Band of brothers

[khilou]

Kirjassahan ei Foyn valtaamisen kohdalla puhuta saksalaisvaunujen tulitoiminnasta. Vain, että jenkit kylään tullessaan näkivät kolmen Tiikerin vetäytyvän mukanaan joukkueen verran jalkaväkeä.

Kirjassa ihaillaan, kuinka kylää puolustanut 9:nnen Panssaridivisioonan 10. Panssarikrenatöörirykmentin 6. komppania pystyi niin kovaan vastarintaan, vaikka sen tehtävä oli vain viivyttää jenkkejä ja mahdollistaa perääntyminen kauemmas Novilleen.

"They fought tenaciously, skillfully and without panic to keep the escape rout open", ovat tarkat sanat.

Saksalaisten taidosta perääntyä olen saanut aika erilaista tietoa. Niin itä- kuin länsirintamillakin ainakin saksalaiset omissa muistelmissaan hehkuttavat kykyään kadota yön aikana asemista, joihin liittoutuneet sitten aamulla hyökätessään kohdistavat massiivisen, turhan tulivalmistelun.

 

[Susi Mikkolainen]

Askarruttaa eräs pieni asia. Osaako joku kertoa, millainen koostumus on tuollaisessa laskuvarjokomppaniassa, jota B.O.B. käsittelee. Eli montako miestä, ryhmää ja joukkuetta siinä on?

 

[vilpertti]

Eiköhän se ole suunnilleen 100+ miestä ja kussakin kolme joukkuetta joissa kolme ryhmää?

Kirjuri vauhdissa...

 

[varjo]

Susi Mikkolainen:
Kuten vilpertti vastasi kyseiset porukat noudattavat aikalailla normaaleita jalkaväkijoukkojen kokoonpanoja pl. raskaat aseet.

Ehkäpä suomalainen rajajääkärikomppania on lähellä tuota kevyiden krh:n kanssa jne.

Jossain taidettiin sanoa että koko olisi peräti 150 miestä?

 

[vilpertti]

Ah, nythän muistan, siinä lopussahan kerrottiin kuinka komppaniaan oli alunperin kuulunut noin 120+ taistelijaa upseerit mukaanluettuna. Dike ei ilmeisesti kuulunut siihen joukkoon, kun ei kauhea taistelija ollut. Joukko on tässä vaiheessa sarjaa karsiutunut 60+ mieheen, eli noin puoleen. Eikä vähiten Luutnantti Diken onnistuneen johto-operaation vuoksi.

Speirs oli alusta lähtien hyvän johtajan oloinen, jotenkin aavistin hänen vielä johtavan joukkiotamme.

 

[mikkoz]

Sorry vaan

Taas täytyy puuttua epäkohtiin. Kylläpäs saksalaiset
tarkka ampujat olivat huonoja. (spoiler) Eilisessä jaksossa
kun tarkka ampuja, ammuttuaan noin viittä jenkkiä ei
vaihtanut ampuma paikkaa. Jenkit olivat myöskin ilmeisesti
amatöörejä, eivät tarkistaneet taloja ennen kun kaupunki vallattiin, ei kun laulu raikaan vaan.... :o

 

[jpet]

Tarkka-ampuja

Saattoihan olla että kyseessä ei ollut varsinainen tarkka-ampuja, vaan yksittäinen taistelija joka oli syystä tai toisesta jäänyt torniin, päättäen viedä muutamia anglosaksibandiitteja mukanaan Valhallaan!

Tiikerit

Tiikerit vetäytyivät oikeaoppisesti keula vetäytymissuuntaa kohti. Tiikerillähän peruutusnopeus oli aivan olematon. Taistelussa ei kuitenkaan ollut jenkkitankkeja mukana, ja singolla vaunun olisi voinut tuhota mistä suunnasta tahansa. Idässä sakemannit eivät tainneet käyttää tiikereitä heikon liikkuvuuden vuoksi divisioonissa lainkaan vaan pelkästään erillisissä pataljoonissa.

