Road Trip From Hell osa 3/9: Calgary
Alla neljä tappiota putkeen ja viimeisin edelliseltä illalta rumin 8-4 lukemin. Ei ihan parhaat lähtökohdat peliin.
Ottelun avausmaali nähtiin ensimmäisessä erässä, kun Olli Jokinen lämäsi niin kovaa, että kiekko kimposi maalin sisällä olevasta kehikosta takaisin kentälle. Vieressä ollut tuomari viittoi laukauksen ylärimaksi, mutta keskialueella ollut tuomari pisti pelin poikki viiden sekunnin päästä nähtyään tilanteen alunperinkin oikein. Lopulta videotarkistus kertoi kiekon käyneen maalissa. Ensimmäisen erän lopulla ollut ylivoima ei onnistunut rikkomaan Kiprusoffin nollaa, mutta puoli minuuttia ennen loppua Toews kaivoi kiekon maalin takaa Kanelle. #88 tarjosi maalin eteen nousseelle Seabrookille avopaikan, jonka Brent käytti tehokkaasti.
Toisen erän lopulla Frolik sai 2+2 korkeasta mailasta. Ensimmäisen jäähyn Blackhawks selvitti, mutta jälkimmäisen aikana Bouwmeester sai jatkettua irtokiekon maalin edestä verkkoon. Toinen erä oli muutenkin Calgaryn, vaikka ei haukat ihan jyrän alla olleetkaan. Stålberg ja Seabrook pelastivat puolustuspäässä muutaman pahan paikan ja Hjalmarsson blokkaili laukauksia totuttuun tapaan.
Kolmanteen erään lähdettiin maalin tappioasemasta, mistä haukat olivat nousseet pisteille ainoastaan 6 kertaa tämän kauden aikana (4-15-2). Calgaryn 15-0-3 tilasto vastaavassa tilanteessa ei myöskään luvannut kovin hyvää. Valitettavasti tällä kaudella ei ole paljonkaan nähty iloisia tappioasemasta ohi ja voittoon -pelejä. Blackhawks painosti kolmannen erän hienoisesti onnistumatta kuitenkaan luomaan kunnon kiriä. Ratkaisu tuli 12 minuutin jälkeen, kun Tanguay onnistui puhkaisemaan pystysyötöllä keskialueelle ryhmittyneen Hawks-puolustuksen ja Iginla harhautti läpiajosta kiekon Emeryn ohi. Haukat pelasivat kaksi viimeistä minuuttia ilman maalivahtia, mutta Calgary kesti ja Kiprusoff nappasi uransa 299:nnen voittonsa ottelun päättyessä numeroihin 3-1.
Ottelussa ei nähty tavallisen paljon haukkojen iloisesti rullaavaa hyökkäyspeliä, vaan kiekonhallinta oli hienoisesti kotijoukkueella valkopaitojen keskittyessä pelaamaan omaan pään tarkasti ja blokkaamaan laukaukset. Quenneville oli varmaan muistuttanut puolustamisen tärkeydestä Edmontonin selkäsaunan jälkeen. Varmaan muutenkin viisas ja voimia säästävä valinta jälkimmäisessä back-to-back-pelissä. Harmillisesti tuo ilme ei riittänyt tässä pelissä haastamaan Calgarya todenteolla. Ei tuo aneeminen esitys olisi riittänyt varmaan mitään muutakaan NHL-joukkuetta vastaan.
Vieraspelikiertue näyttää kolmen pelin jälkeen aika surulliselta: 0-2-1, 1 piste, 7 tehtyä, 14 päästettyä. Seitsemän edellistä vieraspeliä ovat tuoneet 0-5-2 saldon, mikä ei ole ollenkaan hyvä. Edellinenkin vieraskiertue villiin länteen alkoi kyllä huonosti, joten vielä on mahdollisuus petrata. Valitettavasti siitä ei juuri nyt ole merkkejä nähtävissä. Toisaalta optimisti voisi ajatella, että slumppi helmikuussa on parempi kuin huhti-toukokuussa, mutta tällä menolla pudotuspelipaikasta tulee samanlainen trilleri kuin viime kaudella.
