Chicago Blackhawks 2013–2014

[lunde]

Tervehdys tänne ketjuun! Kirjoitan nyt ensimmäistä kertaa tänne, vaikka Chicagon pelejä tullut aktiivisesti seurattua jo useamman vuoden ajan.

Tervetuloa vain. Nimimerkkisi onkin näkynyt tuolla Teräväiselle omistetussa ketjussa, jonka keskustelusta olen itse yrittänyt jäädä hieman sivummalle. Ketjua on toki tullut luettua aina välillä.

Blackhawksin alavireiset esitykset eivät ole pelkästään viimeaikainen ilmiö, vaikka nyt ehkä ollaankin kauden syvimmässä aallonpohjassa. Hawksin tuloksellinen alamäki alkoi itse asiassa jo vuodenvaihteessa ennen olympialaisia, eikä vasta viime viikkoina. Minun turhautuneita peliraporttejakin lukemalla voi päätyä samaan lopputulokseen, mutta alla myös numeroiden valossa pistetahdin hiipuminen.

 8-2-3 lokakuu 
12-2-1 marraskuu
[U] 8-3-3 joulukuu[/U]
[B]28-7-7 syksy yhteensä[/B]

 5- 3-6 tammikuu
 2- 2-1 helmikuu
[U] 7- 7-1 maaliskuu[/U]
[B]14-12-8 kevät yhteensä[/B]

Sattumaa tai ei, Kanen 14 ottelun pisteputki päättyi 28.12.2013. Sen jälkeen taituri on kerännyt 28 ottelusta 16 pistettä, kun edeltäneet 41 ottelua tuottivat 53 pistettä. Muillakin Hawks-tähdillä pistetahti on myös hiipunut, mutta Keithiä lukuunottamatta ei kuitenkaan yhtä merkittävästi.

[B]Sharp[/B]
syksy 42. 22+19=41 +18 (0,98 P/G)
kevät 34.  9+23=32  -4 (0,94 P/G)

[B]Kane[/B]
syksy 42. 23+30=53 +11 (1,26 P/G)
kevät 27.  6+10=16  -4 (0,59 P/G)

[B]Toews[/B]
syksy 42. 15+25=40 +16 (0,95 P/G)
kevät 34. 13+15=28 +10 (0,82 P/G)

[B]Hossa[/B]
syksy 37. 14+20=34 +19 (0,92 P/G)
kevät 29. 13+ 9=22  +8 (0,76 P/G)

[B]Keith[/B]
syksy 42.  3+36=39 +16 (0,93 P/G)
kevät 33.  3+15=18  +1 (0,55 P/G)

Hawks hävisi nyt maaliskuun lopulla kauden ensimmäisen kerran kolme peliä putkeen varsinaisella peliajalla ja etenkin Keithille nuo olivat varsin surulliset ottelut (0+0=0 -7). Myös Toews keräsi viimeisten viiden pelin aikana (0+2=2 -3), mutta noita pelejä edelsi sentään 9 ottelun jakso, jossa kapteeni tehoili 8+2=10 +9. Jo tuolloin Hawksin peli oli todella tahmeaa ja kapteeni tuntuikin kantavan joukkuetta lähes yksin reppuselässään.

Hawksin kevätkauden tasaisin hyvän tason suoriutuja on löytynyt tolppien välistä, eikä nyt puhuta Antti Raannasta, vaikka hänkin esiintyi marras-joulukuussa lupaavasti Crawfordin oltua loukkaantuneena.

Hawks on ollut viime kautta riippuvaisempi kahden kärkiketjun tehoista, sillä viime kauden kolmosketjun tapaista pitkäaikaista syömähammasta ei ole päässyt muodostumaan. Bickellin loukkaantumisten sävyttämä alavireinen kausi ja Stålbergin siirtyminen Nashvilleen rikkoivat tuon koostumuksen.

Toewsin ja Kanen loukkaantumisesta johtuva lepo runkosarjan lopulla on hyvä ainoastaan siinä tapauksessa, että voimakaksikko ehtii toipua täyteen pelikuntoon pudotuspeleihin mennessä. En ole kovin luottavainen sen suhteen, kun Toewsin day-to-day-vammakin muuttui parin viikon saikuksi. Toisaalta hyvä, että Toews ja Kane eivät pelaa puolikuntoisina runkosarjan lopun lähes merkityksetömiä otteluita.

Nuori Teräväinen on aloittanut NHL-uransa hyvin, vaikka pistetilin avaaminen odottaakin vielä. Lupaavista otteista huolimatta minun on vaikea nähdä Teuvoa vielä korvaamassa joko Kanea tai Toewsia - puhumattakaan, että korvaisi molemmat. Mitään ottamatta pois Teräväisen esityksistä, nuorukainen on saanut pelata aika paljon turvallisempia minuutteja kuin esimerkiksi Toews, jonka valtavia saappaita ollaan sovittamassa toistaiseksi pisteettömänä pelanneelle Teuvolle uran neljännessä NHL-ottelussa. Kehityksen mennessä nappiin Hawks-ikonien korvaaminen saattaa jossain vaiheessa uraa onnistuakin, mutta ei vielä tänä keväänä. Teuvolle toki hieno haaste ja näytönpaikka jo nyt, mutta hieman aikataulua edellä ja Hawksin kokonaisuuden kannalta aika huonona hetkenä. Kaikesta huolimatta näkisin joukkueen tulevaisuuden kannalta parempana, että tänä keväänä mahdollisesti palava sopimusvuosi siirtyisi vielä ensi syksylle.

 

[Artturenos]

koko teksti.

Olenkin täällä aktiivisesti käynyt sinun mainioita ottelu raportteja lueskelemassa, etenkin kun en itse ole peliä nähnyt. Hyvää työtä!

Kyllä olen pannut merkille tämän ailahtelun alkamisen vuodenvaihteesta, mutta kuten sanoit on nyt saavutettu eräänlainen aalonpohja. Siksi otin esimerkkinä tämän viiden pelin tilastoja.

