Calgary Flames 2009-2010

[Steven]

Mielenkiintoista olisi kuulla pelin nähneiltä tarkempia havaintoja tuosta ottelusta. Laukauksien perusteella näyttäisi olleen Edmontonilta pientä hallintaa ja pari myllyäkin oli Prustin ja Conroyn toimesta.

Tässäpä tulee.

Peli oli kyllä alusta loppuun Oilersin hallintaa. Flames ei pelannut kovinkaan hyvin, mistä tietysti kertoo esimerkiksi erot laukaisumäärissä. Kahden erän jälkeen laukaukset taisivat olla Oilersille 25-12, mutta tasoittuivat hiukan viimeisessä erässä.

Kolmosketju oli mielestäni Flamesin paras. Glencross-Conroy-Boyd ketjun laiturit järkkäsivät hienon karvauksen jälkeen avausmaalin, kun Boydin rystysyöttö tavoitti maalin edessä olleen Glencrossin. Tämän jälkeen Oilersin hallinta vasta kunnolla alkoi. Regehriltä yksi heikoimmista esityksistä, mitä olen häneltä nähnyt. Lahjoitti Oilersin avausmaalin antamalla surkean syötön Phaneufille, joka ei koskaan mennyt perille. Muutenkin vaikeuksissa, voisiko olla jotain vaivoja?

Mossin hieno ohjaus ylivoimalla vei Flamesin 1-2 johtoon avauserän loppuun, ja Phaneuf ampui 1-3 maalin taas ylivoimalla toisessa erässä. Nimenomaan siis Phaneuf, vaikka jostain syystä maali merkittiin Dawesille. Näytti kyllä menneen maaliin Ladislav Smidin olkapäästä. Dionin laukaukset tuntuivat muutenkin lähteneen koko pelin älyttömän ylös, eivätkä oikein sattuneet maalia kohti.

Oilersin 2-3 maali meni Kipperin piikkiin, sillä kyllä noin kaukaa tulevat lämärit pitää hoidella kun maskista ei ole tietoakaan. 3-3 maalissa oli puolestaan älyttömästi huonoa onnea, kun Giordanon purkukiekko otti kenttämestarin erikoisen lasin reunasta ja kimposi suoraan Gagnerille. Sinänsä puolustuspelissä ei ollut hätää, koska kaikki Oilers-maalit tulivat joko omasta karkeasta virheestä tai epäonnen vuoksi. Siitä taas ei tiedä, että kertoiko se puolustuksen hyvyydestä, Kiprusoffin hyvästä pelistä vai Oilersin tehottomuudesta.

Mutta oli onneakin, kun viime vuotinen peikko Khabibulin lahjoitti käsittämättömästi Mossille voittomaalin vikalla minuutilla. Todella käsittämätön virhe, mutta niitä sattuu, eikä itsellä ainakaan tuntunut sääliä Khabibulinia kohtaan. Melko huonolla pelillä tuli voitto, ja ensimmäistä kertaa sitten kauden 2001-02 puhdas saldo kahden pelin jälkeen.

Conroy tiputti hanskat kolmannen kerran urallaan Dawesin 1-3 maalin jälkeisessä aloituksessa. Gagner halusi antaa näyttöjä Pat Quinnille, jo Conny päätti auttaa. Ensimmäistä kertaa Conroy tappeli muuten vuonna 2000 muuan Jarome Iginlaa vastaan.

Iginlasta puheen ollen, ei oikein lähde vielä. Yhteispeli Jokisen kanssa, sitä ei ollut. Kumpikin oli huono, jotain tälle kaksikolle on tehtävä. Kipper oli Flamesin paras pelaaja, taas, huolimatta helposta 2-3 kavennuksesta. Moss tietysti kahdella maalilla myös ärhäkällä pelipäällä. Prustista on vain pakko pitää, samoin Sjöström ja Nystrom, niin älyttömästi duunia ja liikettä että neloskenttä ollut kahdessa ekassa matsissa ehkä tasaisin ja tasapainoisin kenttä.

Kronwallista tulee jotenkin mieleen eräs Anders Eriksson. Sama pelinumero ja kaikki. Ei nyt mikään surkea esitys, mutta pelasikin aika vähän. Bouwmeester pelasi yli puoli tuntia. Toivottavasti Sarich palaa nopeasti, niin vastuuta voisi jakaa enemmän. Regehristä tulikin jo sanottua, eikä Dionkaan varsinaisesti vakuuttanut.

Kausi on alussa, joten voitto on pääasia. Tiistaina Canadiens saapuu kylään.

 

[Pontus Toikka]

Tässäpä tulee.
Peli oli kyllä alusta loppuun Oilersin hallintaa. Flames ei pelannut kovinkaan hyvin, mistä tietysti kertoo esimerkiksi erot laukaisumäärissä. Kahden erän jälkeen laukaukset taisivat olla Oilersille 25-12, mutta tasoittuivat hiukan viimeisessä erässä.

Samaa mieltä Stevenin kanssa, erittäin sekavaa pelaamista calgaryltä. Tietyllä tavalla sen ymmärtää, kun opetellaan uutta pelitapaa ja silloin kasvukipuja tulee varmasti. Ensimmäiset 20 ovat varmasti hyvin kriittiset, onneksi joukkue on materiaaliltaan niin hyvä että voittoja tulee. Hienosti joukkue on voittanut 2 peliä eikä joukkueen 3 parasta maalintekijää ole vielä tehnyt maaliakaan.

Kolmosketju oli mielestäni Flamesin paras. Glencross-Conroy-Boyd ketjun laiturit järkkäsivät hienon karvauksen jälkeen avausmaalin, kun Boydin rystysyöttö tavoitti maalin edessä olleen Glencrossin. Tämän jälkeen Oilersin hallinta vasta kunnolla alkoi.

Lisäksi täytyy mainita David Moss, vuosi sitten luulin ettei hänestä tule NHL pelaajaa, mutta hän on ymmärtänyt millä avuilla hän voi luoda NHL uran. Menee aina maalille, ja on yv:ssä maskimiehenä sekä yrittää joka vaihdossa lopppuun asti. Mistä palkintona voittomaali joskin Bulinwall auttoi siinä.

Regehriltä yksi heikoimmista esityksistä, mitä olen häneltä nähnyt. Lahjoitti Oilersin avausmaalin antamalla surkean syötön Phaneufille, joka ei koskaan mennyt perille. Muutenkin vaikeuksissa, voisiko olla jotain vaivoja?

Regehr ei ole pelannut kauhean hyvin kummassakaan pelissä, koko preseasonin hän pelasi JBown parina ja nyt Phaneufin. Keenan aikanaan kokeili Regehr-Phaneuf paria ja huomasi ettei se toiminut, ehkä nyt pitäisi tehdä sama johtopäätös.

Iginlasta puheen ollen, ei oikein lähde vielä. Yhteispeli Jokisen kanssa, sitä ei ollut. Kumpikin oli huono, jotain tälle kaksikolle on tehtävä.

