7.5.2013 Chicago @ Minnesota
Wild
11 Parise - 9 Koivu - 63 Coyle
16 Zucker - 7 Cullen - 10 Setoguchi
96 Bouchard - 21 Brodziak - 22 Clutterbuck
19 Veilleux - 17 Mitchell - 29 Pominville
20 Suter - 25 Brodin
6 Scandella - 46 Spurgeon
44 Falk - 77 Gilbert
37 Harding 5/6 - 83,3% - 19:51 - tappiomerkintä, koska päästi voittomaalin selkänsä taakse
(35 Kuemper 16/18 - 88,9% - 39:53)
Blackhawks
20 Saad - 19 Toews - 81 Hossa
10 Sharp - 26 Handzus - 88 Kane
29 Bickell - 65 Shaw - 25 Stålberg
13 Carcillo - 16 Krüger - 67 Frolik
2 Keith - 4 Hjalmarsson
8 Leddy - 7 Seabrook
27 Oduya - 32 Rozsival
50 Crawford 25/25 - 100%
(38 Karlson)
Ensimmäinen erä alkoi Hawksilta jälleen tahmeasti ja Wild vyöryi alussa vieraiden maalille. Minuutin jälkeen Handzus otti estämisjäähyn ja Wild oli rankaista jo siirretyn rangaistuksen aikana. Wild-ylivoima (10-7-63,46-96 ja 11-21-9,29-20) ei kuitenkaan saanut rauhoitettua peliä. Jäähyn aikana vaarallisin tilanne syntyi Hardingin maalille. Viiden minuutin kohdalla Wild sai tilanteen Hawks-päädyssä, mikä sytytti Xcel Energy Centerin kannustukseen. Hawks kesti rynnistyksen ja sai pian itsekin muutaman hyökkäyksen Wild-maalille. Kahdeksan minuutin jälkeen Hossa katkaisi syötön Wildin siniviivalla ja syötti Handzusin maalintekoon. Sentterin ranneveto upposi maalin edessä vääntäneen Sharpin kautta verkon perälle:
0-1. Erän puolivälin jälkeen Carcillo taklasi kiekotonta Gilbertiä Wild-päädyssä ja joutui koiruudesta jäähylle. Tällä kertaa Pominvillen paluusta hyötynyt Wild-ylivoima (11-21-9,20-29 ja 10-7-63,96-46)sai rauhoitettua pelin, mutta Hawks-nelikko blokkasi laukaukset ja siivosi irtokiekot maalilta. Jäähyn jälkeen paine jäi kuitenkin Hawks-päätyyn. 15 minuutin jälkeen Hossa pelasi Toewsin maalipaikkaan, jossa Harding venyi vaivoin eteen. Tilanteen jälkeen Harding nousi todella hitaasti ylös ja näytti loukanneen vasemman polvensa. Vaihto päättyi Wild-jäähyyn, jonka Spurgeon otti kamppaamisesta. Pitkän venyttelyn ja huoltajien neuvottelun jälkeen Harding jäi jäälle pelaamaan alivoiman. Hawks-ylivoima (10-19-81,88-2 ja 20-16-25,8-7) kuitenkin siirteli kiekkoa, eikä testannut Hardingia yhdelläkään laukauksella. Erän viime sekunneilla ei nähty enää lisämaaleja.
Toisen erän alussa nähtiin ennakoitu muutos, kun Wild-maalille luisteli tulokas Darcy Kuemper, joka pelasi runkosarjassa kolme ottelua ylhäällä. Minuutin jälkeen Sharp käytti kylmän maalivahdin ja tulokkaan paineet hyväkseen lauottua siniviivan jälkeen Spurgeonin jaloista kiekon kilpipuolelta maaliin ensimmäisellä laukauksella:
0-2. Nuorta maalivahtia kävi hieman sääliksi helpohkoon maaliin johtaneessa tilanteessa. Minnesotan kotiyleisö osoitti maalin jälkeen tukensa kannattaen äänekkäästi nuorukaisen torjuntoja. Vancouverissa olisi varmaan toimittu hieman toisin. Neljän minuutin jälkeen Oduya otti jäähyn poikittaisesta maalista. Wild-ylivoima (11-21-9,20-29 ja 10-7-63,96-46) jatkoi tämänkin jäähyn jälkeen ainoana pudotuspelijoukkueena ilman ylivoimamaalia. Erän puolivälissä molemmissa päissä nähtiin hyvät maalipaikat ja tuomarit päästivät sormiensa läpi muutaman jäähyn tasapuolisesti. 11 minuutin kohdalla Cluttebuck hankki Rozsivalille jäähyn estämisestä. Wild-ylivoima (11-21-9,29-20 ja 16-7-10,77-25) laukoi jälleen päin kärsivällisesti puolustanutta Hawks-nelikkoa. Jäähyn jälkeen Hawks sai hyvän vaihdon, mutta Kuemper sulki oven. Erän lopulla nähtiin molemmilta tiukkaa puolustusta, eikä lisämaaleja syntynyt.