Ja mitä tulee Teuvoon niin näen asian hyvin lähelle samalla tavalla kuin sinä. Ajattelen jopa että liiallisiin saappaisiin joutuminen saattaa olla haitallista Teuvon kehityksen kannalta. Kumpaisenkin osapuolen etu olisi ollut saada paineeton paikka kokeilla, näin saada luotettavat käsitys asioista joita Teuvon kanssa viellä täytyy tehdä. Kyllähän Teuvo on sijoitus tulevaisuuteen jossa on paljon potentiaalia, mutta paljon viellä töitä tehtävänä. Eikä Teuvo todellakaan korvaa nyt Toews Kane akselia millään muotoa.

Hankilökohtainen oma kiinnostus Teuvoon kumpuaa siitä, että joskus aikoinani laitoin kovin paljon itseäni likoon pojan menestyksen puolesta kaveripiireissäni(aika iso tukku rahaakin liossa). Näin kaverissa semmoista hiomattoman timantin potentiaalia, joka ei millään tapaa ole viellä päässyt esiin.

En koskaan ole nänhyt pelaajaa vastaavalla teknisillä avuilla varustettuna kädet, luistelu, laukaus, ja peliäly kaikki moitteettomia. Palapelissä on iso aukko poika kun on aina ollut jopa ikäisekseen fyysisesti kovin heiveröinen. Uskon ja luotan että nyt taphtuu muutos Chicagon osaavissa käsissä, pojasta toivottavasti tulee mies. Se ei taphdu heti, vaan uskon näkeväni tuloksia sueraavan kahden kauden aikana, ja kahden hyvin treenatun kesän jälkeen.

 

[secord]

CommitedIndians.comissa on listattu hieman secordin tavoin Hawksin puolustaja-lupauksia, joita onkin tällä hetkellä runsaasti. Kannattaa lukea myös kommentteja, joissa osa asiantuntevammista kirjoittajista tuo oman lisänsä artikkelille. Toivottavasti kilpailuasetelman paine puristaa puolustajalupauksista todellisia timantteja NHL-tasolle.

Kiitokset linkeistä! Mielenkiintoisia näkökulmia esim. Pirristä ja jne. Nuorista puolustajista puhuttaessa Blackhawks jatkoi puolustajien kiinnittämisiä. Tällä kertaa vuorossa henkilökohtaisesti odotetuin pakkilupaus eli Stephen Johns. Kahden vuoden sopimus on nyt tosiasia ja toivon hartaasti, että lähitulevaisuudessa Blackhawksin kolmosparissa Johns nähtäisiin.

Blackhawks agree to terms with Johns

 

[Dissonanssi]

Kiitokset linkeistä! Mielenkiintoisia näkökulmia esim. Pirristä ja jne. Nuorista puolustajista puhuttaessa Blackhawks jatkoi puolustajien kiinnittämisiä. Tällä kertaa vuorossa henkilökohtaisesti odotetuin pakkilupaus eli Stephen Johns. Kahden vuoden sopimus on nyt tosiasia ja toivon hartaasti, että lähitulevaisuudessa Blackhawksin kolmosparissa Johns nähtäisiin.

Blackhawks agree to terms with Johns

Noista yliopisto-janareista tilanne on ilmeisesti aika kimurantti Kevin Hayesin kanssa. Mieshän pelasi ainakin pisteiden valossa todella kovan kauden, ja Chicagolla raukeaa oikeudet mieheen ymmärtääkseni tämän vuoden elokuun 1. päivä. Paljon on ollut spekulaatiota siitä, että tekisi "justinschultzit", koska Chicagossa tie on aikalailla tukossa hyökkäyksen osalta.

Saa nähdä saako Chicago kiinnitettyä miehen vai päätyvätkö esim. kauppaamaan oikeudet johonkin, jos rupeaa näyttämään heikolta. Tosin ilmeisesti saisivat korvauksena 2. kierroksen varausvuoron, jos Hayes ei sopimusta Chicagon kanssa tekisi?

 

[Ben Marco]

Jaahas, miehitys elää siten, että Shaw vetää tänään ykkösessä isoja minsoja ja ylösnostettu Joakim Nordström centeröi Saadia ja Steegeriä (morning skate). Teuvo Ja Zeus huilaa tänään, mutta Q:n mukaan molemmat saattavat pelata tuossa jälkimmäisessä back-to-back pelissä Ohiossa. Rozsival palannee sairastuvalta Jackets peliin ja Patty Kane aloittanee luistelun ehkä jo huomenna.

 

[secord]

Saa nähdä saako Chicago kiinnitettyä miehen vai päätyvätkö esim. kauppaamaan oikeudet johonkin, jos rupeaa näyttämään heikolta. Tosin ilmeisesti saisivat korvauksena 2. kierroksen varausvuoron, jos Hayes ei sopimusta Chicagon kanssa tekisi?

Huhua on tosiaan ollut ettei Kevin Hayes aio Blackhawksin kanssa tehdä sopimusta. Sitten taas on niitä, jotka ovat vakuuttaneet Hayesin Chicagoon päätyvän. Hayes pelaa joka tapauksessa 10. huhtikuuta alkavassa Frozen Four -turnauksessa ja ennen kuin yliopistojoukkueen kausi on ohi ei sopimusta voida tehdä tai tulla tekemään.

Mikäli Hayes ei Blackhawksin kanssa päädy sopimukseen niin veikkaan, että tuo varausvuoro on todennäköisin vaihtoehto. Ellei sitten Calgary halua tarjota Hayesin oikeuksista jotain mielenkiintoisempaa haaliakseen yliopistosarjan kovimman hyökkäysketjun itselleen (Johnny Gaudreau-Bill Arnold-Hayes). Toisaalta Hayes voi olla halukas tekemään sopimuksen vapaana-agenttina Flamesiin juuri tuosta syystä.

