Chicago Blackhawks (2) - Nashville Predators (7) Playoffs 2010, Länsi, 1. kierros

[Kaner]

Polkaistaan pudotuspelikevät käyntiin tämänkin parin osalta. Lännen toiseksi sijoittunut Chicago ja seitsemänneksi sijoittunut Nashville ottavat ensimmäistä kertaa yhteen playoffs-tantereella. Predators oli ennen tätä kevättä edennyt kaksitoistavuotisen historiansa aikana neljä kertaa pudotuspeleihin, mutta matka on aina päättynyt ensimmäiselle kierrokselle. Kaksi kertaa Detroitilta pataan voitoin 2-4 ja kaksi kertaa San Joselta pataan voiton 1-4. Hawksilla on noita playoff-sarjoja takana muutama enemmän, joten en ala niitä tässä luettelemaan. Sanotaan nyt kuitenkin sen verran, että Blackhawksin edellisestä Stanley Cupista on kulunut jo vaatimattomat 49 vuotta.

Blackhawks ja Predators ottivat runkosarjan aikana yhteen yhteensä kuusi kertaan. Hawks voitti otteluista neljä, Preds kaksi. Kaikki kuusi ottelua pelattiin jo viime vuoden puolella, joten joukkueiden tämän hetken keskinäisistä voimasuhteista ei noiden kohtaamisten perusteella voi sanoa juuri mitään.

***

Tilastoja:

Parhaat pistemiehet:

Hawks
1. Patrick Kane (82 ott.) 30+58 = 88, +16
2. Duncan Keith (82 ott.) 14+55 = 69, +21
3. Jonathan Toews (76 ott.) 25+43 = 68, +22
4. Patrick Sharp (82 ott.) 25+41 = 66, +24
5. Marian Hossa (57 ott.) 24+27 = 51, +24

Predators
1. Patric Hörnqvist (80 ott.) 30+21 = 51, +18
2. Steve Sullivan (82 ott.) 17+34 = 51, +2
3. Martin Erat (74 ott.) 21+28 = 49, -7
4. Jason Arnott (63 ott.) 19+27 = 46, +0
5. J.P. Dumont (74 ott.) 17+28 = 45, +8

Erikoistilanteet:

Hawks
Ylivoima: 17.7% (52 tehtyä maalia, 3 päästettyä)
Alivoima: 85.3% (39 päästettyä maalia, 13 tehtyä)

Predators
Ylivoima: 16.4% (47 tehtyä maalia, 5 päästettyä)
Alivoima: 77.1% (59 päästettyä maalia, 4 tehtyä)

Laukaukset (maalia kohti):

Hawks ampui yhdessä ottelussa keskimäärin yhdeksän laukausta enemmän kuin vastustaja. Tämän eron ylivoimaisuutta kuvaa hyvin se, että toiseksi kyseisessä vertailussa sijoittunut Detroit ampui yhtä ottelua kohden keskimäärin neljä laukausta enemmän kuin vastustaja. Ero vertailun ykkösen (Hawks) ja kakkosen (Wings) välillä oli siis melko huimat viisi laukasta. Predators laukoi yhdessä ottelussa keskimäärin reilun yhden laukauksen enemmän kuin vastustaja.

Koti- ja vierasottelut:

Hawks keräsi kotona 62 pistettä ja vieraissa 50. Predatorsin vastaavat lukemat ovat 51 ja 49 pistettä.

***

Otteluohjelma:

GAME 1: Hawks-Predators 16.4 8:30 p.m. EST
GAME 2: Hawks-Predators 18.4 8:30 p.m. EST
GAME 3: Predators-Hawks 20.4 9:00 p.m. EST
GAME 4: Predators-Hawks 22.4 8:30 p.m. EST

Tarvittaessa:

GAME 5: Hawks-Predators 24.4 3:00 p.m. EST
GAME 6: Predators-Hawks 26.4 TBD
GAME 7: Hawks-Predators 28.4 TBD

Seitsemän tuntia lisää noihin, niin päästään Suomen aikoihin.

***

Tässä tällainen yleistä höpinää ja turhia tilastoja sisältänyt avaus. Paneudutaan tarkemmin joukkueiden voimasuhteisiin, kokemattomien suomalaisvahtien taistoon ja kaikkeen muuhunkin vähän myöhemmin.

