Tämä oli se pahin kauhukuva tälle kesälle. Tai no sentään vielä ei olla Hjalmarssonia menetetty, mutta erittäin vaikean ratkaisun eteen Stan Bowman joutuu.
Meikäläisen silmissä tässä on nyt valittava kahdesta vaihtoehdosta lähtijäksi, joko Hjalmarsson tai Niemi. Toki jonkun Sharpin tai Bollandin kauppaaminen jättäisi tilaa molempien sopimukselle, mutta mielestäni hyökkäyksestä on jo karsittu tarpeeksi. Nyt ei enää kajota sinne, toivon minä. Sharpin mukana lähtisi joukkueesta niin paljon muutakin kuin pelkästään pelillistä osaamista ja Bollandin jatkaessa mihin pleijareissa jäi, meillä on erittäin vahva keskusta jatkossakin. Pidetään siitä kiinni.
Mutta takaisin tähän vaihtoehtoon: maalivahti vai puolustaja? Aikamoisen riskin Chicago ottaa, jos se päästää Niemen pois. Olkoonkin Niemi vielä teknisesti raakile ja muutenkin vielä arvaamaton kortti pitkässä juoksussa, niin henkisesti Niemi on osoittanut mestarin elkeitä. Ja mikäli maalivahtivalmennus pystyy auttamaan Anttia hiomaan pahimmat särmät pois, on hänessä ainesta liigan parhaimpien maalivahtien joukkoon.
Jos taas Blackhawks päätyy pitämään Hjalmarssonin ja päästämään Niemen, niin kuka torjuu ensi kaudella Chicagon maalilla? Crawford/Toivonen-kaksikolla taistoon lähdettäessä otetaan kyllä niin iso riski, että siinä ei välttämättä huippupuolustus paljoa auta. Ja vapaiden agenttien rintamalta ei taida jäljelle jäävillä pelimerkeillä kummoisia kassareita haaviin tarttua. Eikä organisaatiossa ole taustalla kasvamassa yhtään maalivahtia, jonka voitaisiin olettaa saavuttavan ykkösmaalivahdille tarvittavan tason parin vuoden sisällä.
Puolustuksessa tilanne on hieman parempi, mutta lähinnä Dylan Olsen on pelaajatyypiltään sellainen, joka voisi parhaimmillaan täyttää Hjalmarssonin jättämää aukkoa, mutta todennäköisesti vasta vuoden tai parin päästä. Nick Leddy sekä Shawn Lalonde ovat enemmän Brian Campbellin tyylisiä hyvin liikkuvia kiekollisia pakkeja. Lalondella on työkalupakissaan ripaus tulisuutta, mutta puolustuspään pelaamisessa on vielä niin paljon opittavaa, ettei Campbellin viereen pelaamaan ole vielä mitään asiaa.
No nyt kun mainitsin Campbellin, niin siinä olisi ratkaisu tähän ongelmaan, mutta taitaa olla parempi olla realisti ja jättää haaveilu sikseen. Ja tuo korvaus Hjalmarssonista on tietenkin kutkuttava, mutta ensi vuoden draftissa on jo ennestään pelimerkkejä ja San Josen voi olettaa olevan ensi kaudellakin läntisen neljän parhaan joukossa, jolloin saadut varausvuorot painottuvat kierrosten loppupäähän. Toki noilla lukuisilla vuoroilla voidaan käydä kauppaa, mutta en nyt kovin innostu edes tuosta ensimmäisen kierroksen vuorosta.
Erittäin hankalaan rakoon tämä tuli, kun tilanne capin suhteen ei ollut muutenkaan helppo. Väittäisin silti, että Hjalmarsson on tuon rahan arvoinen. Parin vuoden kuluttua saatetaan puhua jo alipalkatusta pelaajasta. Scotty Bowmanin mukaan Niklas saattaa olla muutaman vuoden sisällä Chicagon paras puolustaja tai nyt siis mahdollisesti San Josen.
Bowmanin kengissä ottaisin riskin maalivahtien suhteen ja pitäisin Hjalmarssonista kiinni kynsin ja hampain. Ydinajatus olisi nyt kasvattaa nuoria pelaajia runkopelaajien tueksi ja iskeä entistä terävämpänä kannujahtiin parin kolmen vuoden kuluttua. Ja mikäli jäi vielä epäselväksi, niin Hjalmarsson kuuluu tuohon runkoon.
Wilson pääsi tekemään shakin, mutta Bowman voi vielä välttää matin.