Yrityksestä se ei jää kapteenilla kiinni, koskahan viimeksi peliaika on jäänyt 15minuuttiin. Langkow pelasi eniten hyökkääjistä ja Rene Bourquekin pelasi enemmän kuin Iggy. Hän hankki YV:n jolla hankittiin 1-3 johto, mutta preseasonilla ollut kemia Iggyn ja OJ:n välillä on kaunis muisto vain.

Prustista on vain pakko pitää, samoin Sjöström ja Nystrom, niin älyttömästi duunia ja liikettä että neloskenttä ollut kahdessa ekassa matsissa ehkä tasaisin ja tasapainoisin kenttä.

Tuo nelosketju on todella jotain kaunista, se juuri semmoinen kuin nelosketjun pitääkin olla. Keenan peluutti pleijareissa nelosessa Lundmarkkia ja Boydia, ei mitään järkeä. Nyt nelonen tekee sen 20 maalia kaudessa ja siinä sivussa tappelee ja raastaa vastustajaa.

Kronwallista tulee jotenkin mieleen eräs Anders Eriksson. Sama pelinumero ja kaikki. Ei nyt mikään surkea esitys, mutta pelasikin aika vähän.

Kronwall sentään ymmärtää kiekolliset puutteensa eikä yritä Bubbamaisia liikkeitä, mutta pleijareita varten tarvitään vähintään yksi kokenut syvyyspakki.

 

[Anfortas]

Kronwall sentään ymmärtää kiekolliset puutteensa eikä yritä Bubbamaisia liikkeitä, mutta pleijareita varten tarvitään vähintään yksi kokenut syvyyspakki.

Kerrotko muillekin mitä syvyyspakilla tarkoitat? Joka olisi vieläkin syvemmältä kuin Kronwall? No leikki sikseen. Itse en ainakaan ole Kronwallista juurikaan moitteita kuullut. Hintaansa nähden kelpo #7 pakki.

Mutta vieläkään en ole saanut sulatettua Strålmanin kauppaamista. Sutter selitteli radiohaastattelussa jotain kovasta divisioonasta ja Strålmanin koosta. Herranjestas, Giordano on vieläkin lyhyempi. Tosin Giordano on aloittanut kauden niin hyvin, että pitää jo itselläkin alkaa syömään sanoja ja olla vain tyytyväinen, että Gio pelaa edelleen Flamesissa.

En tunne Flamesin historiaa erityisen hyvin, mutta uskaltaisin jo verrata nykyistä top4 (Phaneuf-Bouwmeester-Regehr-Sarich) pakistoa jopa kauden '85-'86 (MacInnis-Macoun-Reinhart-Suter) nelikkoon. Liekö sitten reilua verrata täysin eri aikakausilla pelanneita pelaajia, mutta nykyisestä pakistosta en olisi ollenkaan huolissaan, josta löytyy sopivasti kokemusta, taitoa ja kovuutta.

 

[Steven]

Kerrotko muillekin mitä syvyyspakilla tarkoitat? Joka olisi vieläkin syvemmältä kuin Kronwall? No leikki sikseen. Itse en ainakaan ole Kronwallista juurikaan moitteita kuullut. Hintaansa nähden kelpo #7 pakki..

No niin, ehkä sitä voisi antaa jo anteeksi tälle kaverille kun itsekin häntä vähän dissailin. Vaatimaton saldo, 1+1, uran ensimmäinen NHL-maali ja pelin voittomaali, +2 ja vastuuta mm. pelin viimeisillä minuuteilla maalin johtoa turvatessa. Pardy kolme plussalla vaikka kaatuilikin pari kertaa omia aikojaan. Hienoa jätkät.

Sen sijaan pariskunta Regehr-Phaneuf, jäällä JOKAIKISEN Canadiens-maalin aikana. Sellaista.

4-3 voitto saatiin siis, vaikka jo kolmannen kerran Flames hävisi laukaukset. Tässä pelissä tuo johtui enemmänkin Montrealin kovasta kolmannesta erästä, kaksi ensimmäistä olivat aika selkeästi mielestäni kotijoukkueen hallintaa. Iso miinus joukkueelle löysäilyistä molempien kahden ekan erän lopuissa, jolloin syntyivät kaikki vastustajan maalit.

Neloskentästä turha lienee sanoa mitään. Kaikki ymmärtävät, kun vain vilkaisevat tilastoja. Tilastot eivät silti kerro kaikkea, muutenkin tuon ryhmän asenne, tahto, taistelu ja liike on niin huikeaa että oikein naurattaa. Sjöström ehkä kaikista aktiivisin, mutta myös Prust ja Nystrom todella hyvä liikettä, lisäksi hakevat välillä tappeluilla vain lisää energiaa koko joukkueesee, kuten nytkin. Tässä pelissä KAIKKI MUUT HYÖKKÄÄJÄT miinuksella, mutta tämä kolmikko +3!

Iginla sai maalitilinsä auki, mikä helpottaa ainakin Calgaryn median tuskaa. Ykköskenttä pelasi kauden parhaan pelinsä, vaikka 1-1 tasoitus tuli juuri Iginlan löysästä harhasyötöstä. Moss oli tosi pimennossa, ja mielestäni kahta ekaa ketjua voitaisiin torstaina jo vähän sekoittaa jollain tapaa. Bourque ilmeisesti vielä vähän keskenkuntoinen, sillä liike ei ole totuttua, Dawes on aika pehmeä ja Langkow ollut huono koko kauden. Kakkosesta puuttuu liikettä, ykkösestä ehkä sitä pelintekotaitoa. Kolmonen on myös hyvä.

Kipperille näyttää tälläkin kaudella tulevan se yksi nukahdus per peli, nyt Habsin 3-3 tasoitus meni luvattoman helposti etukulmasta. Muuten hyvää peliä, pysäytti mm. Cammyn pari kertaa hyvin.

Flamesin hyökkäyksiinlähtö on ihan eri planeetalta jo tässä vaiheessa kautta, verrattuna viime vuotiseen. Etenkin kahdessa ensimmäisessä erässä ensimmäinen avaus tuli sentterille keskelle, ajoitukset pelasivat hienosti ja laiturit olivat mukana rintamassa. Keskialueenylitys oli todella helpon ja sujuvan näköistä. Dionilla on jotenkin vaikeuksia pitää tuo avaaminen riittävän yksinkertaisena, useasti kun hän rauhoittaa kiekon oman maalin taakse ja hyökkääjät hakevat vauhdin, ottaa Dion muutaman terävän potkun ja viivyttelee kiekkoa liikaa, jolloin syöttöpaikat ovatkin jo vähemmässä. Sama ilmiö oli havaittavissa jo viime kaudella.

Flamesin kauden avaus on muuten paras sitten kauden 93-94, jolloin voittoja tuli kauden alkuun neljä. Torstaina jo kauden toinen Battle of Alberta, taas vieraissa.

 

[Puukallo]

Kiitos huonon herätyskellon tuli vaan kaksi viimeistä erää katsottua, mutta laitetaan nyt muutama huomio pelistä.