 

[Dominator39]

. Predators oli ennen tätä kevättä edennyt kaksitoistavuotisen historiansa aikana neljä kertaa pudotuspeleihin, mutta matka on aina päättynyt ensimmäiselle kierrokselle. Kaksi kertaa Detroitilta pataan voitoin 2-4 ja kaksi kertaa San Joselta pataan voiton 1-4.

Pieni jännä yksityiskohta on se että Nashville ei ole koskaan vielä voittanut playoffeissa yhtään vierasottelua! Tuskin tuolla tilasto kummajaisella mitään merkitystä pelaajien otteissa tässä sarjassa on mutta kyllähän tälläisistä yksityiskohdista media varsinkin tykkää toitottaa ja hehkuttaa sarjan edetessä kohti ratkaisevia peleja.

 

[thego]

On se vaan helvetin hienoa ettei tarvi tällä kertaa tippua noita Sharkseja tai Wingsejä vastaan. Chicago sinänsä on itelle aika neutraali vastustaja, mutta eiköhän tästä jonkulaiset matsit saada aikaiseksi.

Parhaat pistemiehet:[/B]

Predators
1. Patric Hörnqvist (80 ott.) 30+21 = 51, +18
2. Steve Sullivan (82 ott.) 17+34 = 51, +2
3. Martin Erat (74 ott.) 21+28 = 49, -7
4. Jason Arnott (63 ott.) 19+27 = 46, +0
5. J.P. Dumont (74 ott.) 17+28 = 45, +8

Tässähän tuo sarjan kulminaatiopiste tuleekin hyvin esille. Mainittakoon top5:sen ulkopuolelta vielä joukkueemme huikea kakkossentteri David Legwand jolla komeat 11+27 tehot tältä kaudelta. Toki Hörnqvistin 30 häkkiä ovat komeaa katseltavaa, mutta miten mies pärjää tosipeleissä?

Puolustuksen suhteen ollaan melko tasoissa ja samoin maalivahtipelissäkin. Niin Rinne kuin Niemi ovat parhaimmillaan aivan huikeita ukkoja maalin suulla, mutta miten pää kestää uran ensimmäiset pudotuspelit? Näiden kavereiden jälkeen tulevatkin nimet Ellis ja Huet joten ei ole paljon varaa romahtaa näissä peleissä.

 

[Kaner]

Pudotuspelien yhteydessä puhutaan paljon erikoistilannepelaamisen tärkeydestä. Toki erikoistilanteet ovat nytkin arvossa arvaamattomassa, mutta siitä huolimatta uskon, että ratkaisut tulevat tapahtumaan pääasiassa tasakentällisin pelattaessa. Predators otti runkosarjan aikana toiseksi vähiten kahden minuutin jäähyjä, Hawks neljänneksi vähiten. Kummankaan joukkueen ylivoimapeli ei ole tällä kaudella ollut erityisen tehokasta, vaan pikemminkin päinvastoin. Hawksin tukena on ollut loistava alivoimapelaaminen. Samaa ei voi sanoa Smashvillestä, joka pelasi runkosarjassa liigan kolmanneksi huonointa alivoimaa. Mutta yhtä kaikki. Uskon, että ylivoimamaalit ovat sarjan lopuksi laskettavissa yhden käden sormilla.

Kuten thego totesi edellä, puolustuksen ja maalivahtipelin suhteen puntit ovat melko tasoissa. Tai ehkä antaisin puolustuksen osalta pienen edun Hawksille, vaikka Brian Campbell ja Kim Johnsson ovatkin tällä hetkellä sivussa. Dustin Byfuglien on kuitenkin paikannut puolustuksen poissaoloja vähintäänkin hienosti. Niklas Hjalmarssonilla oli olympialaisten jälkeen pieni suvantovaihe, mutta viime aikoina nuori ruotsalaispakki on pelannut kuten top-neljä puolustajan kuuluukin pelata. Puolustuksen suurin kysymysmerkki on Brent Sopel, joka on ollut pitkin kautta vaikeuksissa heikon liikkeensä takia. Sopelin vahvuudet tulevat esiin uhrautuvassa kiekkojen blokkaamisessa ja alivoimapelissä.

