Olipa kyllä surkea matsi. Lukemat mairittelee Buffaloa, sillä ne pysyi noinkin tiukkina vain Detroitin ottelun alun jälkeen täysin kostuneen ruudin sekä Hackettin ansiosta.
Vaikkakin nyt pelattiin joukkuetta vastaan, jolla oli kunnolla panosta, niin on hieman vaikea ymmärtää pelintason huonoutta, kun alla oli oikeastaan täysin samalla, joskin pahasti siipirikkosella, kokoonpanolla hyvä matsi St.Louisia vastaan. Touhu näytti hieman alkukauden sekoilulta, kun kiekonmenetyksiä tuli järkyttävä määrä. Niitä tuli puolustuksessa melkeinpä kaikille lähtien Ehrhoff - Ristolainen -parista. Detroit ei edes paineistanut tai tehnyt mitään erikoista, niin asiaa on hieman vaikea ymmärtää.
Täytyy myös sanoa, että McBain on kyllä tällä hetkellä väärä puolustaja Buffalolle ja Buffalo väärä joukkue hänelle. Hän olisi varmasti oikeasti käyttökelpoinen kutospakki joukkueessa, joka ei ole niin usein puolustava osapuoli, ja jolla kiekonhallinta onnistuu hyvin. Nyt hän joutuu yksinkertaisesti aivan liian usein olemaan omassa päässä verrattuna vastustajan päähän, ja sehän ei kovin optimaalinen tilanne hänelle ole.
Ristolaisesta täytyy sanoa se, että vaikka homma on mennyt paljon eteenpäin, niin jostain syystä edelleen kaipaisi aggressiivisempaa ja vittumaisempaa toimintaa maalin edessä. Hän kyllä pelaa aggressiivisesti ja vittumaisesti kulmissa, mutta jostain syystä jättää maalin edessä olevat kaverit rauhaan. En tiedä onko takaraivossa vieläkin Liigan touhut vai mikä, mutta kyllähän NHL:ssä voi sitä runtua antaa hieman eri tavalla.
Ps. Leinon Ville kolmen ottelun pisteputkessa!
***
Kanadan junnuliigojen playoffit ovat pärähtäneet käyntiin osan edetessä jo toiselle kierroksellekkin, ja Buffalo-prospecteista mahdollisuudet pisimmälle menemiseen lienee OHL:n Londonia edustavilla Brady Austinilla sekä Nikita Zadorovilla.
Erityisesti on syytä tuoda esille Zadorovin melkeinpä huikea kehitys tällä kaudella. Draftin aikoihinhan hänestä tiedettiin se, että luvassa on varma ja fyysinen omanpään puolustaja, jolla on potentiaalia hyökkäyspäähän, mutta se odottaa realisoitumista. No, tällä kaudella se potentiaali on ruvennut realisoitumaan ihan kunnolla. Hänhän pelasi jo ihan mukiinmenevästi ne seitsemän ottelua Sabres-paidassa. Siihen päälle sitten loistavat junnukisat, joissa esitteli pariin kertaan helvetin kovaa ja tarkkaa lämäriää tullen valituksi turnauksen tähdistökentälliseen Ristolaisen kanssa. Viime kaudella Zadorov teki 63 ottelussa 25 pistettä. Tällä kaudella hän pelasi vain 36 ottelua, mutta teki niissä 30 pistettä - maalimääräkin miltei kaksinkertastui. Samaan aikaan kuitenkin puolustuspelaaminen on kehittynyt ja etenkin luistelu on mennyt eteenpäin. Tältä osin ei enää puhuta, että kyseessä on kokoisekseen hyvä luistelija, vaan ihan yleisestekkin. On siis helppo todeta, että Määtän pysyminen Penseissä oli erittäin hyvä asia Zadoroville, joka on täyttänyt Määtän saappaat enemmän kuin erinomaisesti.
Jotain hänen monipuolisuudestansa kertoo myös se, että tuossa OHL:n valmentajaäänestyksessä hänet valittiin konferenssinsa kolmanneksi parhaimmaksi hyökkääväksi puolustajaksi ja toisiksi parhaimmaksi puolustavaksi puolustajaksi. Hän on myös ehdolla OHL:n parhaimmaksi puolustajaksi - ehdokkaiden joukossa on ainoastaan Zadorovin lisäksi Ekblad, jota ei olla varattu tai joka on varattu viime kesänä, muut ovat vanhempia. Näin vertailuna voi todeta sen, että 7. varattu Darnell Nurse ei ollut ehdolla parhaimmaksi puolustajaksi tai häntä ei äänestetty millekkään sijoille noissa puolustajia koskevissa äänestyksissä (hän kylläkin pääsi 3. sijalle kovimmassa laukauksessa).
On siis helppo todeta myös se, että Zadorovin varaaminen tuolla 16. pickilla on osoittautumassa huikeaksi valinnaksi, koska hänestä voidaan jo hyvin perustein puhua "blue-chip-prospectina", josta voidaan odottaa ihan ykkösparin kokonaisvaltaista puolustajaa, jolla ei heikkouksia juurikaan ole. Jos katsoo noita viime draftissa varattuja puolustajia, Jonesia lukuunottamatta, niin en kyllä näe mitään perusteita, miksi olisi syytä valita muut kuin Ristolainen ja Zadorov, vaikka Nurse varmasti hyvin vertailukelpoinen onkin.
Tuosta hänen fyysisyydestään on ihan hyvä osoitus tässä videossa, jossa 188 senttinen ja yli 90 kiloinen Hayden Hodgson koittaa vetää puuntakaa ja vastapalloon kiekkoa kuljettavaa Zadorovia, mutta lentää itse kuin märkä rätti:
Hayden Hodgson vs Nikita Zadorov - YouTube