- Kuten edellä mainittua, nelosketju oli ilmiömäinen ja aiheutti jatkuvasti ongelmia Canadiens puolustukselle. Täytyy toivoa että kavereilla fysiikka kestää ylläpitää tuota tempoa pitkälle kevääseen asti.

- Moss näyttää edelleen jotenkin orvolta tuossa Iginlan ja Jokisen ketjussa. Käyttökelpoinen maalinedessä ja kulmissa mutta muuten taidoiltaan kaukana kahdesta muusta. Seuraavaan peliin toivottavasti Moss takaisin kolmoseen Glencrossin ja Conroyn seuraksi ja ykköseen esim. Bourque tai Dawes.

- En täysin allekirjoita tuota kakkosketjun mollausta sillä hyökkäyspäässä kyllä pyöritystä saadaan aikana kiitettävästi. Vielä ne tehotkin tulevat sieltä kauden mittaan. Omassa päässä välillä lapsuksia tosin.

- Kipper pääsi helpommalla kuin kahdessa aikaisemmassa pelissä, mutta Habsin kolmas meni luvattoman helposti. Tabasco maaliin seuraavaan peliin kenties? ja Kipperille huilia

- Jokinen tarkkaan katsonut tuon offwall laukaisupaikkansa sillä kahdesti nyt samaan tolppaan kilauttanut kolmessa pelissä. Jokohan seuraava osuu takanurkkaan.

- Pakeista Bouwmeester varma ja hyvä. Phaneuf hukassa puolustuksessa. Kronwall näkymättömämpi kuin kahdessa ensimmäisessä pelissä mikä hänestä puhuttaessa on erittäin hyvä asia.

Kuten sanottua paras kauden aloitus yli vuosikymmeneen. Sutterin systeemi on toiminut toistaiseksi hyvin, mutta tuo 1-1, 2-2, 3-3, 4-4 peluutus syö Jokisen ketjun tehoja, sillä he joutuvat usein pelaamaan suurimman osan vaihdostaan omassa päässä puolustaen kaverin parasta ketjua vastaan. Kolikon kääntöpuolella taas nelosketju selkeästi ottaa kaiken irti pelata vastustajan puukäsiä/puujalkoja vastaan.

 

[Steven]

En täysin allekirjoita tuota kakkosketjun mollausta sillä hyökkäyspäässä kyllä pyöritystä saadaan aikana kiitettävästi. Vielä ne tehotkin tulevat sieltä kauden mittaan. Omassa päässä välillä lapsuksia tosin.

Kakkosketju oli hyvä avauspelissä Canucksia vastaan, mutta ollut sen jälkeen jopa huonoin ketjuista. Tämä ei tietysti tarkoita välttämättä sitä, että ketju olisi ollut mitenkään älyttömän heikko, sillä kaikki pelit on voitettu, mutta jotakin tuosta ketjusta tällä hetkellä puuttuu. Dawes ei ole vakuuttanut ainakaan itseäni vielä. Kyseessä pitäisi kuitenkin olla ns. sniper, maalintekijä, mutta niissä ratkaisuyrityksissä mitä hänelle on sattunut, on tullut pehmeitä ratkaisuja, lisäksi liike näyttää välillä hitaalta. Langkow on hyvä rakentaja, joka hoitaa puolustussuunnan hyvin, mutta nyt kolme peliä, 0+1 ja -3.

Muutenkin nuo tilastot kuten: Regehr -5 ja Dion -4 tuntuvat aika käsittämättömiltä, kun yhtään peliä ei tosiaan olla hävitty. Sanomattakin lienee selvää, että muutoksen on tultava pian, loputtomiin ei nelosketju & Pardy ja Kronwall joukkuetta kanna.

- Kipper pääsi helpommalla kuin kahdessa aikaisemmassa pelissä, mutta Habsin kolmas meni luvattoman helposti. Tabasco maaliin seuraavaan peliin kenties? ja Kipperille huilia

Seuraava peli voisikin olla hyvä paikka Tabascolle avata kausi. Peräkkäiset pelit edessä, kun perjantaina Stars tulee kylään. Nyt rohkea ratkaisu vain Sutterilta, jotta kynnys joukkueelle ei taas kasva liian suureksi.

Kuten sanottua paras kauden aloitus yli vuosikymmeneen. Sutterin systeemi on toiminut toistaiseksi hyvin, mutta tuo 1-1, 2-2, 3-3, 4-4 peluutus syö Jokisen ketjun tehoja, sillä he joutuvat usein pelaamaan suurimman osan vaihdostaan omassa päässä puolustaen kaverin parasta ketjua vastaan. Kolikon kääntöpuolella taas nelosketju selkeästi ottaa kaiken irti pelata vastustajan puukäsiä/puujalkoja vastaan.

Tämä on totta, ja erittäin mielenkiintoinen asia. Nelosketjun peli on toiminut niin hyvin, että olisi mielenkiintoista nähdä miten peli toimisi vastustajan tähtiä vastaan, kun jouduttaisiinkin puolustamaan ja pelaamaan tarkkaa hyökkäämisen sijaan. Pitkässä juoksussa on kuitenkin niin paljon terveempää joukkueelle, että ykkösketju vastaa siitä pisteiden teosta, ja nelonen hoitaa puolustamisen. Jokiselle ja kumppaneille ei saisi kasvattaa mitään apinaa niskaan tehojen puuttumisen suhteen uhraamalla heitä loputtomiin vastustajan ykkösen pimentämiseen.

 

[Steven]

Flamesin kauden avaustappio tuli siis perjantaina Starsia vastaan kotona. Vierasjoukkue oli saanut valmistautua peliin pitempään, ja oli jo esimerkiksi odottamassa Calgaryssa kun Flames vasta palaili Edmontonista, mikä kyllä näkyi kaikessa. Stars riisti Flamesin aseista pelaamalla tiukkaa puolustuspakettia, ja iskemällä omista paikoista kovalla prosentilla maalit. Stars sai Flamesin näyttämään todella huonolta, pelaamalla todella fiksua ja organisoitua vieraskiekkoa. Ei jäänyt jossiteltavaa tuosta pelistä.

Tabasco McElhinney siis jatkoi tutulla linjalla häviämällä. Saldo Curtiksella on nyt NHL:stä vakuuttava 1-7-1. Yhtään varsinaista helppoa ei mennyt, mutta pelaamattomuus näkyi tietysti kaikessa tekemisessä, mm. tilanteiden ylipelaamisessa (esim. eka Stars-maali). Ei tämä tilanne taaskaan järin hyvältä näytä maalivahtiosastolla, Kipperin takana siis. Maanantaina ja tiistaina taas edessä peräkkäiset pelit, joten nyt on Sutterilla todella mielenkiintoinen valinta edessä. Antaako heti lisää peliaikaa backupille, vai laskeako hänen itseluottamusta entisestään penkittämällä pidemmäksi aikaa.

Oilers-voitto torstailta maistui makealta, paljon kitkerämpää tappiota ei varmasti kotijoukkue olisi voinut kuvitella. Bourque tasoitti 1,5 sekuntia ennen loppua, ja OJ yllätti harhauttamalla rankkarissaan, teki kaiken lisäksi vielä maalin.