 

[lunde]

3.4.2014 Minnesota @ Chicago: 2-3 SO

Voitto. Molemmilla joukkueilla oli vaikeaa päästä maalipaikoille, mutta etenkään Hawks ei näyttänyt saavan avauserässä mitään aikaan. Kahden maalin turvin isännät kirivät kuitenkin johtoon, joka suli alle kaksi minuuttia ennen kolmannen erän loppua Crawfordin imaistua helpohkosti Haulan laukauksen etukulmasta. Kun jatkoaikakaan ei tuonut tulosta, Hossa lämäsi tutusti kiekon Bryzgalovin varusteiden läpi ainoana rankkarionnistujana. Hawks sinetöi vähintään kolmannen sijan Central-divisioonassa, kun ero Wildiin kasvoi tavoittamattomasti yhdellä pisteellä.

10 Sharp - 65 Shaw - 81 Hossa
20 Saad - 28 Smith - 23 Versteeg
29 Bickell - 12 Regin - 11 Morin
52 Bollig - 16 Krüger - 42 Nordström

2 Keith - 7 Seabrook
4 Hjalmarsson - 17 Brookbank
8 Leddy - 5 Rundblad

50 Crawford 25/27 - 92,6% & voittolaukaukset: 3/3
(31 Raanta)

Toewsin ja Kanen lisäksi siis myös Oduya joutui jättämään pelin alavartalovamman vuoksi lämmittelyn jälkeen. Kuten yltä näkee, Hawksilla oli neljä 3-4 ketjun sentteriä ja pari alaketjujen sentterilaituria kokoonpanossa. Supertähti-Toews on pystynyt korjaamaan tuota vinoutunutta keskustan rakennetta aika paljon viime vuosina, mutta sairastuvalta ei hänkään siihen pysty.

Menen nyt laiskana siitä, missä aita on matalin, koska Jon Fromi on koonnut ottelun tapahtumat niin kätevästi thethirdmanin.comiin.

Voittolaukauskilpailu kokonaisuudessaan NHL:n YouTube-tilillä.

Ottelussa nähtiin myös Bolligin avojäätaklaus kiekolliseen Pariseen, mikä ei mielestäni ollut kovin tyylikäs suoritus, vaan pikemminkin aika raukkamainen töötti takaapäin, jossa Parise sai vielä hieman osumaa takaraivoonsakin. Onneksi Parise palasi kaukaloon vielä myöhemmin pelissä.

Hawks pelaa seuraavan ottelu jo ensi yönä, kun niin ikään viime yönä pelannut Blue Jacket vastaanottaa varamiehisen inkkarilauman. Windy Cityn ylpeys on kylvettänyt Kekäläisen työteliästä duunarijoukkuetta 12 kertaa putkeen, mutta pudotuspelipaikasta taisteleva Jackets ei varmasti myy nahkaansa halvalla, vaan pahimmassa tapauksessa Nationwide Arenan kanuuna laulaa, jos isäntien ketsuppipullosta lähtee korkki.

 

[lunde]

4.4.2014 Chicago @ Columbus: 4-3

13. voitto putkeen Jacketsia vastaan ja kotijoukkueen kannalta kitkerimmällä mahdollisella tavalla: voittomaali syntyi 4 sekuntia ennen kolmannen erän päätymistä. Isännät johtivat ottelua kahdesti, mutta ottelun puolivälissä johtoon siirtynyt Hawks ei päästänyt enää Jacketsia johtoon.

10 Sharp - 65 Shaw - 81 Hossa
20 Saad - 28 Smith - 23 Versteeg
29 Bickell - 12 Regin - 11 Morin
52 Bollig - 16 Krüger - 42 Nordström

2 Keith - 7 Seabrook
4 Hjalmarsson - 17 Brookbank
8 Leddy - 32 Rozsival

31 Raanta 24/27 - 88,9%
(50 Crawford)

Antti Raanta sai ensimmäisen voittonsa tammikuun 12. päivän jälkeen. Tosin tällä kertaa pitää valitettavasti todeta chicagolaisittain klassisesti, että voitto oli enemmän maaleja latoneen joukkueen ansiota kuin seurausta päällään seisseestä maalivahdista. Osa osumista syntyi luvattoman helposti joko suoralla laukauksella tai eteen syljetyn paluukiekon vuoksi. Jälkiviisaus on tunnetusti turhaa, mutta mieleen tulee myös mitä jos? -ajatus Raannan runsaammasta vastuusta Rockfordissa ja LaBarberan berberinkuvasta United Centerin vaihtopenkillä. Mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuu kesällä, kun raumalaisen yksivuotinen tulokassopimus päättyy.

Ei huonoa ilman hyvääkin. Toewsin, Kanen ja Oduyan poissaolo ei ole viime peleissä johtanutkaan katastrofiin, vaan muu joukkue on optimaalisesti ottanut enemmän vastuuta ja vielä rouhivammalla otteellakin. Ehkä sittenkin juuri sitä, mitä joukkue kaipasi pudotuspelien kynnyksellä, vaikka itse hieman epäilinkin pessimistisesti. Tämä on riittänyt ainakin Wildia ja Jacketsia vastaan, mutta seuraavaksi United Centeriin saapuu Blues, joka on testien pahimmasta päästä. Ottelu tulee harvinaisen mukavasti jo klo 19.30 Suomen aikaa. Nuottipaidat on sopivasti ärsytetty, kun Avalanche nöyryytti lauantaisessa iltapäiväottelussa nuottipaitoja heidän omassa kotikaukalossaan samoin 4–0-numeroin kuin myös Hawks muutama viikko sitten UC:ssa. Hawks lepäsi eilisen kotona, mutta muut tekijät ennustavat vaikeaa ottelua. Tärkein toive otteluun on, että Hawks selviää ilman loukkaantumisia sinisten raakalaisten käsittelystä.

Blues on jo sinetöinyt vähintään divisioonan toisen sijan ja ilman totaalista romahdusta joukkue pitää Centralin kärkisijan runkosarjan loppuun asti. Kuuden ottelun voittoputkessa olevan Avsin pitäisi kuroa viiden pisteen ero viidessä pelissä. Hawksilla on vielä mahdollisuus toiseen sijaan, mutta Avs on kolmen pisteen päässä yhden pelin vähemmän pelanneena.