Niemi vs. Rinne on etukäteen katsottuna ehkäpä sarjan mielenkiintoisin taistelupari. Kaksi tällä tasolla melko kokematonta maalivahtia, joista kummallakaan ei ole alla yhtään pudotuspelimatsia The Show:n puolella. Niemi pelasi alkukaudella sitä huonommin mitä enemmän sai vastuuta, mutta loppukaudesta Antti alkoi löytämään tasaisuutta otteisiinsa. Andy on paikoittain aivan maaginen, mutta helppoja maaleja uppoaa selän taakse yhä liian usein. No se siitä, kyllä Niemi pystyy viemään tämän joukkueen vaikka päätyyn asti, jos polla vain kestää näiden hurjien paineiden alla. Paineita on Rinteelläkin, mutta ei ehkä yhtä paljoa kuin Niemellä.

Hyökkäyksen ja hyökkäyspelin suhteen etu kääntyy selvästi Windy Cityn suuntaan. Hawks teki runkosarjassa kolmanneksi eniten maaleja, vaikka joukkueen ylivoimapeli tökkikin pahemman kerran oikeastaan läpi kauden, varsinkin loppukaudesta. Predators oli tehdyissä maaleissa hieman puolivälin huonommalla puolella. Haukkojen hyökkäyksen laajuudesta kertoo omaa kieltään loistavasti viime aikoina pelannut nelosketju. Eager, Fraser ja Kopecky tekivät kauden aikana yhteensä 56 pistettä. Ihan hyvä saldo suhteutettuna pieneen vastuuseen ja olemattomaan ylivoima-aikaan.

Hawksin terveystilanne ei ole ihan paras mahdollinen, sillä kuten todettua, tärkeät Campbell ja Johnsson ovat sivussa. Muuten joukkue on terve. Smashville on hieman paremmassa asemassa, sillä käsittääkseni vain Denis Grebeshkov on tällä erää sivussa. TSN:n mukaan joukkueen parhaan maalintekijän, Patric Hörnqvistin, pelaaminen perjantain avausottelussa ei ole varmaa ylävartalovamman takia. Tiedä sitten...

Loppuun vielä pakollinen tulosveikkaus sarjan lopputuloksesta... 4-0 suuntaan tuuliseen.

 

[Sambody]

Itse odottelen tästä sarjasta lähinnä Trotzin sumppu+Rinne vastaan Chicagon kiekonhallintaan perustuva peli. Sinänsä näin piilo Hawks-fanina huolestuttaa Soupyn ja Johnssonin poissaolot sillä varsinkin Campbell oli suuressa roolissa pakiston kiekollisessa pelissä. Campbellin ja miksei myös Johnssonin mukana lähti paljon tuohon pelitapaan niin elintärkeitä käsiä alakerrasta. Täytyy vaan toivoa, että Sopelilla ja kumppaneilla ei kädet tärise ja syötöt napsuu lapaan muuten Nashville kääntää pelin pian itselleen. Pelkällä Keith-Seabrook parilla ei hirveästi tee, kun eivät he voi pelata kuin puolet pelistä.

Maalivahdit ovat tottakai valokeilassa aina ja iänkaikkisesti pudotuspeleissä. Rinne on todella varma maalivahti jolla on kyvyt ottaa myös tarvittavat gamesaverit. Rinteen pelin osuessa nappiin ei missään nimessä saa Niemikään laskea sitä yhtä tai kahta helppoa niin kuin joissain peleissä runkkarissa. Kiekkojen on vain tartuttava Nemon varusteisiin, jos mielivät Windy Cityn pojat edetä toiselle kierrokselle. Hyvin mielenkiintoinen kaksinkamppailu näin suomalais näkökulmasta tämä Niemi vs Rinne.

 

[Kaner]

Pelkällä Keith-Seabrook parilla ei hirveästi tee, kun eivät he voi pelata kuin puolet pelistä.

Keith ja Seabrook eivät ole pelanneet yhdessä about viimeiseen kolmeen viikkoon, vaan pakkiparit ovat tätä nykyä Keith-Byfuglien, Hjalmarsson-Seabrook ja Hendry-Sopel.