Kakkosketjua oli hyvä vähän mollata aikaisemmin, näkyi heti torstain pelissä. Ketju vastasi kaikista Flamesin maaleista, ja painoi pelin joka vaihdossaan Oilersin päätyyn. Bourque pelasi näissä kahdessa pelissä kauden parhaat pelinsä, ja alkaa ulkoisesti olla lähellä viime kauden parhaita hetkiään. Hänen suhteen vaikuttaa hyvältä.

Ykkönen sen sijaan taapertaa yhä edelleen. Aiemmin puhuttu peluutus vaikuttaa osittain, mutta ei selitä kaikkea. Moss loukkaantui torstaina, ja perjantain pelissä Iggyn ja Ollin kanssa pelasi alkukauden pirtein Flame, Eric Nystrom. Ei toiminut. Viisi peliä vasta pelattu, joten itse en ole huolestunut, mutta toivottavasti Sutter on, edes vähän. Jotain olisi kai keksittävä.

Sarich jatkanee poissa vielä jonkin aikaa, minkä vuoksi Aaron Johnson hankittiin Chicagosta vaihdossa Kyle Greentreehen. Jason Jaffray tuli Mossin vuoksi pelaamaan yhden pelin ylhäällä, mutta lähti jo takaisin Abbotsfordiin.

Heatista puheen ollen, kausi alkoi kahdella jatkoaikatappiolla San Antonio Rampagelle. Avauspelissä Kris Chucko mätti hattutempun, muut maalintekijät 6-5 tappiossa olivat Colin Stuart ja Ryley Grantham. Lauantaina 2-1 tappion maalintekijä oli Jaffray. Keetley ja Irving pelasivat kumpikin yhden pelin.

 

[Puukallo]

Tabasco McElhinney siis jatkoi tutulla linjalla häviämällä. Saldo Curtiksella on nyt NHL:stä vakuuttava 1-7-1. Yhtään varsinaista helppoa ei mennyt, mutta pelaamattomuus näkyi tietysti kaikessa tekemisessä, mm. tilanteiden ylipelaamisessa (esim. eka Stars-maali). Ei tämä tilanne taaskaan järin hyvältä näytä maalivahtiosastolla, Kipperin takana siis. Maanantaina ja tiistaina taas edessä peräkkäiset pelit, joten nyt on Sutterilla todella mielenkiintoinen valinta edessä. Antaako heti lisää peliaikaa backupille, vai laskeako hänen itseluottamusta entisestään penkittämällä pidemmäksi aikaa.

Tämä alkaa pikkuhiljaa olla kieltämättä pelottavaa. Ei McElhinney surkeasti missään nimessä pelannut, mutta viime kaudelta tuttu puolustuksen epävarmuus hänen edessään on edelleen läsnä. Vaikka Kipperiä on mollattu parilla viime kaudella huonosta GAA:sta ja torjuntaprosentista niin jotenkin tuo joukkue vaan tarvitsee hänen panostaan takalinjoilla. McElhinneyn kannalta olisin toivonut sopimusta johonkin toiseen organisaatioon menneellä offseasonilla sillä hänellä ei ole mahdollisuuksia joukkuetta kannattelevaksi maalivahdiksi Calgaryssä, ei vaikka taidot siihen edellyttäisivätkin (doubtful...)
Irving lienee seuraava maalivahti Flamesin organisaatiossa, jolla on todelliset mahdollisuudet ottaa ykkösmaalivahdin paikka Kipperiltä.

Toivottavasti Sutter nappaa takarajalla kokeneen kakkosveskarin sillä tällä kaudella materiaalin puolesta Flames voi mennä jopa loppuun saakka. Ainoa selvä heikkous materiaalissa on juuri maalivahtipeli Kipperin takana. Islanderssin Biron sopisi tähän rooliin erinomaisesti.

 

[Steven]

Toivottavasti Sutter nappaa takarajalla kokeneen kakkosveskarin sillä tällä kaudella materiaalin puolesta Flames voi mennä jopa loppuun saakka. Ainoa selvä heikkous materiaalissa on juuri maalivahtipeli Kipperin takana. Islanderssin Biron sopisi tähän rooliin erinomaisesti.

Samaa mieltä tästä, eli kokenut kakkosveska olisi kyllä poikaa. Mutta McElhinney saa vielä varmasti useamman tilaisuuden näyttää, ja ehtii antaa parempia näyttöjä ennen takarajaa. Tämän asian kanssa on nyt niin monta vuotta tuskailtu, että uskon Suttereiden olevan tilanteen tasalla.

Ensi yönä Chicagoon hautaamaan viime kauden muistoja, ketjuja on sunnuntain perusteella sotkettu:

Sjostrom-Jokinen-Iginla
Dawes-Langkow-Bourque
Glencross-Conroy-Nystrom
Prust-Boyd-McGrattan

Freddy siis tuomaan energiaa uinuvalle ykköselle, energiaa ja liikettä tuossa kaverissa on ainakin niin pirusti että toivottavasti Olli ei jää alle. Mossilla on joku vamma, on day-to-day ja McGrattan avaa kautensa. Boyd pudotettu nelosen keskelle, mikä ei enää viime kauden hyvien neloskenttäesitysten jälkeen yllätä. Harmi tietysti että nelonenkin on pitänyt rikkoa, kun ollut paras ketju toistaiseksi, mutta hyvä tietysti herätellä muitakin pelaamaan.

Sarich on harjoitellut, ja saattaa jo pelata. Mielenkiintoista on, kenet pudottaa jos pelaa, todennäköisesti tietysti Kronwallin, mutta tuota ei Staffan ole kyllä ansainnut. Miten olis Regehr popcornille?

 

[Steven]

0-5 johto ei siis riittänyt, mutta kerrankos näitä sattuu. Blackhawksista taitaa tosiaan olla tulossa pieni peikko Flamesille, tai ainakin itselleni.

Kumma, että kuuden pelin jälkeen, jotka kaiken lisäksi ovat sujuneet melkoisen hyvin, on itsellä ainakin hyvin pessimistinen fiilis kauden suhteen. Vaikea sanoa, mistä tuo johtuu, ehkä juuri tästä tuloksesta, ehkä Jokisen ja muun ykkösen ongelmista, tai mistä tahansa, mutta pitäisi kuitenkin muistaa positiivisiakin asioita mahtuneen alkukauteen ihan runsaasti.

Peli, tai sen kaksi viimeistä erää olivat tietenkin ehdoton katastrofi, ja niitä on enempää turha analysoida tässä. Kyseessä kuitenkin vain yksi peli pitkällä kaudella. Vitutus on mahdollista nollata jo ensi yönä Columbuksessa.

