Jaha. Kausi alkaa ensi yönä. Krejcin ja Campbellin loukkaantumiset tarkoittavat, että heti alkuun on mahdollisuus kunnon rämpimiseen. Spooner ei ole vakuuttanut sentterinä, Cunninghamia en ole koskaan nähnyt edes pelaamassa ja Söderbergin vahvuudetkin ovat muualla kuin puolustusalueella. Bergeron ottanee helvetisti aloituksia ja minuuttejakin kertynee heti alkuun 20+, saa nähdä miten jaksaa.
Julien on reagoinut Boychukin kauppaamiseen ainoalla kuviteltavissa olevalla tavalla ja korvannut Boychukin puukädet ja dieseljalat kakkosparissa McQuaidin vielä puisemmilla käsillä ja raskaammilla jaloilla. En tiedä mitä asiasta pitäisi ajatella. Ehkä niin, että jos Chiarellin kuvitteli saavansa treidillä vähän dynaamisemman puolustuksen, niin väärässäpä oli.
Itse olen tyytyväinen Boychukin treidaamiseen. JB:llä on ansionsa pelaajana, mutta GM:n tehtävä ei ole rypeä nostalgiatripeissä, vaan katsoa eteenpäin. Boychukia vastaan puhui paitsi ensi kesän FA-status, myös pelissä meneillään olevat muutokset. Puolustajien kohdalla se tarkoittaa sitä, että pitäisi osata muutakin kuin luutia oman maalin edustaa. Bruinsilla on luutijoita yli oman tarpeen, joten sellaisesta oli helpoin luopua.
Kokonaisuudessaan puolustus ihan ok ja jos Hamilton tekee läpimurron, Bruinsilla on liigan eliittiä oleva puolustus. Kakkospari on tietysti jonkinlainen kysymysmerkki, mutta asiaa kompensoi, että Bruinsilla on ainakin neljä kaveria, jotka siinä kakkosparissa pystyvät onnistuessaan pelaamaan.
Hyökkäyksessä on enemmän ihmeteltävää. Aika paljon siellä on kokeiluita. Fraserista on mahdotonta sanoa, että onko hän NHL-tason pelaaja vai ei. Avut ovat vahvasti hyökkäyspäässä, joten pistesarakkeesta näkee melko suoraan, miten on mennyt. Jos tilaa rannelaukaukselle löytyy myös sarjoista nopeimmassa ja ahtaimmassa, niin en näe mitään estettä, etteikö Fraser pystyisi jopa 20:n maalin tulokaskauteen. Todennäköisempää kuitenkin lienee, että Fraser pelaa vielä AHL:ssä tällä kaudella.
Spoonerilla on kaikki eväät olla hyvä ja aikaansaava hyökkääjä myös NHL:ssä, mutta otteiden epätasaisuus on miltei eeppistä. Kaveri pystyy luomaan maalipaikkoja ihan nollatilanteista henkilökohtaisella taidollaan, mutta jo seuraavassa vaihdossa katsoa selkä suorana vieressä kun vastustaja latoo kiekkoa maaliin. Toivottavasti onnistuu edes sen verran, että Bruins saa treidattua Spoonerin hyvää korvausta vastaan.
Eriksson aloittanee Krejcin loukkaannuttua tutummalla paikalla Söderbergin rinnalla ja siinä homma on toiminut ennen. Harjoituspelit Krejcin ja Lucicin kanssa olivat vähän sitä ja tätä. Lucic tuntuu olevan totaalisen yössä ranneleikkauksen jäljiltä ja tilanteiden luonti oli kolmikolle todella tuskaista. Erikssonin pelaaminen perustuu erittäin vahvasti erinomaiseen pelinlukuun ja ennakointiin, joten sen puolesta olisi tietysti suotavaa, että omien kanssa ajatukset osuisivat yksiin. Uskon, että Eriksson täyttää ruutunsa ykkösessä, uskon aina älykkäiden pelaajien onnistumiseen, mutta jos ei, tai toimistolla ei kärsivällisyys riitä, niin melko kusinen tilannehan se on lähteä kesken kauden etsimään top6-laituria.