Bob

Hienosti toteutettu jakso. Yleensäkin koko sarja on ollut loistava. Jos BoB:sta olisi tehty 2 tunnin elokuva, toteutus olisi ollut perinteinen, mutta 10 tunnin sarjassa päästään aivan uusiin ulottuvuuksiin (millainenhan tuntemattomasta olisi tullut vastaavanlaisella tavalla)

Mitä jos?

Mitenkähän olisi käynyt, jos SS Div. Nord (mikä taisteli lapissa v.1941-1944) olisi ollut mukana Ardennien taistelussa esim. Bastognen metsissä. Veikkaampa että tehokkaasti koulutettu metsätaisteluvaliojoukko olisi vähentänyt 101:n taisteluvahvuutta merkittävästi. Itse asiassa SS. Div. Nord taisi taistella Elssassin alueella varsin menestyksekkääsi.

 

[varjo]

Hmm Tigerin pakkivaihteen heikkoudesta olen kuullut juttuja mutta silti en uskaltaisi väittää sitä pääsyyksi tuollaiseen, pst-joukkoja tai ei niin perseen näyttäminen avoimissa paikoissa on jumalatonta riskinottoa vaikka perääntymässä ollaankin.
Saahan sitä aina vaunun kääntymäänkin jos niikseen tulee. Etenkin puolustusasemat pitäisi aina rakentaa niin että niistä pääsee pois peruuttamalla muutama metri ja sitten suojassa voisi kääntää vaunun. Tigerithan kuitenkin olivat odottamassa vihollista joten...

 

[Kidd]

Viestin lähetti jpet

Bob

Hienosti toteutettu jakso. Yleensäkin koko sarja on ollut loistava. Jos BoB:sta olisi tehty 2 tunnin elokuva, toteutus olisi ollut perinteinen, mutta 10 tunnin sarjassa päästään aivan uusiin ulottuvuuksiin (millainenhan tuntemattomasta olisi tullut vastaavanlaisella tavalla)

Mitä jos?

Mitenkähän olisi käynyt, jos SS Div. Nord (mikä taisteli lapissa v.1941-1944) olisi ollut mukana Ardennien taistelussa esim. Bastognen metsissä. Veikkaampa että tehokkaasti koulutettu metsätaisteluvaliojoukko olisi vähentänyt 101:n taisteluvahvuutta merkittävästi. Itse asiassa SS. Div. Nord taisi taistella Elssassin alueella varsin menestyksekkääsi.

Muutaman hieman heikomman jakson jälkeen päästiin taas vauhtiin. Täytyypä tässä samalla sarkastisesti ihailla saksalaisen tykistö-ja kranaatinheitintulen tehokkuutta, onneksi suomalaiset joutuivat tyytymään vain venäläisten heikohkoon tuleen... meinaan tuolla tahdilla jolla jenkkejä kaatui tykistö- ja kranaattituleen ihmettelen että ylipäätään koko E-komppaniaa enää oli olemassa. Kuitenkin, erinomainen jakso kaiken kaikkiaan.

Mitä jos?
Anteeksi etukäteen kaikilta sotahistoria-friikeiltä jos nyt puhun soopaa. Korjatkaa toki jos muistan väärin, koska en millään jaksaisi lähteä hakemaan noita historiakirjoja tuolta hyllystä, laiska mikä laiska. Siis, silmään sattui tuo "tehokkaasti koulutettu metsätaisteluvaliojoukko". Jotenkin itselleni on jäänyt vähemmän mairitteleva kuva saksalaisten korpisota-taidoista, ja toivottavasti en itseäni täydellisesti munaa kun muistelen ettei saksalaiset kovinkaan mielellään korpeen lähteneet taistelemaan. Toki hyvää harjoitusta saksalaiset Suomessa saivat joten varmasti heillä olisi ollut annettavaa myös Bastognessa. Unohtamatta tietenkään SS-joukkojen mielenlaatua, taistelukykyä ja -tahtoa.