 

[Flinck]

Antti Raanta sai ensimmäisen voittonsa tammikuun 12. päivän jälkeen. Tosin tällä kertaa pitää valitettavasti todeta chicagolaisittain klassisesti, että voitto oli enemmän maaleja latoneen joukkueen ansiota kuin seurausta päällään seisseestä maalivahdista. Osa osumista syntyi luvattoman helposti joko suoralla laukauksella tai eteen syljetyn paluukiekon vuoksi. Jälkiviisaus on tunnetusti turhaa, mutta mieleen tulee myös mitä jos? -ajatus Raannan runsaammasta vastuusta Rockfordissa ja LaBarberan berberinkuvasta United Centerin vaihtopenkillä. Mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuu kesällä, kun raumalaisen yksivuotinen tulokassopimus päättyy.

Lyhensin vähän lainausta

Tämä on kyllä jännä nähdä. Raanta pelasi kumminkin mielestäni hyvin silloin kun Crawford oli telakalla. Olihan siinäkin ajassa huonojakin pelejä ja tasaisuus puuttui kuten on puuttunut koko kaudella. Silti Raanta on mielestäni osoittanut että voisi kehittyä NHL-tason aloittavaksi maalivahdiksi. Se, että tapahtuuko se vielä ensi vuonnakaan on sitten toinen juttu. Mutta veikkaisin että jos ei parin vuoden päästä ole jonkun joukkueen ykkönen niin on ihme. Mielestäni ansaitsisi paikan Hawkseissa. Khabibulin ei vakuuta, LaBarbera voisi ollakin nykyisellään parempi kakkonen kuin Raanta mutta entä vuoden päästä?

 

[secord]

Voisi kuvitella tekevän hyvää joukkueen itseluottamukselle voitto Bluesista. Lunden kattavampaa raporttia odotellessa on mainittava, että Bickellin pelissä alkaa olla nyt niitä viime kevään merkkejä. Jeremy Morin on kiittänyt luottamuksesta ja iskenyt viimeiseen kolmeen peliin neljä pistettä (2+2). Kuten jo otteluketjussa mainitsin myös Joakim Nordström pelasi hyvän pelin. Hossaa ei voi koskaan kehua liikaa ja Marcus Krugerin pelaamista on myös hieno seurata.

Corey Crawfordin haparoinnit on tapana ottaa tässä ketjussa suurennuslasin alle ja menihän St.Louisin toinen maali Coreyn piikkiin, mutta toisaalta aina unohtuu ne tärkeät kopit joita myös silloin tällöin topfemma ottaa. Esim. ensimmäisessä erässä torjuttu läpiajo Chicagon ollessa ylivoimalla oli ottelun kannalta merkittävä.

 

[Wiesellike]

Mielenkiintoista nähdä, mitä Q tekee tuon kolmosketjun kanssa, jos se jatkaa samaa tahtia tulevissa peleissä. Toews ja Kane ottavat omat ketjunsa haltuun, mutta kyllähän tuo 29-12-11 on ollut sellaisessa lennossa, että oksat pois.

Saad-Toews-Hossa
Sharp-Shaw-Kane
Bickell-Regin-Morin
Bollig-Krüger-Smith

En tiedä, mitä Versteegin kanssa tehdään, mutta tuollainen pleijarikokoonpano olisi makia.

Silti Raanta on mielestäni osoittanut että voisi kehittyä NHL-tason aloittavaksi maalivahdiksi. Se, että tapahtuuko se vielä ensi vuonnakaan on sitten toinen juttu.

Antin ongelma tällä hetkellä on tuo peluutus. En oikein tiedä, miksi häntä ei ole peluutettu enemmän Rockfordissa. LaBarberalla on rautainen kokemus vaihtopenkin kuluttamisesta, niin olisi hän voinut istua siellä vähän aikaa, että Raanta saisi tuntumaa. Kai siihenkin on jokin sopimustekninen syy, niin kuin kaikkeen nykyään. Antti sylkee nyt liikaa ripareita eteensä ja pienenä maalivahtina ylhäällä on liikaa tilaa. Tasaisella peliajalla nuo ongelmat on korjattavissa, mutta sitä ei Crawfordin takana ole luvassa.

 

[Flinck]

Mun mielestä Crawfordin parjaus on ihan ansaittua. Ottaa toki välissä huikeita koppeja, on tälläkin kaudella omalla pelillään varmasti ansainnut joukkueelle monia pisteitä mutta silti epätasaisuus tuolla tasolla pelaavalta maalivahdilta ei mielestäni ole hyväksyttävää. Tänäänkin silmään pisti Oshien läpiajo jossa Crawfordin hanskakin oli melkein jäässä kiinni. Luulisi että tuollaisessa tilanteessa pitäisi olla mahdollisimman isona ja peittää mahdollisimman paljon tilaa maalista eikä niinkään toisinpäin. Siitä tilanteesta nyt ei onneksi maalia tullutkaan.

Ihan en täysillä ehtinyt peliä seurata pakkaushommien lomassa mutta kyllä se taustalla oli kokoajan. Morinin onnistumiset lämmittävät mieltä kovasti. Kiva myös nähdä että myös ilman Kanea ja Toewsia voidaan isoja otteluita voittaa. Sharpshooterkin osui aika komeasti. Tästä on hyvä jatkaa.

 

[lunde]

6.4.2014 St. Louis @ Chicago: 2-4

Varamies-Hawksin duunari-ilme läpäisi testin myös Bluesiakin vastaan. Tosin toisena päivänä putkeen pelannut ja niin ikään kärkipelaajien loukkaantumisten riivaama divarivastus ei ollut tällä kertaa parhaimmillaan. Eivät vieraat tosin antaneet mitään ilmaiseksi, jos nyt ei lasketa Elliottin torjuntavuoroa jonkinlaiseksi tasoitukseksi.

