Hawks win! Hawks win! Hawks win!
Olipahan kyllä taas ottelu. Tuttua Chicagoa tältä kaudelta, pelin sisällä otteet voivat muuttua dramaattisesti aivan päälaelleen ja tänään nähtiin jälleen yksi esimerkki siitä.
Ottelutapahtuma alkoi upeasti ja Jim Cornelison otti Madhousen heti haltuun kansallishymnin aikana, yllättäen. Ottelun alku oli erittäin vauhdikas ja yleisö oli loistavasti messissä eikä pitkään mennyt, kun Brandon Saad ehkä joidenkin mielestä kyseenalaisella osumalla ohitti Dubnykin. Molemminpuolista repimistä siinä oli, mutta Saad siirsi Suterilta mailaa erittäin nopeasti, joka taisi tuomareilta mennä ohi, mutta kaikki otetaan vastaan. Brandon Saad on huikeassa vedossa, alati vaarallinen kiekon kanssa ja on kyllä niin moderni power-forward kuin vain voi olla.
Minnesota sai juonesta kiinni aika nopeasti avausmaalin jälkeen, mutta täydellisesti pelattu puolustuspään aloitus Chicagolta. Vermette voitti sata-muna aloituksen, yhtäkkiä Brad Richards sekä Patrick Kane ovat jo yli keskialueen ja aijai miten tyylikäs harhautus Richardsilta ohi Wild-puolustajan, jonka jälkeen tape to tape syöttö mr. Showtimelle ja kiekko ohi Dubnykin one-timerista. Huikea osuma. Tuli mieleen eräs maali konferenssifinaaleista vuodelta 2013. Pitkään ei tarvinnutkaan odottaa uudestaan Chelsea Daggeria, kun nelonen pelasi loistavan vaihdon ja se palkittiin kolmannella osumalla. Krüger pisti kakkoskiekon sisään vahvan vaihdon jälkeen.
Olenko väärässä kun väitän, että ennenkin Chicagon momentum on kadonnut oman ylivoiman aikana? Krügerin osuman jälkeen Parise otti tyhmän jäähyn, jonka aikana Chicago hukkasi vauhtinsa ja pitkälti oli pelailua koko ensimmäisen erän loppu erittäin heikon ylivoiman jälkeen. Tauolle lähdettiin kuitenkin 3-0 tilanteesta, kotijoukkueen johdossa loistavan erän jälkeen pl. ylivoima.
Toinen erä ja heti oli paikkoja iskeä neljäs kaappi. Bryan Bickell nokikkain slotissa, mutta viuhuva rannelaukaus meni tuuman ohi maalista. Johnny Oduyakin pääsi kokeilemaan kuuluisaa lyöntilaukaustaan ja ylärimaanhan sekin osui. Pitkälti heti sen jälkeen Mike Emrick manasi Chicagon mainitsemalla ensimmäisen kierroksen avausottelun, jossa Blackhawks nousi toisessa erässä Nashvilleä vastaan kolmen maalin takaa rinnalle ja niinhän siinä kävi tänäänkin. Chicago oli aivan purjeessa koko toisen erän muutamia hetkiä lukuunottamatta, kunnes erän lopussa Teuvo Teräväinen laukoi kiekon rannelaukauksella kohti maalia ja siellähän se sitten olikin verkon perällä. Teuvolle uran ensimmäinen pudotuspeliosuma sekä samalla totta kai voittomaali.
Toisella erätauolla meikäläisen sydän tykitti satasta koko ajan. Kolmas erä pelotti vaikka Chicagon record tällä kaudella oli 25-0-0 johdettuaan kahden ensimmäisen erän jälkeen. Onneksi sydän rauhoittui ja pystyin katsomaan erän suht rauhallisesti ja olihan se kliinistä Blackhawksilta sekä lähes contenderin tasoinen kolmas erä. Muutama epäonnekas pomppu, joista Minnesota sai vaarallisimmat paikat, mutta muuten hyvä erä kotijoukkueelta. Eivät passivoituneet vaan pelasivat kuten johtoasemassa kuuluukin. Mielestäni ihan ansaittu voitto Blackhawksille, Chicago oli parempi kaksi erää.
Maalivahtitilanteesta oli paljon keskustelua ennen sarjan avausta. Tämän illan perusteella täytyy sanoa, että maalivahtitilanne muuttui entistäkin mielenkiintoisemmaksi, sillä Devan Dubnyk oli kuin varjo siitä kaverista, jonka itse näin runkosarjassa. Toki Minnesotan puolustus avitti aika huikeasti ensimmäisessä erässä, mutta silti. Paljon haparointia eikä kiekot jääneet oikein haltuun. Saa nähdä mitä tapahtuu sunnuntaina.
Bryan Bickell kyllä nauttii Minnesotaa vastaan pelaamisesta. Viisi minuuttia ennen loppua 11 taklausta ja tuntui olevan mukana ottelussa aina jäällä ollessaan.
Ottelusarja tilanteessa 1-0, sunnuntain ja maanantain välisenä yönä jatkuu klo 03:30. Nyt sanon hyvää yötä!