 

[ms.qvist]

Viestin lähetti vlad

Siinä Pete 62 on oikeassa, saksalainen sotilas koulutettiin kyllä hyökkäämään mutta vetäytymisen kouluttaminen jäi vähemmälle joten eihän se voi sujua niin hyvin kuin olettaisi tai kuvittelisi. Sama on tullut esille monissa dokumenteissa joissa kuvataan tapahtumia idässä, siinä vaiheessa kun piti vetäytyä saattoivat konseptit yllättäen hajota kun sitä ei oltu harjoiteltu tarpeeksi. (Toisaalta idässä joukot saivat monin paikoin käskys kuolla asemiinsa, kohtalokkaita päätöksiä nekin).

Piti aivan tarkistaa etten olisi puhunut läpiä pääni, niin ei sentään ole käynyt, pientä täsmennystä kuitenkin tämä kommenttini kaipaa.

Käytyäni lävitse muutamia tunteja dokumenttinauhoja paljastui karulla tavalla se, että hyvin monin paikoin komentajien (viimekädessä Hitler'in) epärealistiset käskyt aiheuttivat sen ettei joukoille joko suotu mahdollisuutta perääntymiseen tai perääntyminen tilanteen toivottomuuden tähden oli lähinnä kaaottista pakoa länteen. Hitler'in ajatus nk. siiliasemista epäonnistui liki täysin, puna-armeijan joukot yksinkertaisesti tuhosivat monasti asemat viimeiseen mieheen saakka.

Sotilaiden ja upseereiden taholta esitettiin jopa hyvinkin rajua kritiikiä annettuja käskyjä kohtaan, niitä pidettiin mielettöminä ja niiden orjallisen noudattamisen tähden monasti tappiot kohosivat kohtuuttoman suuriksi. Sodan lopulla sotamarsalkaksi kohotettu Schörner (toimi idässä ja Kuurinmaalla) oli upseeri joka noudatti Hitler'in epärealistisimpiakin käskyjä lisäten näin tappioita huomattavasti.

Tämän ohella krittiikkiä kohdistettiin myös Saksan liittolaisiin idässä, kovin hyvää arvosanaa ei annettu romanialaisille, italialaisille tai unkarilaisille joukoille. Myös venäläisten mielestä näiden joukkojen taistelutahto oli olellisesti saksalaisia kehnompi.

Pari yksittäistä saksalaissotilaan kommenttia koskien vetäytymisen/pakenemisen laatua:

"Tuossa suunnassa on länsi, suunnataan länteen. Muusta ei välitetty paskan vertaa".

"Otettiin suunta länteen auringosta ja paettiin sinne, millään muulla ei ollut enää väliä".

Kaikkiaan, sen perusteella mitä nyt noita nauhoja tutkiskelin niin epärealistiset odotukset aiheuttivat sen ettei vetäytyminen aina suinkaan ollut hallittua vaan ennemminkin kaaottista ja jopa paniikinomaista ryntäämistä kohden länttä. Mielenkiintoista huomata, että idässäkin hyvin usein juuri Hitler'in epärealistiset käskyt joita antaessaan hän ei huomioinut esikunnan ohjeita lainkaan aiheuttivat huomattavan suuria tappioita joukoille.

vlad#16.

 

[Susi Mikkolainen]

Nyt olen kyllä pikkaisen pettynyt. Kaikkien tankki ym. muiden asioiden pikkutarkan käsittelyn jälkeen ei tiedetä vastausta komppanian kokoonpanosta, pkele!

 

[jackie]

Viestin lähetti varjo
Hmm Tigerin pakkivaihteen heikkoudesta olen kuullut juttuja mutta silti en uskaltaisi väittää sitä pääsyyksi tuollaiseen, pst-joukkoja tai ei niin perseen näyttäminen avoimissa paikoissa on jumalatonta riskinottoa vaikka perääntymässä ollaankin.
Saahan sitä aina vaunun kääntymäänkin jos niikseen tulee. Etenkin puolustusasemat pitäisi aina rakentaa niin että niistä pääsee pois peruuttamalla muutama metri ja sitten suojassa voisi kääntää vaunun. Tigerithan kuitenkin olivat odottamassa vihollista joten...