10 Sharp - 65 Shaw - 81 Hossa
28 Smith - 26 Handzus - 23 Versteeg
29 Bickell - 12 Regin - 11 Morin
52 Bollig - 16 Krüger - 42 Nordström

2 Keith - 7 Seabrook
4 Hjalmarsson - 17 Brookbank
8 Leddy - 32 Rozsival

50 Crawford 21/23 - 91,3%
(31 Raanta)

Blues hyödynsi avauserän alussa Shaw'n rangaistuksen: 0-1. Muuten suurin osa ottelusta sujui isäntien komennossa ja vieraat saivatkin avauserässä vain kolme laukausta Hawks-maalille. Isäntien yritys tuotti lopulta tulosta, kun jo toista peliä putkeen hyvässä vireessä ollut kolmosketju Bickell-Regin-Morin runnoivat suoraviivaisesti kiekon Blues-maalin: 1-1. Hawks iski tikarin vastustajan selkään Jackets-ottelun tavoin erän viimeisellä minuutilla. Tällä kertaa oli kyseessä toinen erä, kun keskialueen kiekonriisto päättyi Sharpin onetimerin muodossa Elliottin taakse: 2-1. Päätöserää ei ehtinyt kulua minuuttiakaan, kun Nordströmin laukaus kimpoili etutolpasta Elliottin selkään ja siitä takatolppaan. Krüger oli ensimmäisenä paikalla lapioimassa irtokiekon reppuun: 3-1. Bluesin kiri näytti pieniä heräämisen merkkejä vasta 55 minuutin pelaamisen jälkeen. Vaaralliset paikat olivat kuitekin vähissä, mutta niin vain Crawford onnistui kauhomaan tyhjää Sobotkan laukomaan alakierteiseen pystykiekkoon: 3-2. Smith sai kuitenkin siirtää kiekon tyhjiin samat neljä sekuntia ennen päätössummeria kuin Jacketsiakin vastaan: 4-2. Ratkaiseva tilanne syntyi, kun Hawks-siniviivalla laukoneen Pietrangelon maila katkesi.

Jacketsia vastaan nähtiin kahdeksan Hawks-aloittajaa. Nyt vaatimattomasti vain seitsemän: parhaimpina Regin 6/10 (60%), Handzus 7/12 (58%) ja Krüger 6/12 (50%). Jonkinlainen tilastoharvinaisuus on myös isännistä ainoana pakkaselle jäänyt Hossa -1.

Runkosarjan viimeinen viikko alkaa huomenna ja Habs saapuu keskiviikkona United Centeriin. Kaksi viimeisestä ottelua Hawks pelaa vieraissa: perjantaina Washingtonissa ja lauantaina Nashvillessä.

Lunden kattavampaa raporttia odotellessa

Ikävä tuottaa pettymys, mutta täytyy yrittää välttää univelkaa heti uuden työviikon alusta. Tällä kertaa siis näin.

 

[secord]

Saad-Toews-Hossa
Sharp-Shaw-Kane
Bickell-Regin-Morin
Bollig-Krüger-Smith

En tiedä, mitä Versteegin kanssa tehdään, mutta tuollainen pleijarikokoonpano olisi makia.

Ihme hiihtäjä kyllä on. Vielä pahempi kuin aikoinaan. En tykkää, lähetetään limolla takaisin Floridaan?

Mun mielestä Crawfordin parjaus on ihan ansaittua.

On kyllä ja välillä jopa muotia. Kunhan nyt muistetaan antaa myös kehujakin väliin.

 

[Hawk #22]

Saad-Toews-Hossa
Sharp-Shaw-Kane
Bickell-Regin-Morin
Bollig-Krüger-Smith

En tiedä, mitä Versteegin kanssa tehdään, mutta tuollainen pleijarikokoonpano olisi makia.

Tulee ihan mieleen viime kausi ja Stålbergin tilanne. Täytyy kyllä olla enemmän kuin tyytyväinen, että Hawkseilla on varaa laittaa NHL-tason pelaajia katsomoon play-offeissa. Neljän ketjun kierrätys on kuitenkin se Hawksin elinehto, jos Cup halutaan uusia. Mikäli joku ketju ei syystä tai toisesta toimi enää play-offeissa (Morin, Regin, Smith suurimmat kysymysmerkit), niin on erittäin tärkeää, että tilalle voidaan laittaa Steegerin tasoinen pelaaja. Toki kokoonpanon ulkopuolelta löytyy vielä Nordströmiä, Teräväistä ja Brookbankia, joita voi nostaa kokoonpanoon tarvittaessa.

 

[Flinck]

On kyllä ja välillä jopa muotia. Kunhan nyt muistetaan antaa myös kehujakin väliin.

Nojoo, tämä on ihan totta ja olen kyllä saattanut syyllistyä itsekin samaan. Mutta luotto on kova että playoffien alkaessa on Crawfordkin täydessä iskussa. Reissuun lähtö huomenna aamusta niin jää seuraaminen viikoksi mutta paluu onkin sopivasti playoffien alla onneksi.

 

[reme]

Mun mielestä Crawfordin parjaus on ihan ansaittua. Ottaa toki välissä huikeita koppeja, on tälläkin kaudella omalla pelillään varmasti ansainnut joukkueelle monia pisteitä mutta silti epätasaisuus tuolla tasolla pelaavalta maalivahdilta ei mielestäni ole hyväksyttävää. Tänäänkin silmään pisti Oshien läpiajo jossa Crawfordin hanskakin oli melkein jäässä kiinni. Luulisi että tuollaisessa tilanteessa pitäisi olla mahdollisimman isona ja peittää mahdollisimman paljon tilaa maalista eikä niinkään toisinpäin. Siitä tilanteesta nyt ei onneksi maalia tullutkaan.

Olen samoilla linjoilla kanssasi Crawfordin osalta. Keskiverto kassari, ei mikään sateentekijä. Ei ole vakuuttanut olevansa uuden mammuttisopparin arvoinen 6 millin molari.

Morin ja Smith ovat olleet pirteällä pelipäällä, samoin koko uusi kolmonen (Bickell - Regin - Morin) on toiminut erittäin hyvin. Sharp shooter nakuttelee tasaiseen tahtiin ja yllättävän hyvin on pärjätty parin kärkinimen puuttuessa kokoonpanosta.
Brandon Saad istui Bluesmatsin hiukan yllättäin viltissä.