Laitetaan nyt samaan syssyyn hyökkäysketjut, jotka tulevat olemaan suurella todennäköisyydellä seuraavassa muodossa:

Sharp - Toews - Hossa
Brouwer - Bolland - Kane
Ladd - Madden - Versteeg
Eager - Fraser - Kopecky
(Burish)

 

[secord]

Mikään läpihuuto tästä sarjasta ei ole Hawksille tulossa. Predators haastaa hyvällä puolustuspelaamisella ja vahvalla fyysisellä pelillä ennakkosuosikin viittaa kantavan Chicagon. Blackhawksin kannalta kaksi ensimmäistä peliä ovat erittäin tärkeitä jatkon kannalta. Mielenkiintoinen aspekti sarjassa on nähdä, kuinka nuori joukkue käsittelee ensimmäistä kertaa suosikin paineita harteillaan? Viime keväänä tosipeleihin lähdettiin altavastaajina ja konferenssin finaaleihin pääsyä pidettiin maksimisuorituksena. Nyt tavoite ja odotukset ovat sitä luokkaa, että loppuun on mentävä tai kausi on epäonnistunut. Mikäli Predators onnistuu voiton UC:ssa nappaamaan ja saa hengen päälle, niin siinä voi rueta nuorten haukkojen puntit tutisemaan.

Chicagon akilleen kantapäästä on nyt jauhettu jo heinäkuusta asti, joten ei enää jaksa nostaa asiaa framille. Sen verran voi kuitenkin todeta, että mainettaan parempi se on ollut. Mikäli finaaleihin ei päästä, on tekosyy jo keksitty.

Luottavaisin mielin tässä sarjan alkua odotellaan ja heitetään villinä veikkauksena, että Chicagolle sarja 4-1.

 

[thego]

Jatkoajan playoff ennakko

Tässä ei oikeastaan mitään uutta mitä ei ketjusta jo löytyisi. Kokemattomat veskat, hyvät puolustukset ja Nashvillen surkea hyökkäys.

Blackhawks are at ease awaiting Predators

On The Fly: Blackhawks vs Predators

 

[Kaner]

John Jaeckelilta hyvä pohjustus alkavaan sarjaan: http://www.hockeybuzz.com/blog/John-Jaeckel/Hawks-in-6/128/27670

 

[Ben Marco]

No niin, nyt ne sitten alkoivat tosissaan. Ja Blackhawks leiristä kuuluu heti kärkeen kummia! Ginger harjoitellut ja alkaa ilmeisesti olla (what the hell?) pelikuntoinen kohtapuolin. Veikkaisin siltikin, että Brian ei ekalla rundilla pelaa, ellei sitten olla selkä seinää vasten jossain vaiheessa.

Otteluparista sen verran, että Hawks varmasti asettaa vauhdin ja Preds tekee kaikkensa yrittääkseen hidastaa peliä hiukan. Tärkeää olisikin, että saataisiin nopsasti muutama kaappi aikaiseksi ja Preds altavastaajaksi heti kättelyyn. Jos Hawksit häviää ekan mittelön, uskoisin sarjasta tulevan raskaan. Jos homma menee "kässärin" mukaan, Preds vie kolmannen pelin ja Hawks koko sarjan 4-1.

 

[Nurmijärven Peto]

Ensi yönä polkaistaan tämä ottelusarja käyntiin. Matsi tulee NSP:lta klo 03.30. Iltavuoro olisi duunissa tänään, mutta ehkä sitä jaksaisi matsin livenä katsella. Duunit ei hirveästi taida tänään rasittaa johtuen siitä, että Hki-Vantaan kenttä plus monet euroopan kentät ovat kiinni.
Herrat Niemi ja Rinne eivät runkosarjassa kohdanneet kertaakaan. Eivätköhän miehet kuitenkin seiso tolppien välissä, kun kiekko putoaa jäähän ensi yönä. Rinne pelasi runkosarjassa kolmasti Chicagoa vastaan ja hävisi kahdesti. Niemi pelasi kerran Predsiä vastaan ja kirjautti voiton kyseisessä ottelussa.
Keskinäisten kohtaamisten parhaat pistemiehet:
HAWKS:
1. Toews (4 ott.) 1+6=7 +4
2. Kane (6 ott.) 3+2=5 +1
3. Cambell (6 ott.) 1+3=4 +0
4. Keith (6. ott.) 1+3=4 -1

PREDS:
1. Erat (5 ott.) 4+1=5 +0
2. Hamhuis (5 ott.) 2+1=3 +0
3. Franson (4 ott.) 0+3=3 +3
4. Suter (6 ott.) 0+3=3 +1

 

[Kiekko-Kolli]

Jaahas, nyt sitten päästään vihdoinkin aloittamaan tosipelit.