Luitkohan varjo aikaisemmin viestini vai olenko jo ignorelistalla...
Selvitetään kattavasti. Jos vaikka joku olisikin kiinnostunut.

Psv:llä puolustaminen ja viivyttäminen ovat kaksi eri asiaa. Viivytyksessä joukkueen asemat valmistellaan siten että vaunu kerrallaan ehditään ampumaan laukaus ennen kuin vihollinen havaitsee ketään. Heti ampumisen jälkeen moottori käyntiin ja äkkiä nopeasti seuraavaan valmisteltuun viivytysasemaan maastosta riippuen vaikkapa 500-600 metriä. Jälleen asemaan peruutetaan ja moottori sammutetaan. Tykkiä käytetään akkujen voimalla. Joukkueen vaunujen asemat eivät sijaitse samalla tasalla vaan portaittain jolloin yksi vaunu ampuu vihollista kerrallaan. Viivytysasemiin vaunu peruutetaan ja tykki käännetään perän yli.

Puolustusasemat valmistellaan joukkueelle samalle tasalle, riittävän leveälle alueelle. Yhdellä vaunulla olisi oltava 3-4 valmisteltua ennaltanimettyä tuliasemaa joiden välillä liikkuminen on harjoiteltua ja joihin on mahdollisesti rakennettu vähän suojaakin. Jokaisen tuliaseman takana on tähystysasema, esim. paikka josta näkee vihollisen vaikka vaunun kannella seisten. Vihollisen ilmestyessä siirrytään tuliasemaan, ammutaan kerran tai kaksi. Tämän jälkeen olisi aina siirryttävä toiseen tuliasemaan jossa ammutaan jälleen. Tuliasematoiminnassa vaunu ajetaan keula edellä asemaan, peruutetaan sieltä pois ja ajetaan seuraavaan asemaan myös keula edellä.

Nämä taktiikat ovat yleisesti käytössä, käsittääkseni erityisesti viivytys on alunperin saksalaisten kehittämää.

 

[ms.qvist]

Viestin lähetti Susi Mikkolainen
Nyt olen kyllä pikkaisen pettynyt. Kaikkien tankki ym. muiden asioiden pikkutarkan käsittelyn jälkeen ei tiedetä vastausta komppanian kokoonpanosta, pkele!

Viimeisimmän jakson lopussa annettiin seuraava lukema E-komppanian kooksi heidän saapuessa Belgiaan, on oletettavaa, että tuolloin komppania on ollut jotakuinkin täydessä vahvuudessaan:

121 miestä ja upseeria sekä 24 täydennysmiestä = 145. Foyn valtauksen jälkeen jäljellä oli enää 63 miestä ja upseeria.

vlad#16.

 

[varjo]

jackie:
Ymmärsin kyllä ja pitää myöntää oma virheeni.
Tigerin perse oli heikko lähinnä tornista ja sen liitoskohdasta.
Kun Tiger kääntää tornin taakse niin luonnollisesti myös tornin etupanssari tulee eteen. Elikä silloin panssaroinnin vahvuus ei ole aivan niin heikko kuin normaalissa "putki edessä"-tilanteessa.

Koska kuitenkin yleensä Tigerin takapuoli oli niin järkyttävän heikko niin aluksi aloin epäilemään kyseistä taktiikaa itsemurhana mutta jos sitä kerta laajemmin käytetään niin...

 

[werther]

Viestin lähetti Susi Mikkolainen
Askarruttaa eräs pieni asia. Osaako joku kertoa, millainen koostumus on tuollaisessa laskuvarjokomppaniassa, jota B.O.B. käsittelee. Eli montako miestä, ryhmää ja joukkuetta siinä on?