Maalivahtipeli on hyvää.
Julien on reagoinut Boychukin kauppaamiseen ainoalla kuviteltavissa olevalla tavalla ja korvannut Boychukin puukädet ja dieseljalat kakkosparissa McQuaidin vielä puisemmilla käsillä ja raskaammilla jaloilla. En tiedä mitä asiasta pitäisi ajatella. Ehkä niin, että jos Chiarellin kuvitteli saavansa treidillä vähän dynaamisemman puolustuksen, niin väärässäpä oli.
Itse olen tyytyväinen Boychukin treidaamiseen. JB:llä on ansionsa pelaajana, mutta GM:n tehtävä ei ole rypeä nostalgiatripeissä, vaan katsoa eteenpäin. Boychukia vastaan puhui paitsi ensi kesän FA-status, myös pelissä meneillään olevat muutokset. Puolustajien kohdalla se tarkoittaa sitä, että pitäisi osata muutakin kuin luutia oman maalin edustaa. Bruinsilla on luutijoita yli oman tarpeen, joten sellaisesta oli helpoin luopua.
Kokonaisuudessaan puolustus ihan ok ja jos Hamilton tekee läpimurron, Bruinsilla on liigan eliittiä oleva puolustus. Kakkospari on tietysti jonkinlainen kysymysmerkki, mutta asiaa kompensoi, että Bruinsilla on ainakin neljä kaveria, jotka siinä kakkosparissa pystyvät onnistuessaan pelaamaan.
Hyökkäyksessä on enemmän ihmeteltävää. Aika paljon siellä on kokeiluita. Fraserista on mahdotonta sanoa, että onko hän NHL-tason pelaaja vai ei. Avut ovat vahvasti hyökkäyspäässä, joten pistesarakkeesta näkee melko suoraan, miten on mennyt. Jos tilaa rannelaukaukselle löytyy myös sarjoista nopeimmassa ja ahtaimmassa, niin en näe mitään estettä, etteikö Fraser pystyisi jopa 20:n maalin tulokaskauteen. Todennäköisempää kuitenkin lienee, että Fraser pelaa vielä AHL:ssä tällä kaudella.
Spoonerilla on kaikki eväät olla hyvä ja aikaansaava hyökkääjä myös NHL:ssä, mutta otteiden epätasaisuus on miltei eeppistä. Kaveri pystyy luomaan maalipaikkoja ihan nollatilanteista henkilökohtaisella taidollaan, mutta jo seuraavassa vaihdossa katsoa selkä suorana vieressä kun vastustaja latoo kiekkoa maaliin. Toivottavasti onnistuu edes sen verran, että Bruins saa treidattua Spoonerin hyvää korvausta vastaan.
Eriksson aloittanee Krejcin loukkaannuttua tutummalla paikalla Söderbergin rinnalla ja siinä homma on toiminut ennen. Harjoituspelit Krejcin ja Lucicin kanssa olivat vähän sitä ja tätä. Lucic tuntuu olevan totaalisen yössä ranneleikkauksen jäljiltä ja tilanteiden luonti oli kolmikolle todella tuskaista. Erikssonin pelaaminen perustuu erittäin vahvasti erinomaiseen pelinlukuun ja ennakointiin, joten sen puolesta olisi tietysti suotavaa, että omien kanssa ajatukset osuisivat yksiin. Uskon, että Eriksson täyttää ruutunsa ykkösessä, uskon aina älykkäiden pelaajien onnistumiseen, mutta jos ei, tai toimistolla ei kärsivällisyys riitä, niin melko kusinen tilannehan se on lähteä kesken kauden etsimään top6-laituria.
Maalivahtipeli on hyvää.