Claude Julien on vekkuli valmentaja. Globen Fluto kiinnitti Avs ottelussa huomiota
puolustajien huonoon kiekolliseen peliin (linkki juttuun).
Sinä aikana kun Julien on Bruinsia valmentanut, hän on muistaakseni ainoastaan kerran kritisoinut rosteria. Se oli viime syksynä. Totesi kysymykseen rämpimisestä, että "tämä ei ole sama joukkue kuin aiempina kausina". Ymmärrettävä turhautuminen, kun Julienin lemmikkipakki oli treidattu juuri ennen kauden alkua. Yleensä (tai aina) joukkue häviää Julienin mukaan siksi, että se ei toteuta Julienin pelikirjaa. Joko huolimattomuuttaan tai yrityksen puutetta. Niin nytkin. Taidosta ei ole kyse. Siitä, että toisilla pelaajilla on paremmat edellytykset onnistua tietyissä tilanteissa kuin toisilla. Siinä kun Millerillä ei noudossa kiekko pysy lavassa ja hän saa hädin tuskin sudittua kiekon pleksiin, niin Trotman olisi saanut syötettyä vapaalle pakkiparille, onnistunut avaamaan hyökkääjälle tai kuljettanut kiekon keskialueelle. Onnistunut ihan missä muussa tahansa, paitsi antamaan kiekon vastustajalle.
Julienilla olisi käytettävissään Morrow ja Trotman, jotka molemmat olisivat kiekollisessa pelissä parempia kuin McQuaid, Seidenberg tai Miller. Ongelma on siinä, että näillä jää joskus miehiä vapaaksi maalin edessä ja se on sellainen virhe, että penkitystä tulee Julienin komennossa puolitoista runkosarjaa ja mahdolliset pleijarit, johtaa tilanne maaliin taikka ei. Sen sijaan se, että räiskii paineettomassa tilanteessa kiekkoa pleksin kautta pitkäksi tai vastustajan katkaistavaksi, ei ole virhe, vaikka siitä seuraisi maali. Siksi Miller ja McQuaid pelannevat ensi yönä Detroitia vastaan.
Puhumattakaan, että kyse ei olisi pelkästään maaliin johtavista virheistä. Että kyse olisi siitä, kumpaan maaliin ottelua enimmäkseen pelataan. Saako puolustaja pelattua kiekon keskialueelle oman joukkueen hallussa seitsemän kertaa kymmenestä vai neljä. On ihan selvää, että jos kiekko on hyökkääjällä keskialueella seitsemän kertaa kymmenestä avauksesta, niin joukkue onnistuu pitkällä aikavälillä tekemään enemmän maaleja kuin jos kiekko päätyy hyökkääjälle keskialueella neljä kertaa kymmenestä yrityksestä.
Minä tykkään yritteliäistä ja hyvällä työmoraalilla varustetuista pelaajista. Pidän myös Bruinsin sinikaulusperinteestä. Mutta minua harmittaa, kuinka ainakin Bruinsissa, se johtaa toistuvasti taidon vähättelyyn. Aina kyse ei ole yrityksestä ja pelisuunnitelman toteutuksesta. Monesti kyse on taidosta.