US Army Handbook 1939-1945 sanoo seuraavaa:
8 upseeria ja 119 aliupseeria ja miestä tai vaihtoehtoisesti 8+168. Komppanian komento-osan vahvuus on 2+14 tai 2+27. Kiväärijoukkueita on kolme ja kuhunkin kuuluu komento-osa(2+5) sekä kaksi tai kolme kivääriryhmää ja kranaatinheitinryhmä. Kivääriryhmässä on 12 miestä aseenaan 10 kivääriä, kevyt konekivääri ja konepistooli sekä lisäksi kaikilla on pistooli. Tuon optiona olevan kolmannen ryhmän aseistus on muuten sama paitsi, että konepistooli on korvattu Browning-automaattikiväärillä ja pistoolit näyttäisivät puuttuvat kokonaan ja niillä kahdella automaattiaseen haltijalla on lisäksi karabiini eli lyhyt ratsuväen kivääri. Joukkueen komento-osan raskaana aseistuksena on kaksi kevyttä konekivääriä ja optiona sinko. Krh-ryhmän vahvuus on kuusi miestä ja yksi 60mm kranaatinheitin.

Nuo lisäykset komppanian vahvuuteen on ehdotettu alunperin marraskuussa 1943, mutta toteutettu vasta seuraavan vuoden loppuun mennessä.

 

[teemu_s]

Viestin lähetti werther
Krh-ryhmän vahvuus on kuusi miestä ja yksi 60mm kranaatinheitin.

Aiemminhan Suomen armeijan kokoonpanossa oli myös jääkärikomppaniassa kevyt heitinjoukkue. Nykyisin tämä on enää jalkaväkijoukkueessa sekä uudessa Prikaati 2005-mallin joukoissa. Mutta olisiko kvkrhJ tulossa myös tavallisen jääkärikomppanian osaksi? IMO epäsuoraa tulta ei ole koskaan liikaa käytössä.

 

[TBK]

Taistelutoverit

Tuli tuossa katseltua viime viikon taistelutoverit nauhalta, kun se jäi viime kerralla väliin. Tämä ko. sarja on erittäin hyvä ja todella hyvin toteutettu ja kaiken lisäksi hyvin todenmukainen, ainakin näin olen lehdistä lukenut.

Itseäni ihmetyttää kuitenkin suuresti eräs asia. Tiedän, että tämä on elokuva ja tiedän, että tämä ei vastaa aivan tositilannetta, mutta silti. Kun vertaa tätä sarjaa ja esim. elokuvaa Talvisota, pistää minua silmään ainakin yksi suuri ero, sotilaiden toiminnasta. Talvisodassa kaivauduttiin maan sisään, oltiin hyvissä poteroissa, liikuttiin vain juoksuhaudassa ja silloinkin pää alhaalla. Tässä ko. sarjassa sotilaat kaivaa, mielestäni jopa surkeita, pikku poteroita ja istuskelee niiden reunalla tupakilla. Todettakoon tähän väliin, että sodat olivat hieman erilaisia. Talvisota oli Suomen osalta lahes pelkkää puolustusta, irtauduttiin ja otettiin vihollinen taas vastaan parhaaksi katsomassa paikassa, kun taas Jenkit hyökkasivät ja aina ei keriä kaivamaan hyviä poteroita siinä kiiressä. Kuitenkin ihmetyttää tämä pieni asia: miten jenkki sotilaat voivat vain istuskella tai kävellä, selkä suorana etulinjassa?
Ja tässä sodassa on tykistökin on ainakin lähes yhtähyvä kuin Neuvostoliitolla Talvisodassa. Ainakin aseiden perusteella olisi syytä paremmallekin kaivautumiselle, kun pienelle hiekkalaatikolle.

Voi olla mahdollista, että elokuva ei ole tehty täysin toden peräisesti, ei olla osattu ottaa huomioon kaikkia asioita. Todettakoon, että tämä on kyllä milestäni niitä sodan perus asioita, nimittäin pitää pää alhaalla.

Nämä on pieniä asioita, jotka ainakin minun silmääni suorastaan hyppäävät sieltä ruudusta.
Pistäkää mielipiteitä tai faktoja. Olen huomannut, että palstalla on paljon valveutunutta porukkaa jotka varmaan osaavat sanoa jotain ko. asiasta.

edit:
Tulipa tuossa mieleen, että jos joku on jo aukaissut ketjun ko. sarjasta, niin heivatkaa tämä viesti sinne.
Kiitos jo etukäteen.