Kaiken järjen mukaan Hawksilla on nyt eväät selvittää sarja nopeasti 4-5 ottelussa, mutta jostain syystä olo on todella epävarma tällä hetkellä. Johtuneeko sitten vain jännityksestä vai mistä, mutta jotenkin pelottaa, kun miettii miten kovassa vireessä Rinne on viimeaikoina Predators maalilla ollut ja vaikka Niemikin on pelannut aivan loistavasti, niin jotenkin epäilyttää että tosipaikassa Andylla voi alkaa kiekot lipsumaan.

No jaa, kohta nukkumaan ja kello 3:30 sitten nähdään kuinka käy.

GO HAWKS GO!!!!!

 

[Sirad]

Ei ole tilanne juuri muuttunut siitä kun Predators edellisen kerran Playoffseihin selvisi.
Niin selvänä altavastaajana sarjaan, että yksikin voitettu osaottelu olisi mannaa.

Odotukset ei siis ole juuri mitkään, mutta toivotaan että ihan suoraa neljässä pelissä ei menisi sarja poikki
...ja elätellään pienen pientä toivoa siitä, että tässä saattaisi käydä jollain ihmeen tavalla hyvinkin :)

Tasaisia pelejä, ei helppoja maaleja. Sillon minä olen tyytyväinen. Riippumatta lopputuloksesta.

 

[Ben Marco]

Jaahas, jaahas, tämäkin sarja saatiin käyntiin sitten viimeinkin. Preds vei voiton ja kotiedun tarmokkaan kolmannen erän ansiosta. 1-1 tasoitus menee tietysti väkisinkin Antin piikkiin, otti se sitten matkalla hieman Keithin lapaan tai ei. 2-1 voittomaali sitten kuvasti hyvin juurikin tuota Predsien tarmokasta puck-pursue mentaliteettia, joka poiki sitten lopulta tämän ekan väännön voiton.

Paikkoja oli tietysti puoleen, jos toiseenkin, mutta maalithan ne ratkaisevat. Dumarit pääsääntöisesti hoitivat hommansa hyvin, mitä nyt tuo Hawksien maalia edeltänyt vaihto, jossa Versteegiä koukattiin yläkädestä juuri ratkaisevalla hetkellä, jäi näkemättä.

Predators tuli mielestäni aika useasti päälle 2-1-2 tyylisellä korkealla karvauksella, joka tuntui olevan myrkkyä tänään.

Sitten vielä kun summerin soidessa Hawksien maalisarakkeessa seisoo 1 tehty maali, niin ansaittu voitto Smashvillelle.

Seuraavaa (ehkäpä jopa hieman fyysisempää) vääntöä odotellessa.

 

[ozo]

Voi Niemen Antti, eipä ollut vahva ensimmäinen playoff-ottelu. Ei se ollut Stanley Cup -voittajalla Marc-Andre Fleurylläkään.

Mielenkiintoista nähdä, tuleeko Cristobal Huet vielä tanssiin mukaan.

 

[Sambody]

Voisi tännekkin hieman tiivistää ajatuksia. Eka erä nyt oli aikamoista kiekon läpsyttelyä puolin sun toisin. Ei oikeastaan näyttänyt edes playoff kiekolta!

Toinen erä oli jo hieman parempaa, mutta silloinkin pelistä puuttui fyysisyys. Hammer koitti hakea vähän tunnetta peliin avojääpommin kautta, mutta veti pahasti ohi. No Seabs hoiti tilanteesta syntyneen ylivoimahyökkäyksen. Muutenkin Chicagon puolustus ja miksei myös Weber ollut aikamoisessa kohmeessa. Hendry näytti lähinnä hauskan näköiseltä pujottelukepiltä, Seabs hakkasi kiekkoja ekaa vastustajaa nilkoille aiheuttamalla tilanteen poikasta. Jopa Keith oli hieman epävarma. No saipa Hawks maalin aikaan tuossa erässä kun Erat pelaa itsensä ulos hyökkäyssinisellä ja Hawks pääsi 3vs2 hyökkäykseen. Sharp vetää nimensä mukaisesti terävän laukauksen juuri patjan yläpuolelle ja räpsän alle mistä Rinne ei saa kiekkoa liimattua vaan karat lyö sisään Kane.