Michal Handzus nominated for Masterton Trophy

 

[Ben Marco]

Morin ja Smith ovat olleet pirteällä pelipäällä, samoin koko uusi kolmonen (Bickell - Regin - Morin) on toiminut erittäin hyvin. Sharp shooter nakuttelee tasaiseen tahtiin ja yllättävän hyvin on pärjätty parin kärkinimen puuttuessa kokoonpanosta.
Brandon Saad istui Bluesmatsin hiukan yllättäin viltissä.
[/URL][/B]

Hienoa nähdä, että näihin viimeisiin runkosarjapeleihin on löydetty tatsia rouhimiseen ja ei-välillä-niin-kauniiseen kiekkoon. Voittoja saatu plakkariin ja samalla äijät käyvät kovaa battlea, kuka saa pelata pleijareissa. Bickell innostunut jälleen käyttämään kokoaan. Jossain oli statsi, että Sharp on ainoa pelaaja koko liigassa, joka on tehnyt yli 30 maalia & syöttänyt yli 30 maalia, samalla laukaisumäärän ollessa yli 300.

Saadin viltittämisestä en ole niin yllättynyt. Tuon maaliskuisen Red Wings pelin loukkaantumisen jälkeen, on äijä hakenut tatsiaan ja ajoituksen kanssa ollut selkeitä ongelmia. Pari matsia filassa tekee varmasti ihmeitä ja suorittamisen taso löytyy jälleen.

 

[reme]

Hienoa nähdä, että näihin viimeisiin runkosarjapeleihin on löydetty tatsia rouhimiseen ja ei-välillä-niin-kauniiseen kiekkoon. Voittoja saatu plakkariin ja samalla äijät käyvät kovaa battlea, kuka saa pelata pleijareissa. Bickell innostunut jälleen käyttämään kokoaan. Jossain oli statsi, että Sharp on ainoa pelaaja koko liigassa, joka on tehnyt yli 30 maalia & syöttänyt yli 30 maalia, samalla laukaisumäärän ollessa yli 300.

Nyt puhuu Ben Marco taas asiaa. Tuo sota-alueen röyhkeys on ollut pitkäaikainen pulmamme ja pitkälti vain Andrew Shawn vastuulla. Toivotaan että nämä herrat jatkavat samaan röyhkeään malliinsa tuota arvokasta ja tähän saakka tuloksellista työtään.

Chicago sun times pohdintaa tästäkin asiasta. Ja Teuvo Teravainen, isn’t in the mix.

 

[secord]

Olen samoilla linjoilla kanssasi Crawfordin osalta. Keskiverto kassari, ei mikään sateentekijä. Ei ole vakuuttanut olevansa uuden mammuttisopparin arvoinen 6 millin molari.

Eihän tuo soppari ole vielä edes alkanut joten ihan kelvollisesti on torjunut 2,66 miljoonan caphitillä. Samaa mieltä kyllä olen siitä, että Crawfordin uusi sopimus on posketon sekä pituudeltaan että hinnaltaan. Mutta eihän Crawfordin tarvitse mikään sateentekijä Blackhawksissa ollakaan. On osoittanut kertaalleen kuitenkin sen, että pystyy viemään parhaimmillaan joukkueen päätyyn asti.

 

[lunde]

9.4.2014 Montreal @ Chicago: 2-3

Räpellän raporttia kännykällä, joten senkin vuoksi hieman lyhyemmin tällä kertaa.

10 Sharp - 65 Shaw - 81 Hossa
20 Saad - 26 Handzus - 23 Versteeg
29 Bickell - 28 Smith - 11 Morin
52 Bollig - 16 Krüger - 42 Nordström

2 Keith - 7 Seabrook
27 Oduya - 4 Hjalmarsson
8 Leddy - 17 Brookbank

50 Crawford 28/30 - 93,3%
(31 Raanta)

Maalirikkaasta historiastaan huolimatta Predators-tyylistä tiukkaa puolustuspeliä pelaava nyky-Habs meinasi ryövätä Chicagosta tärkeät pisteet varmistaakseen kotiedun ensimmäiselle kierrokselle. Viime hetkillä tasoittaneet isännät onnistuivat kuitenkin tekemään kauden ensimmäisen jatkoaikaosuman runkosarjan viimeisessä kotiottelussa ja siten Quebeciin lähti vain "tasuripiste" lohdutuksena. Jos meinaa katsoa ottelun jälkikäteen, kannattaa suosiolla ohittaa ensimmäiset 40 minuuttia. Peli oli silloinkin ihan vauhdikasta, mutta maalipaikkojen laskemiseen riittää sormet.

Vieraat voittivat harvinaisesti laukaukset ja pienellä erolla myös maalipaikat, mutta tasaisessa ottelussa kiekkoa hallitsi mielestäni lievästi enemmän Hawks. Tiiviisti puolustanut Habs vei blokkaustilaston selkeästi
24-7.

Avausmaali nähtiin vasta 47 minuutin pelaamisen jälkeen, kun Gorgesin veto muutti hieman onnekkaasti suuntaa Seabrookin varusteista ja putosi suoraan tyhjällä takakulmalla päivystäneelle Weiselle: 0-1. Tasoitusta piti odottaa kolme minuuttia. Brookbank katkaisi viivalla Habs-purun ja Morin pääsi jatkamaan pisteputkeaan vihaisella rannelaukauksellaan B-pisteen kaarelta: 1-1. Habs tappoi isäntien momentumin puolessa minuutissa ja siirtyi jälleen johtoon. Krüger hävisi harvinaisesti oman pään aloituksen ja Nordström höntyili Bouillonille vapaan linjan laukoa. Kiekko viuhui ruuhkan läpi kilpikäden puolelta Crawfordin ohi: 1-2. Hawksille tarjottiin ylivoimaakin viime minuuteilla, mutta vieraat näyttivät vievän koko pistepotin. Crawford lähti lopulta maaliltaan ja pelikellossa oli jäljellä 48 sekuntia, kun päätyviivan takana kiekkoa pitänyt Sharp löysi maalin edestä Hossan: 2-2. Vieraiden epäonnekkaan mahalaskun täydensi jatkoajan ratkaiseva osuma, jossa Budaj pomputteli Sharpin epäonnistuneen laukauksen maaliin: 3-2.

