Neljä kautta kyseissä maassa kansalaisuuden lisäksi on vaateena, mikäli haluaa vaihtaa edustusmaataan. Onhan näitä esimerkkejä. Darius Kasparaitis kiekkoili Neuvostoliiton jälkeen Venäjän paidassa, kunnes vanhalla iällä siirtyi edustamaan Liettuaa yksien kisojen ajaksi. World Cupeja ja Canada Cupeja ei tosiaan päde IIHF:n säännöt, joten Dainius Zubrus, joka edusti kansainvälisellä tasolla Liettuaa koko ikänsä, pelasi WC:ssa Venäjän paidassa 2004.
Sitten on näitä tuoreempia tapauksia aikamoinen liuta. Rasmus Kulmala edusti Suomea U18- ja U20-kisoissa, josta siirtyi Unkarin paitaan, Brandon Bochenski pelasi USA:lle yhdet MM-kisat, jonka jälkeen siirtyi edustamaan Kazakstania, Dustin Boyd edusti Kanadaa U20-tasolla ja siirtyi myöhemmin myös Kazakstanin paitaan.
Ja mikäli tosiaan ei ole aiempaa edustushistoriaa toisen maan riveistä, niin kaksi kautta riittää kansalaisuuden lisäksi vaateeksi. Kanadanunkarilaiset serkukset Frank Banham ja Jesse Dudas esimerkiksi. Ja käy myös toiseen suuntaan, jos ei täytä vaadetta, niin ilman erityislupaa edustusoikeutta ei heru. Brad Lambert ei olisi ollut edustuskelpoinen Kanadalle ennen siirtymistään Pohjois-Amerikkaan, sillä yksi juniorikausi ei riitä.