 

[mikkoz]

http://www.jatkoaika.com/keskustelu/showthread.php?threadid=11331

 

[TBK]

Viestin lähetti mikkoz
http://www.jatkoaika.com/keskustelu/showthread.php?threadid=11331

NO NIIN!
Olisi sitä kai voinut katsoa vähän pitemmällekkin tätä palstaa. No moderaattorit tekevät varmaan työnsä!

 

[Daespoo]

Häiritsikö ketään eilisessä jaksossa pari seikkaa?

1) kranaatit jotka iskeytyivät katuun jakson alussa Websterin ja uuden vänrikin viereen näyttivät suhteellisen vaisuilta. En tiedä millä sakut ampuivat mutta voisi kuvitella kevyen krh:kin ammuksen aiheuttavan hieman isomman räjähdyksen

2) lopussa tämä majuri (nimi unohtu, se joka sano miehille että menkää nukkumaan ja valehdelkaa aamulla operaation epäonnistuneen) seisoi toisen upseerin kanssa joen törmällä muutaman hassun hiekkasäkin takana aivan avoimesti. Jos sakuilla oli snipereitä niinkuin alussa kerrottiin niin olisiko ollut helpompaa kohdetta kun nämä kaksi paskaa jauhavaa upseeria?

Näin hyvässä sarjassa huomio kiinnittyy pieniin mutta häiritseviin seikkoihin....

 

[khilou]

Taas kirjaan verraten: siinäkin tosiaan keskeinen pointti oli, että Haguenaussa piti liikkua matalana ja suojassa, ettei saanut metallia päähänsä.

Käsikirjoittajakin olisi siis tämän tason sarjassa voinut laittaa Wintersin ja Nixonin keskustelemaan parempaan paikkaan.

Jatkossa taitaa sarjassa taistelutoiminta vähetä: ainakin kirjassa nousivat tämän jälkeen keskeisemmiksi muut asiat.

 

[juudas]

khilou, voisitko kertoa mitä on odotettavissa? Tai joku muukin voi. Ja montako jaksoa vielä ylipäänsä tulee?

 

[ace]

Tän on jo voinut joku mainita, mutta en jaksa lukea koko ketjua läpi. Kertoisko joku minkä nimiseen kirjaan tää sarja perustuu? Kävin Helsingin pääkirjastosta kyselemässä, ja ainoo mitä ne löysi oli joku vuodelta -97. Nimi ei kuitenkaan ollut "The band of brothers." Kirjailija oli kuitenkin oikea (Amrosa?), mutta kirjaston täti väitti ettei sitä löydy kuin englannin kielisenä. Toistakin olen kuullut, joten mahtaako pitää paikkansa?


Toinen kysymys:

Näin jossain kaupassa videon nimeltä "Casualties of war". Liittyykö se tähän sarjaan? Entäpä pelastakaa sotamies Ryan?

 

[mikaw]

Oliko eilinen viimeinen jakso? Ei tullut kuunneltua selostajan kommentteja, mutta muistelisin jaksoja olleen n. 8.

 

[ribis]

Viestin lähetti ace
Tän on jo voinut joku mainita, mutta en jaksa lukea koko ketjua läpi. Kertoisko joku minkä nimiseen kirjaan tää sarja perustuu? Kävin Helsingin pääkirjastosta kyselemässä, ja ainoo mitä ne löysi oli joku vuodelta -97. Nimi ei kuitenkaan ollut "The band of brothers." Kirjailija oli kuitenkin oikea (Amrosa?), mutta kirjaston täti väitti ettei sitä löydy kuin englannin kielisenä. Toistakin olen kuullut, joten mahtaako pitää paikkansa?


Toinen kysymys:

Näin jossain kaupassa videon nimeltä "Casualties of war". Liittyykö se tähän sarjaan? Entäpä pelastakaa sotamies Ryan?

Casualties of war (Sodan arvet)
Saving private Ryan (Pelastakaa sotamies Ryan)

Eivät liity Band of brothersiin.
Sodan arvet perustuu Vietnamin sotaan.
SPR:ssä hyvin kuvattu jalkaväen maihinnousu Normandiaan.