Kolmannen erän alussa Kane laukoi kiekon katsomoon ja Hawks joutui jälleen alivoimalle. Wild-ylivoima (11-21-9,29-20 ja 63-7-10,96-46) ei näyttänyt vaaralliselta, mutta jäähyn lopulla Saad otti uuden rangaistuksen kamppaamisesta. Wild-ylivoima (11-21-9,29-20 ja 10-7-63,96-46) ei saanut jälkimmäisen jäähyn aikana lyötyä yhtä hurjaa painetta Crawfordin maalille. Myös Bäckström ilmestyi tässä vaiheessa vaihtopenkille varusteet yllään. Erän puolivälissä Coyle tökkäsi kiekosta luopuneen Shaw'n linjatuomaria päin ja perään antoi poikittaista vaihtoon luistelleen Krügerin niskaan. Tulokas sai jälkimmäisestä koiruudesta jäähyn ja Krüger nousi hitaasti ylös laidan vierestä. Hawks-ylivoima (88-19-81,2-32 ja 10-26-88,8-7) vältti ottamasta turhia riskejä 2–0-johdossa, eikä varsinaista pakkopeliä nähty. Jäähyn jälkeen Bickell kuitenkin kaivoi maalin takana kiekon ja heitti laidasta pienestä kulmasta kiekon maalille Kuemperin haparoitua räpylällään pelivälineen taakseen:
0-3. Hawksin toisen maalin jälkeen hienosti pelannut Kuemper päästi toisen helpohkon maalin, vaikka Bickellin tunnetusti kova laukaus olikin tarkka. 16 minuutin kohdalla Hawks löi pitkän kiekon ja Quenneville käytti aikalisän. Wild ei saanut lopussa vieritettyä painetta Hawks-päätyyn, eikä Crawfordin tarvinnut jännittää nollapelinsä puolesta paljonkaan.
Huomioita
Hawks ei vieläkään häikäissyt hyökkäyspäässä, mutta puolusti oman päänsä tiukasti. Wild ei pystynyt käyttämään ensimmäisen erän alun otetaan ja Hawksin runsaita jäähyjä hyödykseen. Numeroidenkin valossa ottelu oli monella osa-alueella edellistä suosiollisempi Hawksille. Laukaukset olivat lähes tasan (MIN 25-24), eikä Wild jyrännyt taklauksissa aivan täysin 20-10. Hawks vei aloitukset 36-31 ja blokkaukset 26-10, minkä seurauksena Hawks tappoi kaikki 6 alivoimaansa (15/15 koko sarjassa). Wild menetti myös järkyttävän usein kiekon Hawksille 14-4.
Crawford torjui uran toisen nollapelinsä pudotuspeleissä. Edellinen tuli keväällä 2011 legendaarisessa Canucks-sarjassa. Harding loukkaantui tosiaan ensimmäisen erän lopulla ja Kuemper tuli vaikeaan paikkaan toisen erän alussa. Nuorukainen selvisi helpohkoja maaleja lukuun ottamatta hyvin monessa tilanteessa. Emme saa koskaan tietää, miten Wild olisi pelannut 2. ja 3. erässä Hardingin pysyessä ehjänä. Silmiini näytti kuin Wild ei olisi ensimmäisen erän jälkeen hyökännyt yhtä raivokkaasti vähentääkseen omaan päähän tulevien pahojen vastahyökäyksien riskiä.
Hossa aloitti Toewsin ketjussa, mutta Wildin tultua peliin ryminällä, Kane pelasi etenkin avauserän lopulla ja toisessa erässä monta vaihtoa Toewsin ketjussa. Aika pimennossa oli Kanekin ykkösketjun vaihdoissa, vaikka ketju ei oman pään vaikeuksiin ajautunutkaan. Hossalle sen sijaan avautui kakkosketjussa tilaa luoda avausmaaliin johtanut tilanne riistollaan. Niin tai näin Toewsin ketju on tiukassa vartioinnissa ja muille jää hieman enemmän tilaa. Molempi parempi.