Pahiten tuuliajolla eilen oli kakkosketju, Dawes ja Langkow nakuttivat -3. Langkow, aina niin luotettava sentteri, koko kauden saldo nyt -9. Dionin puolustuspelaamista Hawksin 4-5 kavennuksessa voi vain ihmetellä. Myös esim Pardyn virhe 3-5 kavennukseen johtaneessa tilanteessa hyökkäyssinisellä kertoi pelin ongelmista. Tietysti on selvää, että 5-0 johdossa kovin moni ei alitajuisesti varmasti ajattele, että peli saatetaan vielä hävitä, ja siksi niitä löysiä puolustuspelaamisia tulee ihan huomaamatta. Tietenkään noin ei saisi olla.

Ylipäätään, peliä katsellessa ja myös näin jälkikäteen ajatellen tuli mieleen, että enemmän tuossa ekassa erässä oli Hawksien surkeutta ja huonoa valmistautumista, kuin suvereenia Flamesin pelaamista. Esim Jokisen maali ei suoranaisesti ollut hänen taidonnäyte tai osoitus kovasta laukaisutaidosta. Entäs kuinka useasti tuollaisella pomppuavauksella pääsee noin suvereeniin läpiajoon, ilman pakin avustusta, kuin Iggy pääsi? Tämä ei tietysti poista sitä tosiasiaa, että tuollainen (ja pienempikin) johto tulee ehdottomasti pystyä pitämään, kun se kerran on hankittu. Ja vielä vieraskentällä.

Sutterin tiivistyksiä pelistä:
- “It was a huge lack of mental toughness within the group. This just shows how much work needs to be done with this group."
- “Obviously, when you’re up like that in a game, you’ve got to be able to close the door. They gained momentum, and we never pushed back. We had one guy that did, and that was our captain.”

Viimenein kommentti kertoo paljon. Missä olivat joukkueen ne johtajat, joiden pitää tuollaisessa tilanteessa herättää porukka? Iggy yritti, vei Brouweria matsissa, mutta edes se ei estänyt muuta porukkaa laskemasta allensa.

Kuten sanottua, yksi peli tämä vain oli ja kauteen mahtuu aina ihmeellisiä pelejä. Parempi unohtaa koko juttu.

Sinitakit kaatuu 1-8.

 

[Steven]

Blue Jackets - Flames 2-1

Kommentteja viime yön tappiosta Columbuksesta:

Oli tiedossa, mutta sanottava silti, Columbus pelaa kyllä älyttömän organisoitua ja tarkkaa kiekkoa. Turhia riskejä ei oteta, eikä edes kotona hyökätä mitenkään yltiöpäisen aggressiivisesti. Ainakaan eilisessä pelissä. Flames hakkasi päätään seinään keskialueen ylittämisessä, koska Flamesin hyökätessä Columbus sumputti keskialueen niin tarkkaan. Melkein kuin kyseessä olisi ollut Flamesin kotipeli. Lisäksi Flamesin avauspelaaminen oli heikkoa, ajoitukset eivät pelanneet, mikä teki hommasta tietysti entistäkin toivottomampaa. Välit kasvoivat liian pitkiksi ja mikäli avaukset saatiin lapaan, hyökkääjät olivat usein seisovilla jaloilla tai yksin.

Jos mietin peliä, niin ei tule mieleen oikein yhtään hyvää, selvää maalintekopaikkaa Flamesilla. Lopussa Mason torjui hyvin Nystromin lämärin, thats all. Iggy oli lopussa unohtunut maalineteen yksin, mutta kiekko ei oikein ollut tuossa missään vaiheessa pelattavissa. Kipper puolestaan joutui venymään useaan otteeseen huippupelastuksiin, erittäin hyvä peli häneltä. Lisäksi Columbukselta hylättiin yksi maali tuomarin liian aikaisen vihellyksen vuoksi, mitä tietysti sattuu aina silloin tällöin.

Jokinen ja Iggy erotettiin vihdoin, ainakin hetkeksi aikaa, kun OJ pelasi Glencrossin ja Bourquen kanssa ja Langkow nousi ykkösen keskelle. Lopussa ketjuja tosin sotkettiin lisää, ja kaksikko palasi jo yhteenkin. Ehdottomasti pitäisi jatkaa erottamista vielä seuraavissakin peleissä, sillä kyllä se nyt viimeistään alkaa olla selvää että Iggyä ja Ollia ei ole tehty ketjukavereiksi.

Tuskaista oli, mutta ehkä se tästä helpottaa, kun päästään kotiin. Loppu lokakuusta pelataan kotona, viisi peliä, joten aikaa harjoitteluunkin luulisi löytyvän. Vastustajat ovat kovia, mm. huippukuntoinen Avs, mutta pisteitä pitäisi silti ottaa paljon.

Abbotsford Heat otti eilen tiistaina historiansa ensimmäisen voiton AHL:ssä kaatamalla Manitoba Moosen vieraissa 4-2. Jason Jafray jatkoi hyviä esityksiään iskemällä voittomaalin, muut maalintekijät: Kris Chucko, Jamie Lundmark ja John Armstrong. Leland Irving torjui 28 kertaa. Joukkueet kohtaavat uudelleen jo tänään, edelleen Moosen kotikentällä Winnipegissä.

 

[Puukallo]

Kyllähän tuo ykköskentän erottaminen on järkeenkäypää mutta enemmänkin sen takia että Bourque-Langkow-Dawes on ollut hirveä hasardi omaan päätyyn viime aikoina. Ketjukoostumuksiakin tärkeämpänä pitäisin nykyisten alisuorittajien saamista takaisin tasolleen. Langkow, Phaneuf ja Regehr eivät tällä hetkellä pelaa kykyjensä (tai palkkansa...) osoittamalla tasolla ja se näkyy väistämättä myös koko joukkueen otteissa.

 

[HIFK]

Kyllä osasi tuo Chicago-pelin tappio tuhota täysin viikonloppuvapaafiiliksen armeijasta. Ei kyllä enää yhtään huvita oikeastaan mitään.

Eikä kyllä kiinnosta enää Calgaryn otteetkaan tällä kaudella. Täydellistä fanien pakkiin kusemista. Eipä tarvitse enää lomillakaan Flamesin pelejä katsella suorana eikä arkistoista. Kaikki Calgaryn pelit tuli katsottua tältä kaudelta ennen tuota paskaa suoritusta.

Terve menoa vaan, ainakaan meikäläinen ei enää viitsi katsella kuin muiden joukkueiden pelejä. Vancouverista olen aina tykännyt.

 

[Miksu00]

Brian McGrattan onkin kauden aloittanut huikeasti! 3 ottelussa 1+2=3, ja yhden myllynkin on sentään viitsinyt ottaa kaiken huikean pistetehtailun lomassa. Taitaa olla McGrattanin ongelmat takanapäin ja pelaaminen maistuu taas.

 

[Johnnie]

Eikä kyllä kiinnosta enää Calgaryn otteetkaan tällä kaudella. Täydellistä fanien pakkiin kusemista. Eipä tarvitse enää lomillakaan Flamesin pelejä katsella suorana eikä arkistoista. Kaikki Calgaryn pelit tuli katsottua tältä kaudelta ennen tuota paskaa suoritusta.

Terve menoa vaan, ainakaan meikäläinen ei enää viitsi katsella kuin muiden joukkueiden pelejä. Vancouverista olen aina tykännyt.