Hawks pelaa seuraavan pelin perjantaina Washingtonissa ja päättää runkosarjan lauantaina Nashvillessä.

 

[lunde]

spekulaatiota pudotuspelivastustajasta

[B]tilanne 9.4.2014 kierroksen jälkeen

[U]          GP ROW PTS[/U][/B]
St. Louis 79  43 111
Colorado  79  46 109 
Chicago   80  40 107

Jäljellä olevat pelit

STL
10.4. @MIN 4-0-0
11.4. @DAL 2-1-1
13.4. DET 1-0-0

COL
10.4. @VAN 1-1-0
11.4. @SJS 2-0-1
13.4. @ANA 1-1-0

CHI
11.4. @WSH 1-0-0
12.4. @NSH 1-3-0

Blackhawksin sija ei Montreal-voiton ansiosta vielä lukittunut kolmanneksi. Bluesia Hawks ei voi saavuttaa edes tasapisteisiin päädyttäessä ROW-tilaston vuoksi, mutta Avs on vielä mahdolista ohittaa. Avs saa ottaa kolmesta pelistä vain yhden pisteen ja Hawksin puolestaan pitää siinäkin tapauksessa saalistaa 4/4, mikäli inkkarilauma haluaa aloittaa ensimmäisen kierroksen kotikaukalosta. Kolmas sija on siis todennäköinen, mutta vastustaja saattaa selvitä vasta sunnuntain päätöskierroksella.

Blues on hävinnyt kolme ottelua putkeen ja tappiokierteen jatkuessa Avs saattaa kiriä vielä divisioonan kärkeen. Denveriläisten pitää kiriä kahden pisteen ero kolmen ottelun aikana. ROW-tiebraker on Avsin puolella, joten Blues saattaa pullahtaa vielä Hawksia vastaan.

Molemmat joukkueet ovat pahoja vastuksia, mutta Bluesia vastaan saa varautua enemmän loukkaantumisiin. Se on huono juttu, vaikka sarjan sattuisikin voittamaan. Siksi toiveenani olisi Avs haastavasta vieraskaukalosta huolimatta.

 

[TweetyLeaf]

Itselle opiskelujen takia jäänyt viimeaikoina vähemmälle seuraaminen valitettavasti.

Olisko jollain kiinnostusta avata vähän miten alemmat ketjut pärjäilee tuolla kentällä ? Miltä kakkossentteri tilanne näyttää tällä hetkellä kun Kanekin on kakkosvitjasta pois ?

 

[Lico]

Itselle opiskelujen takia jäänyt viimeaikoina vähemmälle seuraaminen valitettavasti.

Olisko jollain kiinnostusta avata vähän miten alemmat ketjut pärjäilee tuolla kentällä ? Miltä kakkossentteri tilanne näyttää tällä hetkellä kun Kanekin on kakkosvitjasta pois ?

En tiedä mistä lähtien olet jättänyt pelejä katsomatta, mutta yritetään silti jotain sanoa.

Toewsin loukkaantumisen jälkeen on näyttänyt siltä, että fyysisyyteen on erityisesti kiinnitetty huomiota. Tarkkoja taklausmääriä en osaa sanoa, mutta ainakin oman silmän perusteella näin on tapahtunut. Neloskenttä on mielestäni Bolligin, Krügerin ja Smithin kanssa ollut loistava, tosin Nordströmin tultua Smith on siirretty kolmoseen hyvässä iskussa olevan Morinin sekä Bickellin seuraksi.

Kokonaiskuvaa ajatellen ja vastauksena lähtökohtaisesti kysymykseesi: alemmat kentät ovat mielestäni oikein hyvässä kuosissa, enkä usko, että Morinin hirmuvire tekee kilpailutilanteellekaan hallaa. Jokainen äijä haluaa pelata pudotuspeleissä ja se näkyy kentällä. Sivu, ehkä kaksi takaperin taisin kirjoittaa oman ketjuhahmotelmani pudotuspelejä varten, jossa ykkösessä pelaisi viime kevään tapaan muutamia otteluita pelannut Bickell (kiitos lunde korjauksesta jälleen!) Kapteenin ja Kanen kanssa. Vaikka Bickell on erittäin hyvä ja ideaali pelaaja myös kolmosessa. Se kertoo siitä, että joukkueessa on leveyttä ja tarpeen vaatiessa mm. Versteegin tasoisia (vaikka mitään mullistavaa ei olekaan esittänyt) pelimiehiä voidaan heittää katsomoon ja saada hyviä pelaajia paikkaamaan.

Ohitin kysymyksen ehkä aika paljonkin loppujen lopuksi, saunasta juuri tulin ja kaljoja muutama mennyt kurkusta alas, joten oli aikaa ja intohimoa jaaritella turhaan. Täytyy myös muistaa, että nykyiset ketjut ovat riippuvaisia paljonkin Kapteenista ja Kanerista, joten ketjut tulevat varmasti elämään eikä nykyisellä kokoonpanolla lähdetä pudotuspeleihin. Se on kuitenkin varmaa, että laajuutta löytyy ja jokainen pelaaja selkeästi haluaa pelata pudotuspelejä. Sen näkee asenteesta.

Kakkossentteri-kysymykseen voisi vastata niin, että kakkoskenttää ei näytä tällä hetkellä olevan. Sharpin ja Hossan keskellä vetää Andrew Shaw, joka ei ole ykkössentterin tasolla ja tätäkin voisi kutsua "kakkosketjuksi". Muut kentät, nimellinen kakkonenkin näyttää kentällä kolmoskentältä. Kanen ja Toewsin merkitystä ei voi väheksyä. Toivottavasti #88 saa myös Saadista jälleen irti jotain, yksi suurimpia alisuorittajia tällä hetkellä.

Jaarittelua, jaarittelua.