Kolmas erä. Chicagon kannalta aika lohduton erä. Heti erän alkuun Dumont pomputtaa kiekkoa maalia kohti ja Nemo hörppää toskalamaisesti. Tästä Smashville sai hengen päälle ja Chicago joutui todella pulaan. Kiekkoja satoi Niemeä kohti ja turhan usein myös kiekot tippuivat maalinteko sektoreille Antilta. Tälläisestä tilanteesta pääsi Dumont raapimaan kiekon toistamiseen Niemen taakse. Toki tilannetta edelsi Brouwer jäätyminen ja kiekonmenetys sinisellä. Lopussa vielä Nashville lyö kahdesti limpun tyhjiin.

No se ensimmäinen molarien taisto meni sitten Rinteelle. Pekka oli varmempi eikä tiputellut yhtä paljon kiekkoja ja kaikki voivat nähdä maalikimaroista sen Niemen ensimmäisen hörpyn. Nämä ovat näitä mitkä ei vain saa mennä. Tosin hieman on peiliin katsomista myös Hawks hyökkääjillä. Enemmän kuin yksi rysä pitää saada aikaan per peli jos meinaa realistisesti taistella voitoista. Toisaalta yllätys ei ollut sinänsä tämä tulos. Niin taisivat muutkin ennakkosuosikit kompuroida ensimmäisessä koitoksessa joten tätä osasi odottaa.

Pelin parhaat mielestäni olivat Rinne, Hossa, Sharp

Ben Marcon toiveeseen on hyvä yhtyä. Tämä ottelu jäi todella pahasti muiden näkemieni otteluiden jalkoihin. Nuissa kamppailuissa taklattiin kaikkea liikkuvaa ja muutenkin peli on ollut todella vauhdikasta. Tämä ottelu sitä ei ollut paitsi ehkä kolmannen erän ensimmäisen 10 minuuttia.

 

[Kaner]

Game 1

Tunnetasoltaan ottelu vaikutti lähinnä joltain marraskuun nihkeältä runkosarjamatsilta. Sitä ei ollut, tunnetta siis. Toki ottelussa nähtiin muutama näyttävä ja kova taklaus, mutta siihen se sitten jäikin. Itse pelin taso ei ollut sen kummempi. Smashville ei saanut kahdessa ensimmäisessä erässä aikaan yhtään mitään, mutta muutama räkäpomppu päätöserässä käänsi ottelun lopulta vieraiden nimiin. Siitä pitää kuitenkin antaa kunnia Predatorsille, että onnistuivat shutdown-pelissään lähes täydellisesti. Paras osoitus tästä oli ottelun viimeiset kymmenen minuuttia, eli Dumontin 1-2 -maalin jälkeinen aika, jolloin Hawksin hyökkäys oli loistavasti puolustaneen Predators-lauman edessä täysin aseeton.

Rinteeltä melko vakuuttava esitys Predators-maalilla, vaikka Hawksin ainokainen menikin ehkä hieman Rinteen piikkiin. Niemeltä puolestaan aika keskinkertainen, tai jopa heikko, peli vastapäädyssä. Dumontin ensimmäinen häkki nyt meni miten meni eikä sille voi enää mitään. Toivotaan, että tuo oli tämän kevään ensimmäinen ja viimeinen imaisu Nemolta, sillä jatkossa tuollaisia ei ole varaa tehdä. Se on täysin selvä asia. Antin pelin tähtihetki oli Legwandin läpiajon poimiminen päätöserässä. Tosin eipä tuostakaan torjunnasta ollut lopulta hirveästi iloa, sillä Dumont pääsi kenenkään estelemättä ronkkimaan reboundin sisään.

Pelin parhaat mielestäni olivat Rinne, Hossa, Sharp

Rinteestä samaa mieltä. Sharp nyt lähinnä kunnostautui avopaikkojen sössimisessä ja Hossa... ihan hyvä esitys nelosketjun laituriksi. Paitsi että The Hoss pelasi ykkösketjun laidalla.

Harvinaisen paska maku jäi suuhun sarjan avauksesta, mutta kenelläpä ei olisi tällaisen tuloksen edessä jäänyt.

 

[Beneway]

Kyllähän Niemeä voi, ja toisaalta pitääkin syyttää tuosta ensimmäisestä maalista, mutta koko tappiota ei voi hänen piikkiinsä laittaa. Sen verran tonttia maalintekoon löytyi myös Hawks hyökkääjiltä, että 1 tehty maali on todella heikko suoritus. Toista Preds-maalia ei mielestäni voi Niemen piikkiin laittaa mitenkään. Ei, vaikka aiemmin kiekko olisikin eteen pomppinut.

