Lähtökohta liikaa reserviä takalinjoilla:
Smithin viime päivien hankinnoilla on varmasti taka-ajatus, koska puolustuksessa on tällä hetkellä liikaa miehiä ja hyökkäyksestä puuttuu Amonten mentävä aukko. Aiemmin huhuttu McCarthy, Calder/Bell <-> Morris kauppa Calgaryn kanssa voisikin olla paikallaan, tosin kaupan myötä menetettäisiin varmasti yksi potentiaalinen ja nuori hyökkääjä. Morrisin tulo ei myöskään olisi omiaan helpottamaan puolutuksen ylitarjontaa.
Joka tapauksessa Morris olisi pitkästä aikaa nuori ja hyvää kiekollista peliä pelaava puolustaja B'Hawkseissa ja hänen ympärilleen olisi erinomaista rakentaa muutakin puolustusta.
Vielä tärkeämpi hankinta kuin Morris olisi ikävä kyllä Theo Fleury. Fleyry on nimittäin ainoa enää markkinoilla oleva vapaa-agentti, joka pystyisi joten kuten Amonten aukon paikkaamaan. Vaikka miehellä on tunnetusti henkilökohtaisia ongelmia, on maalintekovoimaa saatava, sillä omista prospecteista ei näillä näkymin paikkaajiksi ole - ainakin mitä on parin viikon takaista raporttia Prospect Campilta uskominen.
Fleury voisi hyvinkin olla vastaus ongelmiin pelasihan hän Calgaryssäkin mainiosti juuri Brian Sutterin alaisena, mutta täytyy muistaa, että Theo on omine ongelmineen aina erittäin riskialtis sijoitus, joten kovinkaan hinnakasta sopimusta miehen kanssa ei kannattaisi tehdä. Fleury on tunnetusti hinnoitellut itsensä noin 5 miljoonan dollarin arvoiseksi ja tätä Smith ei varmastikaan suostu miehelle maksamaan, josta syntyykin odotettu paradoksi, jossa joukkueeseen kaivataan maalintekovoimaa, mutta siitä ei silti olla valmiita maksamaan. Joka tapauksessa Fleury ilmoittaa tulevan seuransa vasta elokuussa, joten Smithnovilla on aikaa suostutella Fleury halvemmalla (3-4 miljoonaa dollaria?) Windy Cityyn - jota tuskin kuitenkaan tapahtuu.
Fanien toivomuslistalla on pitkään ollut myös tasainen kolmosketjun sentteri, joka pystyy karvaamaan, pelaamaan kovaa puolustavaa peliä ja ennen kaikkea voittamaan aloituksia. Tom Fitzgeraldista kaavailtiin viime kauden lopussa tällaista työmyyrää, mutta kesän aikana on tullut jo enemmän kuin selväksi, että mies ei tule jatkaamaan B'Hawkseissa jos ei hyväksy samaa palkkaa kuin viime kaudella. Kolmosketjun sentterin hankinnassa juuri puheena ollut Lyle Odelein voisi olla avainsanana. Täytyy muistaa, että Odeleinista tulee ensi kauden jälkeen UFA, joten miehen voisi aivan hyvin kaupata kun hänellä vielä kauppa-arvoa on jäljellä. Olisi nimittäin perin noloa jos jälleen kerran Smith päästäisi kelvon pelurin vapaille markkinoille ilman mitään korvausta. Myös Jason Strudwickin tulo Windy Cityyn antaisi hyvän mahdollisuuden kaupata Odelein - samankaltaista peliä kun kummatkin pelaavat.
Mitä puolustuksen prospecteihin tulee, Anton Babchuk on vielä täysi raakile ja 1-2 kautta Venäjällä tekee miehen kehitykselle terää, jonka jälkeen on hyvä tulla opettelemaan Norfolkiin pohjois-amerikkalaista kiekkoa. Totta on kuitenkin, että mies oli erittäin hyvä varaus Smithiltä ja Babchukista voidaankin odottaa tulevaisuudessa tukipilaria puolustukseen jos kehitys vain lähtee oikeille raiteille. Igor Radulov on RW, joten hänestä on turha odottaa puolustukseen messiasta.
Sen sijaan nimet Brent MacLellan ja Duncan Keith kannattaa panna mieleen. MacLellan on isokoinen ja varma puolustaja, joka osoitti Prospect Campilla hyviä otteita erityisesti omassa päädyssä. Keith puolestaan on kuin MacLellanin vastakohta. Mies on erittäin pieni, mutta luistelee kuin Paul Coffey konsanaan. Lisäksi syötöt lähtevät erinomaisesti ja häntä onkin verrattu Phil Housleyn kaltaiseksi hyökkääväksi puolustajaksi. Keithin koko (6-0" / 170) asettaa tietyt rajoitukset NHL-uraa ajatellen, mutta jos paino saataisiin esimerkiksi 185 paikkeille, voisi paikka pelaavassa kokoonpanossa auetakin. Keith esitti Prospect Campilla kuitenkin niin häikäiseviä otteita, ettei olisi mikään ihme jos miehestä vielä tulevaisuudessa kultaisiin.