Kaikki varmaan muistavat viime kauden loukkaantumissuman jolloin viimeistään olisi Vikeväisen kulli pitänyt leikata.
Ei helvetti, nyt putosin.
Tuli ihan viime talvi mieleen kun muutoin asiallisesta kirjoituksesta löytyy tuollainen helmi. Tottahan tuo on, mutta nauroin silti tunnin.
The following scenes contains violence and adult themes - reader guidance is strongly adviced!
Olisihan se ollut asianmukaista leikkauttaa Vikeväisen kulli. Tämä jalkapallokulttuurista levinnyt kullinleikkuukultturi on kyllä varsin kiehtova, jotenkin niin abstraktin momentumin luova. Kuvitelkaa.
LA-Areenan parkkipaikalle on kokoontunut suuri joukko blegistejä. Lipputankojen edessä on hirtto- tai giljotiinialustaa muistuttava lava. Lavalla on puolialaston pyöveli mustassa kasvot peittävässä maskissa. Kädessään hänellä on oranssit Fiskars-puutarhasakset. Hintalappua ei ole irroitettu.
Kaksi janaria taluttaa käsistään sidotun Vikeväisen lavalle. Siniset Blues-verkkarit vedetään puolitankoon, peltirummun kiihtyvä tahti luo rytmiä - pyöveli naksauttaa! Kulli putoaa painovoimalain mukaisesti punottuun puukoriin. Kansa hurraa.
Peltirumpu hakkaa. Joku soittaa WLTDO:a vanhalla mankalla. Vartin päästä Niittarin Mäkissä on jonoa. Jatkoaika julkaisee kuvakoosteen jo samana iltana. Vikeväisen kulli on leikattu.
Raw material and sickness ends here
Tuota niin, Matikaisen ajatukset Jatkoajan mainiossa haastattelussa olivat varsin positiivisia. Kyynisempi kaveri saattaisi tosin kysyä, onko Matikaisen valmennusidealogia turhankin idealistinen. Ehkä, mutta ainakin tuosta paistaa läpi todellinen sitoutuminen ja intohimo touhuun. Ja sekös tässä miellyttää.
Silti voidaan edelleen kysyä, että voiko yksittäisiin peleihin tsemppaavalla taktiikalla menestyä pitkässä sarjassa? Yksittäisiä huippupelejä ja suurvoittoja huippujoukkueista se varmasti tuo, mutta kantaako se läpi paskakelien härkäviikkojen? Kakellahan se oli juuri päinvastoin, ja se johti lukuisiin kökköpeleihin, mutta toi mukanaan sitten hyvän tuloksen pitkässä juoksussa.