Predators-puolustukselta vietiin muutamaan kertaan karkki aika helposti pois, joten pienellä lisapaineella voisi olla positiivisia vaikutuksia. Toisaalta, voittomaalissa kävi aivan samoin toisinpäin. Tai no, kyseessähän oli puolustuksen sijaan Brouwer, eikä tosiaankaan mikää Bobby Orr. Mitähän kaveri edes ajatteli, kun omalla sinisellä lähtee noilla käsillä keskelle päin leikkaamaan. Varmaan samaa kuin Matti Nykänenkin aikanaan.

Nyt on Hawks samassa tilanteessa kuin Sharks viimeyönä. Voitto olisi melkein pakko ottaa, muuten homma vaikeutuu huomattavasti.

 

[Sambody]

Rinteestä samaa mieltä. Sharp nyt lähinnä kunnostautui avopaikkojen sössimisessä ja Hossa... ihan hyvä esitys nelosketjun laituriksi. Paitsi että The Hoss pelasi ykkösketjun laidalla.

Niin no. Kyllä silti pysyn sanojeni takana. Sharp ja Hossa tuntuivat olevan ainoat Hawks pelaajat joilla oli asennetta pelissä. Tämän lisäksi Hossa sai mielestäni eniten aikaan hyökkäyspäässä muun muassa sen puoliksi tyhjän maalin Sharpille joka sitten päätti vetää lämärin tolpista ulos. Totta, että Sharp sössi tuon paikan, mutta siltikin oli hänkin pirteimpiä pelaajia punanutuista. Samalla tavalla sielä sössi muutkin Chicagolaiset paikkoja ja olivat tehottomia. Nashvillen puolustustaistelusta ei tosiaan jäänyt muuta kuin Rinne mieleen. Puolustivat nimenomaan hyvin joukkueena vaikka se Weber olikin eksynyt väärään karuselliin ja oli luvalla sanoen yössä koko pelin ajan.

No nyt kun oikein muistelee niin voihan jommankumman noista korvata Keithillä joka pelasi ihan mukiinmenevän ottelun vaikkei mitään tajunnan räjäyttävää(jos ei Duncanin luistelua lasketa) esittänytkään.

 

[secord]

Kirvelevä tappio heti kärkeen. Blackhawksille ei taida sopia nämä divisioonan voitot, kun edellisellä kerralla kaudella 1992-93 tiputtiin suoraan 4-0 voitoin St.Louisille. Tätä edeltävä Norris -voitto oli kaudelta 1990-91, jolloin ensimmäisellä kierroksella kohdattu Minnesota North Stars meni jatkoon 4-2 voitoin ja lopulta finaaliin saakka. Tilastoja voidaan kuitenkin aina muokata uuteen uskoon.

Mitään ei olla menetetty ja one goal on yhä sen 16 voiton päässä. Ikävä alku Niemen pudotuspeleille. Anttia on heitelty kysymysmerkeillä jo pitkän aikaa ja nyt sitten heti ensimmäisessä pelissä ikävä hörppy. Luotetaan siihen, että Niemi kokoaa itsensä seuraavaan peliin ja näyttää närhen kulkuset kaikille epäilijöille. Huet muuten oltaisiin fanien toimesta tuon yhden hörpyn vuoksi jo hirtetty niistä kulkusista.

Ja muistetaan siellä West Madison Streetillä ettei one goal riitä, jotta ottelut voitetaan. Nyt haalarit ylle ja naamat hanttavirralle siellä tai hukka perii!!

 

[Kaner]

Niin no. Kyllä silti pysyn sanojeni takana. Sharp ja Hossa tuntuivat olevan ainoat Hawks pelaajat joilla oli asennetta pelissä.

Tuon allekirjoittaneen Hossa-heiton olisi voinut ohittaa olankohautuksella, sillä kuten sanoit, Hossa oli Hawksin parhaita pelaajia tässä ottelussa. Tehopisteiden (0+0) muodossa ilta ei ollut sellainen kuin sen olisi pitänyt olla ykkösketjun laiturilla, mutta muuten oikein hyvää pelaamista niin hyökkäys- kuin puolustussuuntaan. Tuosta mainitsemastasi (hyvästä) asenteesta kertoi jotain mm. se Hossan avauserän pommi Hörnqvistiin, mikä näytti syövän melkoisesti ruotsalaisen pelihaluja. Harvemmin nähdään Hossalta tuollaisia highlight-tööttejä.