Olet siis ns. tosifani?

 

[Steven]

Eikä kyllä kiinnosta enää Calgaryn otteetkaan tällä kaudella. Täydellistä fanien pakkiin kusemista. Eipä tarvitse enää lomillakaan Flamesin pelejä katsella suorana eikä arkistoista. Kaikki Calgaryn pelit tuli katsottua tältä kaudelta ennen tuota paskaa suoritusta.

Terve menoa vaan, ainakaan meikäläinen ei enää viitsi katsella kuin muiden joukkueiden pelejä. Vancouverista olen aina tykännyt.

Pakkohan tämä oli lainata. Uudella suosikillasi oli muuten perjantaina peli Calgaryssa. Elämä on kyllä todella julmaa.

Tappiputki siis katkaistiin alamaissa olevan Canucksin kustannuksella. Kauden alussa lämmittää luonnollisesti suuresti täydet kahdeksan pistettä yhteensä neljästä Oilers ja Canucks peleistä.

Ketjut näyttivät perjantain pelissä tältä, samoilla jatketaan ensi yönä Columbusta vastaan:

Glencross-Conroy-Iginla
Dawes-Langkow-Bourque
Sjostrom-Jokinen-Nystrom
Prust-Boyd-McGrattan

Conroy siis nyt vihdoin lyöty ystävänsä Iggyn kanssa ketjuun, ja Sutter muutenkin lähtenyt nyt rakentamaan kolmea tasaista ketjua hyökkäyssuuntaan. Suurin idea tässä lienee tärkeimpien ja kalleimpien hyökkääjien tehojen löytäminen. Perjantaina tämä tarkoitus oli vielä hakusessa ja tehoista vastasi taas pääasiassa nelonen.

Dustin Boyd tuntuu jotenkin aina nostavan tasoaan, kun pääsee/joutuu pelaamaan neloseen vähemmän kiekollisten pelurien keskeen. En tiedä johtuuko se vain sentterin tontista, vai siitä että muut ketjun jäsenet eivät pysty niin hyvään kiekolliseen peliin, jolloin Boydin on pakko ottaa roolia. Toisaalta nelosen tehtävä ei voi jatkuvasti olla hyökkäyssuuntaan pelaaminen, joten Boydin paikka on pitkällä aikavälillä jossain välissä oltava ylemmissä ketjuissa. Milloin Boyd saa oikean, kunnon tilaisuuden pelata sentterinä hyökkäävissä ketjuissa, parempien laiturien kanssa?

Brian McGrattanin onnistuminen lämmitti mieltä kovasti, vaikka on uusi nimi joukkueessa. Ongelmista kuitenkin noussut, ja nyt Sutter antoi tilaisuuden jonka kaveri käytti upeasti. Tappeli pelin alussa voiton, syötti Boydille upean maalin ja nautti vielä Boydin tarjoilusta itsekin. Hieno esitys. Moss on tervehtymässä, joten saa taas nähdä kuka kokoonpanosta putoaa.

Uusi hankinta Aaron Johnson tekee debyyttinsä ensi yönä Columbusta vastaan. Pardy putoaa ainakin yhdeksi peliksi katsomoon. Pardylla nyt sattuu olemaan paras +/- tilasto pakeista, joten väärä kaveri siinä mielessä. Dion ja Regehr ovat tosin jo parantaneet alkukauden koomailuistaan. JBow ollut mielestäni alkukauden varmin pakki, mitä vähempää ei tietysti oikein voinutkaan odottaa. Sarich parantaa koko ajan vamman jäljiltä. Ja ai niin, Giordano on loistava.

Flamesilla on todella tärkeä jakso menossa, nimenomaan pisteiden saannin takia. Canucks-peli mukaan lukien viisi peliä putkeen kotona, ja melkoisen löysällä tahdilla. Mikään muu kuin voittoputki ei kelpaa.

 

[Puukallo]

Uudet ketjut kieltämättä toivat eloa peliin, mutta Jokinen menee lähes hukkaan noitten laiturien kanssa sillä OJ selkeästi huutaa peliä tekevää laituria rinnalleen eikä kahdesta enemmän tai vähemmän grinderista todellakaan ole suurta apua sillä saralla. Toinen ihmeteltävä seikka on kakkosketjun pitäminen kasassa sillä juuri tällä osastolla on suurimmat vaikeudet omassa päässä olleet. Toivottavasti Dawes siirretään jossain vaiheessa Jokisen rinnalle ja toiseen laitaan vaikka Moss tervehdyttyään.

Ensi yönä Columbus vastassa ja vähämaalista ottelua olisi odotettavissa. Illan suurimmasta kaksintaistelusta oletettavasti vastaavat Calder-Mason ja Vezina-Kipper. Pardy kieltämättä ei ole ansainnut popparikomennusta otteidensa perusteella, joskin Sutterilla tuskin on munaa Phaneufiä tai Regehriä siellä istuttaa. Täytyypä katsoa jos jaksaisi streamin ääreen istahtaa yöllä.

 

[tomageeni]

Uudet ketjut kieltämättä toivat eloa peliin, mutta Jokinen menee lähes hukkaan noitten laiturien kanssa sillä OJ selkeästi huutaa peliä tekevää laituria rinnalleen eikä kahdesta enemmän tai vähemmän grinderista todellakaan ole suurta apua sillä saralla.

Radiotuomareissa (ex-videotuomarit) Rantala ja Nyholm olivat sitä mieltä että Jokiselle vain "niin paskat laiturit kun vain löytyy", jolloin Jokiselle ei tule paineita että pitäisi ruokkia laitureita (Iginla, Doan) vaan voisi itse johtaa orkesteria niin kuin huvittaa, omilla vahvuuksillaan.
Perustelivat sillä, että Jokisen huippukaudet sijoittuvat aikaan Floridassa, jolloin vieressä pelasi jos jonkinlaisia nobodyja (Horton taisi olla kovin nimi, joskin häntäkään ei vissiin säännöllisesti Jokisen kanssa peluutettu).
Tässä saattaisi olla jopa jotain järkeäkin. Tai voisi olla ainakin kokeilemisen arvoista asettaa Olli ketjuun, jossa itse olisi selkeästi se "ykköspelaaja" joka tuo kiekon ylös, rakentaa paikat ja tekee maalit. Kaverit sitten komppaa sen mitä osaa.

 

[Steven]

Radiotuomareissa (ex-videotuomarit) Rantala ja Nyholm olivat sitä mieltä että Jokiselle vain "niin paskat laiturit kun vain löytyy", jolloin Jokiselle ei tule paineita että pitäisi ruokkia laitureita (Iginla, Doan) vaan voisi itse johtaa orkesteria niin kuin huvittaa, omilla vahvuuksillaan.

Tässä saattaisi olla jopa jotain järkeäkin. Tai voisi olla ainakin kokeilemisen arvoista asettaa Olli ketjuun, jossa itse olisi selkeästi se "ykköspelaaja" joka tuo kiekon ylös, rakentaa paikat ja tekee maalit. Kaverit sitten komppaa sen mitä osaa.

