No siis joo, koko ottelun yhteenlasketut maalipaikat jotain 3-4 kappaletta. Näistä laittoi Carolina yhden telkän pönttöön alivoimalla. Mitäs tästä sitten sanomaan? Oikein ylikorostettua nihilististä kevään kiekkoa ollut pitkälti 120+ minuuttia. Osanotot neutraaleille.
Mitään ei hyökkäyspäässä aikaan saada. Viime pelissä oli yksi maalipaikka, josta Strome laukoi kiekon DeAngelon perseeseen. Osoitteessa ei sinänsä mitään vikaa, oikeastaan päinvastoin, mutta ei tuossa nyt tosissaan saatu edes mitään vaarallisia paikkoja tasoittaa peliä. Silloin tällöin pääsivät epätasapainosta yrittämään kiekon roiskaisua, mutta blokkeihin jäivät säännöllisesti.
Näennäisesti alettiin selkä seinää vastaan -tilanteessa pääsemään alueelle toki. Vastavuoroisesti ei Carolinakaan mitään löydä tasakentällisin, kun on lyöty luukut kiinni. Haastaisin siis sikäli ajatusta että ainoastaan Carolina lyö liinat kiinni, tapahtuu ihan molempien toimesta. Tällä kertaa prosenttikiekko ratkesi (taas) kotijoukkueelle.
Kyllä siellä silti Carolinallakin tapahtuu yksilöiden virheitä, mutta vaikeaa tuntuu olevan hyödyntäminen. Kokonaisuutena sanoisin, että kenttäpelaajista ei ole yksilöitä noussut esiin ensimmäistäkään vielä tämän sarjan osalta hyökkäyspelaamisen suhteen. Miljoonamiehet voisivat koittaa alkaa pelata ennen eliminaatiouhkaa.
YV:stä: voitaisiinko yrittää rakentaa ne tilanteet syvältä? Ymmärrän että suurimmalle osalle NHL-joukkueista on kovakoodattu se, että kiekko äkkiä viivaan ja kuvio kuntoon, mutta siihenhän tuo yliaggressiivinen alivoima oikeastaan nojaa. Jos jatkossakin hakataan päätä seinään ja yritetään johonkin valmiiksi odottavaan tuplaustilanteeseen lyödä noita kiekkoja, niin ei tule lähtemään. Olettaen että 30% todennäköisyydellä ollaan voitettu aloitus.
MSG:n pelit luonteeltaan vielä kysymysmerkki. Ylikävely tämä sarja ei ole, Rangers haastaa tosissaan. Kirveet vielä kaivon reunalla odottamassa kohtaloaan.