CBC näytti kolmannen erän puolivälissä tilastoa Suterin vaihdoista Toewsia vastaan:
GAME 1 25/32
GAME 2 14/25
GAME 3 21/26
GAME 4 17/18 (peli oli vielä kesken)
EDIT: (
Pikaisella Shift Chartin tutkimisella Game 4:n lopullinen saldo oli 26/28. Näistä toinen vaihto oli Toewsin viimeinen vaihto 58:13 - 59:07 3–0-tilanteessa, jolloin peli käytännössä jo ratkennut.)
Turhan hyökkäyspäänjäähyn ottanut Carcillo pelasi vain 3:55 ja myös Stålbergin (9:20) peliaika jäi vähäiseksi. Siitä huolimatta kuorma jakaantui varsin tasaisesti muun kokoonpanon kesken. Suter pelasi 30:23 ja muista Wild-pakeista ainoastaan Brodin (20:30) rikkoi 20 minuutin rajan.
Wild sai otteluun mukaan puolikuntoisen Pominvillen, joka pelasi lyhyitä vaihtoja nelosessa sekä sai paljon ylivoima-aikaa (12 vaihtoa TOI 12:12 - EV 03:49 - PP 08:23). Pominvillen viivapeloite teki Wildin ylivoimasta hieman vaarallisemman, mutta Wild ei saanut hänenkään kanssaan toimitettua kiekkoa maalille asti.
Jos on Toewsin ruuti ollut märkää, niin myös Koivun edellisestä maalista (26.4. EDM) on kulunut aikaa 329:08. Mikolla on Toewsin tavoin myös pistetili vielä avaamatta kevään pudotuspeleissä.
Bäckström olisi voinut pelata, kun varamaalivahtina aloittanut Kuemper pelasi vähintään yhden vaihdon Hardingin loukkaannuttua.
Keith sai tosiaan pelipäivänä aamupäivällä (11.15 AM) pojan Chicagossa ja hän lensi takaisin Minnesotaan. Vastasyntyneellä Colton Duncan Keithillä on varsin urheilulliset perintötekijät, kun myös äitinsä Kelly-Rae pelasi McGill Universityssa koripalloa ja hänet valittiin aikanaa CIS-konferenssin vuoden tulokkaaksi. Pari on seurustellut 16-vuotiaasta asti yhdessä eli varsin pitkään.
Saad-Toews-Kane -ketjua muuten kokeiltiin aina satunnaisissa vaihdoissa, ja peli näytti kyllä todella hyvältä. Onhan tuossa silti pieni riski, että Kanen tehot menetetään myös tuon vaihdon seurauksena, mutta tuollaiset satunnaiset sekoitukset eivät varmaankaan häiritse. Mielenkiintoista muuten, että Hossa-Handzus-Sharp -ketju teki 2 maalia, joista molemmat tehtiin Koivun ketjua vastaan (tosin toisessa maalissa pakkipari oli eri). Hyvin siis tehoja tuli, vaikka ketjut vähän sekoittuivatkin, vaikka kysehän on toki vain yksittäisistä vaihdoista.
Tavallaan viime yön peli osoitti kirjoittamani sekä oikeaksi että vääräksi. Kanea ja Hossaa on vaihdettu pitkin kautta päikseen aina toisinaan, joten Hawksille tuo ei ole suuri muutos. Vastustajaa se saattaa häiritä ja synnyttää tarvittavan edun johonkin ratkaisevaan vaihtoon.
Tämä on loistava kikka saada kotijoukkueen matchaus sekaisin ja saada samalla itselle ylimääräistä puhtia. Itse en kannata Kanea ja Toewsia samassa ketjussa. Tulee vähän liikaa kaikki munat samassa korissa-fiilis mieleen, vaikka Sharp ja Hossa pystyvätkin kantamaan kakkosta kahdestaankin. Toewsin tehojen heräämistä odotellaan täälläkin, mutta niin kauan kun joukkue voittaa ja vastustaja käyttää ylimääräisen energian ykkösen pimentämiseen, jotta Sharp sekä huimassa vireessä oleva kolmonen pääsevät iskemään taustalta, sopii minulle mainiosti.
Aika lailla samaa mieltä ollaan tämänkin näppäimistön takana. Tosin ainakin itse meinaan Kanen taituruuden häikäistessä unohtaa, kuinka taitava pelaaja Hossakin on. Kakkosketju ei juurikaan huonone, vaikka kuuma Kane vaihtuisikin tunnolliseen Hossaan.