Mutta fakta on, että jos ottelussa on vaikkapa 4.000 katsojaa, niistä 10% voi olla "ilmais"junnukausarilla peliä seuraavia, jolloin vaikuttaa heti tulonmuodostukseen pelitapahtumassa pääsylipputulojen osalta.
Tässhän on kyllä siinä mielessä perää, että mikäli yhteistyökumppaneille jaellaan lippuja liian helposti putoavat lipputulot. Tätä kierrettä voi myös olla vaikea katkaista, kun "on totuttu" ilmaislippuihin.
Itse tunnen kaksi sellaisen firman edustajaa jotka tekevät Bluesin kanssa yhteistyötä. Yksi on pieni yritys jonka mainokset vilahtavat silloin tällöin kuvissa. Blues saa pienen edun tämän yrityksen palveluista ja firma saa pari lippua joka peliin. Toinen on huomattavasti suurempi firma ja varmasti maksaa Blueisille jotakin. Kumppanuuden hinta kuulema kolminkertaistui täksi kaudeksi. Myös tämä suurempi firmaa saa lippuja Bluesin otteluihin. Määrää en tiedä, mutta enemmän kuin kaksi joka tapauksessa.
Missä kulkee raja tähän lippujen jakeluun? Voidaanko sanoa, että nämä kumppanit ovat lipuista jo maksaneet? Sehän olisi periaatteessa tulon siirtämistä toisaalle, eli lipputulot ovat pienemmät kuin pitäisi ja sponssirahat taas suuremmat. Vai onko näitä jyvitetty tyyliin niin, että firma X maksaa 9100 € sponssia ja ostaa samalla 4 (a' 225 €) kausikorttia? Vaikka irtolippujahan nuo ovat olleet paha sanoa.
On selvää, että tämä on epäkohta joka pitää korjata, jos asia on niin kuin blues forever kirjoittaa. Mielestäni yhtälailla selvää on se, ettei pelkästään tämän asian korjaaminen tuo tulosta plussan puolelle, joskin tuo sitä lähemmäksi.
Kaiken kaikkiaan urheilullinen menestys, media-aika, positiivinen julkisuuskuva yms. tuovat lisää rahaa. Jos se ei näy tilinpäätöksessä, on johto aivan hakoteillä. Se, ettei heti päästä voitolle on mielestäni toissijainen asia niin kauan kun Salonoja on toiminnassa mukana. Pääasia tällä hetkellä olisi urheilullisen menestyksen ylläpitäminen ja samaan aikaan taloudellisen tuloksen asteittainen parantaminen.
Hallin kuluista (esim. poistot) iso osa on ennakoitavissa pitkälle tulevaisuuteen. Huoltoa ja remonttia halli tarvitsee jatkuvasti ja se tuskin ainakaan on vähenemään päin. Samoin voitanee sanoa, että henkilöstökulut (sis. pelaajapalkkiot) nousevat 2-8 % vuodessa. Joukkueen matkustus-, huolto- ja lääkärikulut pystyttänee myös ennustamaan aika tarkasti (CHL-rahat kattanevat CHL-kulut). Tulojen ja menojen suurimmat tekijät voidaan siis ennustaa aika pitkälle (2-5 vuotta) tulevaisuuteen. Näin ollen jonkin näköinen tavoite tyyliin "nollatulos vuonna 2021", ei pitäisi olla mahdoton lanseerata. Kulut nousee vaikkapa 5 % vuodessa ja tulot esim. 9 % vuodessa, näin ollen nollatulos saavutetaan vuonna X.
Voihan toki olla, että näin on tehty, mutta se on jätetty firman sisään. Tai sitten tätä ei ole tehty, koska Jussi hoitaa. Kukaan ei näe syytä panostaa, kun sillä ei ole mitään väliä. Tämä taas johtaa siihen, että organisaatio toimii kuin julkinen terveydenhuolto, homma pyörii, muttei kehity. Yksi tapa tämän välttämiseen olisi se, että Jussi sanoisi: "vuonna 2009 saatte konserniavustusta N€, tehkää budjetti sen mukaan". Tämä "apuraha" sitten laskisi, sanotaan nyt, 8 %-yksikköä vuodessa eli 12½ vuoden kuluttua pitää tehdä nollatulos. Nyt vaikuttaa siltä, että tilikausi painetaan läpi puolivaloilla ja katsotaan paljonko Jussi on pystyssä. Mm. tiedotus, markkinointi ja kotisivut ovat yksi merkki tällaisesta toiminnasta. Meillä on kaikki nuo, mutta ne hoidetaan erittäin huonosti. En ole markkinoinnin spesialisti tai kotisivujen tuottaja/ylläpitäjä, mutta uskallan väittää, että saisin koko roskan parempaan jamaan kuudessa kuukaudessa.