 

[lunde]

11.4.2014 Chicago @ Washington: 0-4

Hienoa, että Hawks tarjoaa tällaisen pelin silloin, kun on aikaa raportoida tarkemmin.

Hawks matkusti pääkaupunkiin neljän ottelun voittoputkessa tinkimättömän ja ahkeran joukkuepelin seurauksena. Ehkä kauden ensimmäinen jatkoaikavoitto edellisestä pelistä oli liian makea, sillä joukkue lähti tähän otteluun napit auki, mikä ei toimi edes paineettomasti vain kunniastaan pelaavaa joukkuetta vastaan.

10 Sharp - 65 Shaw - 81 Hossa
20 Saad - 26 Handzus - 23 Versteeg
29 Bickell - 28 Smith - 11 Morin
52 Bollig - 16 Krüger - 42 Nordström

4 Hjalmarsson - 7 Seabrook
27 Oduya - 17 Brookbank
8 Leddy - 32 Rozsival

50 Crawford 16/20 - 80,0% - 40:00
(31 Raanta 7/7 - 100% - 20:00)

Keith lepäsi ottelun kokoonpanon ulkopuolella. Sharpin lisäksi ylimääräiset A-kirjaimet löytyivät Seabrookin ja Hossan rinnuksilta.

Ensimmäisen erän alussa kotijoukkueen vaarallinen ylivoima pääsi yrittämään maalintekoa, kun Krüger joutui turvautumaan kiinnipitojäähyyn paikatessaan uhkarohkeasti noussutta Rozsivalia. Lopulta Ovechkinin laukaus upposi tutulta laidalta pienessä sivuttaisliikkeessä olleen Crawfordin ohi: 1-0. Ovien 24. ylivoimamaali ja 51. osuma ylipäätään tällä kaudella. Seuraavat minuutit kuluivat isäntien hallinnassa, mutta viiden minuutin jälkeen pelin painopiste siirtyi Caps-päätyyn. Erän puolivälin lähestyttyä isäntien nelosketju sai kuitenkin pitkän pyörityksen Hawks-päädyssä ja Beagle sai lopulta upottaa Orlovin hienon syötön takakulmalta puoliksi tyhjään maaliin, kun Crawford oli noussut etukulmalla laukausta vastaan: 2-0. Heti seuraavassa vaihdossa Ward pääsi läpiajoon, mutta kiekko päätyi tolppaan. 11 minuutin jälkeen Carrick joutui estämään laidasta murtautuvaa Saadia ja Hawks pääsi ylivoimalle. Caps-alivoima puolusti keskustan kuitenkin tiiviisti ja mielikuvitukseton Hawks-ylivoima ei saanut mitään aikaan. Erän lopullakaan ei nähty mitään erikoista.

Toinen erä alkoi yhtä katastrofaalisesti kuin ensimmäinenkin. Pelikellosta kului reilu minuutti, kun Bäckströmin maaliviivan takaa lähetetty kulmaheitto upposi etukulmasta Crawfordin olkapään kautta maaliin: 3-0. Neljän minuutin kohdalla Hawks teki vaihtovirheen ja Caps pääsi jälleen ylivoimalle, joka ei kuitenkaan lähtenyt käyntiin missään vaiheessa. Sen sijaan jäähyn jälkeen nähtiin pitkä Caps-pyöritys, josta Hawks kuitenkin selvisi takaiskutta. Hetken päästä Crawford joutui vielä esittämään kaksi huippupelastusta samassa vaihdossa. Vaarallisten paikkojen syntyminen Hawks-päätyyn jatkui ja 16 minuutin jälkeen Beagle saikin jatkaa Crawfordin edestä Chimeran syötön patjojen välistä maaliin: 4-0. Seuraavassa vaihdossa nähtiin harvinainen Hawks-hyökkäys Smithiltä ja Nordströmiltä. Erän viimeisellä minuutilla Kuznetsov otti jäähyn, mutta ainakaan toisessa erässä ei nähty vieraiden avausmaalia.

Kolmannen erän alussa tolppien väliin luisteli odotetusti Raanta. Toisesta erästä jatkunut ylivoima ei onnistunut maalinteossa. Brookbank otti kolmen minuutin kohdalla väkivaltaisuusjäähyn Raannan torjunnan jälkeen syntyneestä torikokouksesta. Ovechkin koukkasi itsensä kuitenkin kesken ylivoiman jäähylle. Hawksin lyhyt ylivoima kului omassa päässä pyöriessä. Seitsemän minuutin kohdalla Nordström kilautti rystyllä tolppaa, mutta Hawks-maalia ei nähty vieläkään. 14 minuutin kohdalla Saad laukoi niin ikään tolppaan. Viimeisillä sekunneilla Hossa pääsi vielä hyvään maalipaikkaan viimeisillä sekunneilla, mutta jäi lopulta maaleitta neljännen kerran tällä kaudella (7.2. CHI@PHX 0-2 / 23.3. NSH@CHI 2-0 / 27.3. CHI@BOS 0-3 / 11.4. CHI@WSH 0-4). Kolme nollista on tapahtunut vieraskaukalossa ja niin ikään kolme viimeisen kuukauden sisällä.

* * *

Torstain kierroksella Avalache siirtyi voitolla divisioonan kärkeen ja samalla varmistui Hawksin kolmas sija divisioonassa. Sekä Avs että Blues hävisivät perjantain kierroksella ja tasapisteissä olevat joukkueet selvittävät divisioonan voiton päätöskierroksella sunnuntaina. Samalla selviää toinen sija ja Hawksin vastus pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella. Viiden ottelun tappioputkessa oleva Blues kohtaa kotonaan Red Wingsin, Avalanche vieraissa Ducksin. Anaheim voi varmistaa läntisen konferenssin ykkössijan jo lauantain vieraspelissä Los Angelesissa. Stars voitti perjantain kierroksella nimenomaan Bluesin ja varmisti lännen viimeisen villin kortin paikan. Central-divisioonasta eteni kevään jatkopeleihin viisi joukkuetta, kun myös Minnesota varmisti jo aiemmin ensimmäisen villin kortin.