutta Crawford venytys piti isännät johdossa. Tästä jälleen hetki ja Crawford venytti patjansa paluukiekkoon, jota Parise yritti upottaa maalin edestä. Isännät saivat jäädytettyä vieraiden otteen aika pian ja peli tiukkeni jälleen. Erän viimeisellä minuutilla Suter teki ottelun toisen virheensä ja punalamppu paloi jälleen. Wildin ylöstuonti tyssäsi siirretyn paitsion vuoksi pian siniviivan jälkeen ja Keith löysi Kanen Wild-puolustajien takaa. Hawks-laituri upotti kiekon takatolpan kautta ja siirsi isännät kahden maalin johtoon:
2–0. Rozsival otti estämisjäähyn vielä 2 sekuntia ennen erän loppua. Wild otti maalivahdin pois hyökkäyspään aloitukseen. Koivu pelasi viimeisessä aloituksessa kiekkoa kädellään, mutta selvisi tilanteesta jäähyttä.
Kolmas erä alkoi siis Wild-ylivoimalla. Vieraat onnistuivat kavennuksessa hieman varkain. Dumba toi kiekon alueelle ja yhtäkkiä se kävikin Crawfordin takana. Laidan läheltä ammuttu kiekko livahti etukulmasta Crow'n räpylän yläreunasta maalin perukoille:
2–1. Täysin maalivahdin osuma. Wild sai maalin jälkeen heti muutaman maalipaikan, mutta Crawfordilta ei nähty mitään romahdusta. Hawks tuhlasi jälleen ylivoiman viiden minuutin kohdalla, mutta pian Koivun jäähyn päättymisen jälkeen Wildin puolustajien vaihto epäonnistui, kun Teräväinen katkaisi toivottoman avaussyötön keskialueella. Sharp pääsi vasemmalta puolittain läpi ja tarkka laukaus upposi räpyläkäden puolelta maaliin:
3–1. 13 minuutin kohdalla Scandellan hurja lämäri kolahti Crawfordia suoraan maskiin ja Hawks-vahti hoiperteli yli minuutin kestäneen vaihdon tolpillaan. Seuraavalla katkolla Crow haki Nashville-sarjassa käyttämänsä maskin ja palasi takaisin maalilleen. Emrick, Olczyk ja McGuire keskustelivat aiheellisesti aivotärähdysriskistä sekä pelaajien ja maalivahtien erilaisesta kohtelusta aivotärähdysepäilyjen suhteen. Myös Hossa sai Brodinin laukauksen korvan seutuville, mutta palasi hetken penkillä puhallettuaan takaisin kaukaloon. Hawks ei vetäytynyt kuoreensa ja Wild ei saanut kunnon kiriä aikaiseksi. Dubnyk lähti pois maaliltaan 18 minuutin kohdalla ja pian Kane pääsi laukomaan kiekon tyhjiin:
4–1.
Huomioita
Kanen vaikutuksesta Blackhawksin peliin näytettiin mielenkiintoista tilastoa.
61 runkosarjaottelua Kanen kanssa
2,82 maalia ottelua kohden
21 ottelua ilman Kanea
2,29 maalia ottelua kohden
Pudotuspelit Kanen kanssa
3,25 maalia ottelua kohden
Vaikutusta ei tietenkään voi sulkea noin yksiselitteisesti yhteen pelaajaan, mutta varmasti tuossa on kuitenkin jotain itua. Lisäksi pudotuspeleissä urallaan tosiaan piste per peli -tahdilla, kuten
@Ben Marco kirjoitti yllä. Huikea saldo clutch-pelaajalle, joka ei ole tunnettu fyysisestä vääntämisestä.
Hauska yksityiskohta Crawfordista. Hän vaihtoi Wild-sarjaan uuden maskin ja tuo näyttäisi toimivan. Tosin vanha maski ehti nähdä peliaikaa yli kuusi minuuttia, kun Scandellan lämäri kolahti kolmannessa erässä maskiin. Yksi helppo maali, mutta useita huipputorjuntoja pelin ollessa tasan tai Hawksin johtaessa vain yhdellä maalilla. Tarpeeksi hyvä oikeilla hetkillä.
Jännä juttu, kun mielestäni Rozsival pelasi jäähyään lukuun ottamatta varmasti koko ottelun. Sikäli siis hieman eri mieltä kuin
@TweetyLeaf. Richardsin ja Vermetten onnistumisista samaa mieltä.
Teräväiseltä toinen hyvä peli putkeen. Mielestäni Kane-vertaukset voi ainakin hetkeksi unohtaa, koska kikkailun sijaan älykkäästi puolustava Teuvo pelaa samalla pelipaikalla aika erilaista peliä. Poikkeuksellista pelisilmää vaaditaan toki tuohonkin.
10 minuuttia pelannut Haula ei tuonut Wildin peliin samanlaista vaikutusta kuin viime vuonna.
Tutussa 2–0-tilanteessa on hyvä näin Hawks-näkökulmasta tarkastellen lähteä aina haastavaan Saint Paulin vieraskaukaloon. Toiveissa tosiaan ainakin yksi ryöstö sieltä kevään 2013 tavoin.
Täytyy sanoa vielä, että tykkään erittäin paljon tämän sarjan pelistä. Vauhtia ja taktisia hienouksia riittää. Sen sijaan kaikenlainen tökkiminen ja ylilyönnit puuttuvat, mitä vaikka Bluesia, Kingsiä ja Bruinsia vastaan näkyisi ihan varmasti.