Itse kuuntelin tuon myös, ja jollain tapaa siinä tosiaan voisi olla ajatusta. Ainakin Iginlan kanssa pelatessa tuntui, että molemmat hakevat liikaa toisiaan, ikään kuin olisi aina pakko pelata nätisti yhteen ja olla se huippukaksikko jota hehkutetaan. Kumpikin on kuitenkin maalintekijä, ja erillään he voivat olla sopivasti itsekkäämpiä.

Nythän tätä erotusta ja Ollille heikompien laiturien laittamista ollaan kokeilemassa, joten katsotaan.

 

[Steven]

Blue Jacketsista otettiin revanssi 6-3. Viikko sitten kärsitty tappio tuli siis kuitattua. Peli ei kokonaisuudessaan ollut yhtä hyvä esitys, kuin perjantain Vancouver-peli, sillä Jackets laskettiin turhaan peliin mukaan hölmöilemällä 3-1 johto jäähyihin. Sama uhka oli olemassa toisen erän lopussa, kun Jackets pääsi pelaamaan lähes kaksi minuuttia 5-3 yv:tä. Tuon tappaminen oli selkeästi pelin ratkaisupisteitä.

Kapteeni Iginla pelasi kauden parhaan pelinsä, paitsi tehollisesti (1+2), myös muuten. Myös Sutter oli erittäin tyytyväinen hänen esitykseen. Ketju Glencross-Conroy-Iggy on juuri sellainen oikein roolitettu koostumus, kuin pitääkin. Toki voidaan keskustella, onko joukkueelle hyväksi että Craig Conroy on taas nousemassa joukkueen ykkösketjun sentteriksi, mutta tällaisilla esityksillä se on täysin oikein. Älykäs pelaaja, joka tekee kentällä lähes vain oikeita ratkaisuja. Muistan viime kaudella mm. HockeyNator arvosteli Connya ihan syystäkin täällä usein, taisi olla alkukautta, jolloin tekikin paljon virheitä etenkin omassa päässä. Tällä kaudella on ollut alusta asti hyvässä kunnossa ja keskittynyt.

Päivän Dion Phaneuf: ei nähnyt mitään muuta, kuin kiekon ja vastustajan maalin noustessaan "tukemaan" hyökkäystä, viidentenä miehenä. Giordano viiletti edestä maalille, jätkät hei, yleensä on tapana että toinen pakki jää varmistamaan jos toinen nousee.. Sen jälkeen lähti purkukiekon perään omaan päähän, kunnes huomasi junan nimeltä Rick Nash puksuttavan ohi, jonka jälkeen Dion alkoi luistella. Tuon nyt arvaa että myöhäistä on.

Ja taas, lempipoika saa kaiken anteeksi sooloamalla myöhemmin kentän läpi ja ampumalla pirun hyvän rannarin ja voittomaalin.

Vaikka ykkösketju olikin hyvä, niin itse toivoisin vielä näkevän muutoksia. Lähinnä, koska joukossa on edelleen pelaajia joilta voitaisiin nähdä paljon parempiakin esityksiä. Seuraavia hahmottelin:

Glencross - Conroy - Iginla
Bourque - Jokinen - Boyd
Sjostrom - Langkow - Moss
Nystrom - Prust - McGrattan

Dawes voisi siis mielestäni lähteä hakemaan vauhtia katsomosta. Liikaa miinuksella, liike ei ole kummoista ja on aika pehmeä. Lisäksi on kiekollinen pelaaja, joten ei käyttöä alemmissa ketjuissa. Tämä siis kunhan Mosser palaa.

Jokista voisi mielestäni koettaa rauhassa Boydin kanssa. Jo näissä kahdessa pelissä on nähty että nykyiset(kään) laiturit eivät Ollin kanssa saa kulkemaan. Nystrom ja Jokinen olivat ihan eri aaltopituuksilla.

Aaron Johnsonin debyytti oli oikein vakuuttava. Varmaa peliä, hyvä luistelija ja kokoa löytyy. Kilpailu pakistossa on tällä hetkellä armoton, kun muistetaan Kronwallinkin esitykset ekoissa peleissä.

Kauden 9 pelissä, kuudessa vastustaja on tehnyt tasan kolme maalia. Yhdessä vähemmän, ja kahdessa enemmän. No, sanomattakin on selvää että tuolla ei kovin korkealla olla. Itse asiassa, ollaan toiseksi eniten päästetty maaleja koko liigassa, takana vain hurja Leafs. Joukkue tietysti voittaa, mutta täytyy myöntää että ihan tällaista tilastoa en odottanut ennen kautta näkeväni. Eikös Flamesin pitänyt pelata puolustusvoittoisemmin? Tehtyjä maalejahan Flamesilla on eniten koko liigassa, Rangersin kanssa.

 

[Puukallo]

Voittohan sieltä tuli ja suhteellisen ehjällä esityksellä. 5-5 pelissä Flames oli pari potkua edellä, mutta ylivoima oli luokatonta (Columbuksella myös hyvä av) ja Nashin 3-5 av-maali oli jotain karmaisevaa katsottavaa. Pari huomiota pelistä.

- Langkow, vaikka maalin tekikin, pelasi surkeasti. Kahdesti oman joukkueen ollessa alivoimalla, mies ottaa typerän jäähyn. Ensimmäisessä takakoukku Nashin käsille ja toisessa suoraan aloituksesta vastapuolen aloittajaa poikkari hammaskalustoon. Kovempi valmentaja olisi varmasti penkittänyt Langkow loppupeliksi tuon toisen tilanteen jälkeen. Tuollaiset temput saattavat maksaa otteluita.

- Kipper oli hyvä, selkeästi parempi kuin Mason toisessa päässä. Maaleille mies ei voinut mitään. TSN ja fanaatikot boardeilla syyttelevät Kipperiä huonosta GAA:sta, mutta totuus on että Kiprusoff on torjunnoillaan voittanut tällä kaudella useamman ottelun Flamesille vaikka omiin on mennyt yli 3 per peli. Tämä kertoo karun totuuden puolustuspelaamisen ongelmista.

- Glencross-Conroy-Iginla oli selkeästi paras ketju ottelussa ja vanhat kemiat tuntuvat toimivan edelleen hyvin. Iginlalta ehjin 60 minuuttia tällä kaudella ja onetimer lähtee edelleen vihaisesti.

- Jokinen oli juuri niin hukassa ketjukavereidensa kanssa kun pelkäsinkin ennen peliä. Jotenkin varjojen rajamailla Olli tällä hetkellä hiihtelee ja näillä otteilla mies on hyvin äkkiä fanien hampaissa. Boydin kokeileminen Jokisen kanssa kieltämättä kuulostaa äkkiseltään paljon paremmalta kuin Nystrom-Sjoström.

- Johnson esitti perusvarmoja otteita ja hyvää fyysisyyttä. 6 puolustajan paikasta käydään verinen kamppailu Johnsonin, Pardyn ja Kronwallin välillä.