Sharpista sen verran, että mies kyllä hakeutuu hienosti tekopaikoille, mutta viimeistelyn kanssa on ollut tällä kaudella melkoisia ongelmia. Tämä ottelu ei tuonut poikkeusta asiaan. Sharpie olisi tehnyt päälle neljäkymmentä häkkiä runkosarjassa, jos olisi laittanut kiekot paikoista sisään edes vähän paremmalla prosentilla. No, aika turhaa jossitteluahan tämä on.

 

[secord]

Sharpista sen verran, että mies kyllä hakeutuu hienosti tekopaikoille, mutta viimeistelyn kanssa on ollut tällä kaudella melkoisia ongelmia. Tämä ottelu ei tuonut poikkeusta asiaan. Sharpie olisi tehnyt päälle neljäkymmentä häkkiä runkosarjassa, jos olisi laittanut kiekot paikoista sisään edes vähän paremmalla prosentilla. No, aika turhaa jossitteluahan tämä on.

Niinpä. Tämä ammattivaiva kun tuntuu nakertavan vähän koko joukkuetta.

 

[reme]

Tappio tuli, mutta hyviä paikkojahan meillä oli paljon.

En syyttelisi Anttiakaan tappiosta, jos joukkue ei tee kuin yhden maalin niin aika harvoin voittaa. Antti otti myös hyviä koppeja missä kiekko jäi hyppysiinkin. Ekassa maalissa Keithin maila heilui lurun edessä, ellei jopa ohjannutkin sitä ja toka tilanne aukesi Brouwerin karmeasta mokasta omalla viivalla. Hossa tosiaankin jälleen hyvä, Sharp kädet hieman jäässä ja Toews upeita paikkoja myös.

En näe mahdollisenakaan että Ranskan lahja vilttiketjulle tulisi maaliin huomiseen matsiin.
Bolland on mun silmissä täysi matkustaja, menettää kiekkoja eikä saa mitään aikaan, voisin vaihtaa hänet vaikka energisempään yhtä tehottomaan Burishiin.

 

[nuck]

Niinpä. Tämä ammattivaiva kun tuntuu nakertavan vähän koko joukkuetta.

Paitsi ilmeisesti runkosarjassa joukkueenne eniten voittomaaleja tehnyttä Brouweria, jolla oli koko NHL:n viidenneksi paras osumaprosentti?

 

[nuck]

ESPN:n Pierre LeBrun kirjoitti mielestäni varsin osuvan jutun Nashvillesta.

"We're not the pretty choice," veteran Preds forward Steve Sullivan said after a statement 4-1 win in Game 1 at United Center. "We're not the favorite choice, we're not the exciting brand of hockey that the Chicago Blackhawks are, but we've got a quiet little swagger within this dressing room."

Tämä seuraava lainaus menisi jo melkein allekirjoitus-materiaaliksi...

What they do is not TV-friendly, but boy is it effective. You want to talk road game to open a playoff series? Tape Friday's game and send it to the Hockey Hall of Fame.

"Patience was key," Nashville blueliner Kevin Klein said.

The Predators have no interest in making this series a track meet. What they want is what they got Friday night, a low-scoring, defensive affair in which they limit their mistakes, fill the gaps in the neutral zone, and wait for the Blackhawks to get frustrated and start turning over the puck.

Niinpä, jokainen tietää tämän sarjan ennakkosuosikin ensimmäisen pelin lopputuloksesta huolimatta. Minulle Chicago on ollut noin parikymmentä vuotta joukkue, jonka otteita on tullut seurattua tavallista tarkemmin. Pakko kuitenkin sanoa, että vaikka toivonkin Chicagolle viime kauden "Canucks-pudotuksesta" huolimatta menestystä (kunhan ei Canucksia taas pudota...), Nashvillessakin on sitä jotain.

Hieman väritön porukka ulospäin, mutta pääosin harvinaisen hienosti yhdessä pysynyt runko johdosta (Poile) ja valmennuksesta (Trotz) pelaajiin, ilmeisen hyvä yhteishenki, toimiva, tiivis ja tuttu pelisysteemi ja tässä sarjassa selkeä altavastaaja-asema ennakkoon... Toivottavasti pelit olisivat jatkossakin ennen kaikkea tasaisia ja jännittäviä. Tasaisuus ja jännittävyys on kuitenkin pelin paras mauste minun mielestäni.