- Seuraavaksi Albertan derby La-Su yönä. McGrattan lienee parasta pukea tähän peliin sillä jos Oilerssin valmentajaa on uskominen niin Iginla on tähtäimessä edellisessä pelissä sattuneesta vahinkotilanteesta jossa Souray sai aivotärähdyksen. Toivotaan että Khabibulin naapurin maalissa on vieläkin avokätisellä tuulella ja Flames jatkaa dominointia oman divisioonan joukkueita vastaan.

 

[Puukallo]

Voitto jälleen Oilerssista vahvan esityksen jälkeen. Valitettavasti kovalevy laukesi toisella erätauolla joten kolman erä jäi näkemättä, mutta kahden erän perusteella Flames oli maalipaikoissa terävämpi. Dawes-Langkow-Bourque oli jälleen tehoketjuna eikä tällä kertaa edes omissa kolissut kertaakaan. Aika pitkälle samat sävelet tähän peliin kuin aikaisempaan Columbus-peliin, 5-5 pelissä kaveria edellä ja tänään myös ylivoima toimi. Iginla ja Jokinen yrittävät kovaa, mutta valitettavan harvoin realisoituu tämä yritys. Puolustuksessa Phaneuf ja Regehr ovat parantaneet rutkasti otteitaan eikä heikkoa lenkkiä tänään puolustuksesta löytynyt suurennuslasillakaan. jossei Regehrin lepsuilua Pennerin pitämisessä Oilerssin toisessa maalissa lasketa. Myös Kiprusoff totutun varma itsensä ja viimeistään tässä vaiheessa on selvää että viime vuosien hidas käynnistyminen on historiaa.

Fyysisemmällä puolella nähtiin pari tappelua joista McGrattan vs MacIntyre oli hyvä ja pitkä koitos kun taas Giordano vs Smid oli aikamoista hakemista. Smid muutenkin kävi koko ottelun ajan kuumana ja oikeen hakemalla haki tanssiparia torikokouksesta, joka syntyi Johnsonin tarjottua poikkarin Stortinin niskaan. Stortini oli Oilerssin puolelta näkyvin pelaaja ja aiheutti torikokouksia ja kalasteli jäähyjä kuin eräs Manhattanin kultapoju konsanaan.

Kotiputki jatkuu torstain vastaisena yönä odotuksiin nähden sensaatiomaisen alkukauden pelannutta Coloradoa vastaan. Avs pelaa edellisenä iltana Edmontonissa, joten Flamesilla on paremmat lähtökohdat otteluun. Toivottavasti jatkuu dominointi NW-divisioonassa edelleen...

 

[Pontus Toikka]

Hyvä peli Flamesiltä Coilerssia vastaan. Ainoastaan tuomari työskentely oli aika surkeaa, Iginla menee 50cm maalivahdin alueen ulkopuolella ja bulinhole liukuu alle. Tuloksena Iginlalle jäähy ja edmontonille avausmaali. Sarich sai 2+2 minuuttia kun osui huggybearia mailalla naamaan alivoima tilanteessa, Kun penner huitaisi Boydia naamaan keskialueella ei tuloksena ollut ollenkaan jäähyä.

Paras 60 minuuttia flamesiltä, vancouver peli oli hyvä mutta siinä annettiin nuckseille kolmannessa erässä turhaan kolme maalia. Tämä kohtuullisen harva ottelutahti antaa joukkueelle hyvän mahdollisuuden treenata Sutterin pelitapaa. Borkia ei voi kuin ihailla, nyt äkkiä hänelle jatkosoppari ettei hinta pompsahda sinne 4 miljoonan paremmalle puolle. Viime kaudella ilman yv-aikaa 20 maalia 58 pelissä, ja mies on maaliteon ohella erittäin hyvä av-pelaaja.

David Moss palasi kentälle ja koska McGrattan oli kentällä hoitamassa yhden tappelun yhden minuutin peliajalla, joutui Prust syömään poppareita. Keskiviikkona tosiaan divari vastustaja Colorado vastassa.

 

[Steven]

Pelejä on niin harvakseltaan että melkein luulee Flamesin kesälomailevan.

Ensi yönä konferenssijohtaja saapuu kylään Saddledomeen, ja Flamesin hieno kotisaldo joutuu kovaan testiin. Lauantaista asti saatu taas treenata ja latailla, kun taas Avs haki pisteet eilen Edmontonista. Todella mielenkiintoinen peli edessä.

Kokoonpanoon odotettavissa pientä viilausta, sillä Boyd ei harjoitellut eilen flunssan takia. Prust ei pelannut lauantainakaan, ja syyksi on nyt selvinnyt aina yhtä selkeä upper-body injury. Palasi kuitenkin tänään jo harjoituksiin, joten lienee pelaamassa.

Mielenkiintoisia haastiksia Heraldin sivuilta:

Regehr puhuu parantuneesta pelaamisesta Dionin kanssa

"Speedy" Dawes

Dave Lowry

 

[Steven]

Red Wingsin vuoro hakea pisteet Saddledomesta. Viidestä kotipelistä 20 päivässä saatiin sentään kolme voittoa, mutta ne kaikista kovimmat pelit hävittiin. Tiukkoja olivat niin tämä, kuin Avs-peli, mutta voittoa ei kummassakaan ansaittu. Eilisenkin matsin laukaisumäärä oli vain 21 vetoa maalia kohti, joka on kotona pelatessa liian vähän. Wings puolusti hyvin, ja piti Flamesin pois sektorilta.

Yhteistä molemmissa viikon peleissä oli, että johtoasema menetettiin nopeasti sen hankittua. Keskiviikkona joukkue alkoi ilmeisesti luulla helpon 2-0 johdon jälkeen jotain liikoja, ja nyt nukahdettiin kaksi kertaa aivan totaalisesti johtomaalin jälkeen. Giordanon puolustuspelaaminen 1-1 tasoituksessa oli kuin oppikirjasta, miten ei pidä pelata ja peittää maalivahdin näkökenttää. 1-2 voittomaali puolestaan alkoi löysästä pelaamisesta jo keskialueella, jonka jälkeen seisoskeltiin selät suorana Holmströmin kiittäessä.

Sutterin mukaan Kipper on ollut alkukauden paras pelaaja, missä ei ole liioittelua mielestäni yhtään. Siinä malliesimerkki, miten väärässä pelkät tilastot voivat olla. Ennen eilistä Kipperin prosentti oli alle 90, mutta siitä huolimatta pelaaminen on ollut kauden alusta lähtien täysin erilaista kuin esim viime kauden alussa. Kenenkään ei tarvitse kyllä Kipperiä arvostella, jos ei pelejä ole nähnyt. Huolestuttava asia on edelleen tuo kakkosmaalivahdin peluutus. McElhinneyllä edelleen yksi peli tilillä, ja luottamus kaikilla osapuolilla nollissa. Toisaalta nyt pelejä ollut kyllä älyttömän harvoin, joten katsotaan mitä tapahtuu jatkossa.

Kausi jatkuu vieraspeleillä Dallasissa ja St.Louisissa.