Mitenkään premiumautojen omistajien töppäilyjä puolustamatta niin lienee selvää, että tehokkailla autoilla ohitetaan enemmän ja mukaan mahtuu sitten niitä riskiohituksiakin enemmän. Kenet se mummo Micrallaan ohittaa?
Niinpä. Minä voin kertoa.
Vajaat 25 vuotta ajoin bemaria, mersua, audia ja niitä paljon vielä mainittuja enemmän premium-luokan autoja. Firman kautta olivat pääasiassa ajossa. Turvallisuuden ja vauhdin takia ne valitsin. Oli mukava ajaa, kun meno oli tasaista ja tarvittaessa hyvinkin joutuisaa. Kun kiihtyvyys on 3-5 sekuntia nollasta sataan, ehtiihän siinä. Tosin joskus hitailta alkoivat vaikuttamaan. Vauhtiin tottuu.
Itse syyllistyin kyllä typeryyksiin. Kun oli jonossa 35 metrin päässä tilaa, kaasua ja siihen. Eihän sitä hyvällä katsottu, ja joskus reagointi oli vilkuttelevan äänekästä sieltä takaa... Vähitellen ainakin osa typeryyksistä jäi pois. Olen aina kunnioittanut suojatietä. Siitä tuli yhä korostuneempaa ja ajattelin, että jalankulkijat otetaan todella tarkasti ja annetaan hyvissä ajoin tilaa, jos vähänkään näyttäisi suojatielle tulevan.
Tästä seurasi kahdenlaisia ongelmia. Johtuiko siitä, että tietä antoi kalliin näköinen auto, Iäkkäämmät jalankulkijat eivät millään aina suostuneet astumaan suojatielle, vaan joko viittilöivät jatkamaan matkaa tai kääntyivät selin. Siinä oltiin joskus toista minuuttia mittelemässä, käyttääkö jalankulkija laillista oikeuttaan vai lähdenkö uudestaan liikkeelle.
Muiden autoilijoiden reagoinnissa oli outoja piirteitä. Jos olin pysähtynyt suojatien eteen ja jalankulkija/äiti lapsineen/lapsi tulossa kohtia yli, ei kun micrat yms toista kaistaa ohi. Pieni osa näistä typeryksistä odotteli kun pääsin jatkamaan matkaa, ja sitten ne ilmaisivat haluavansa nopeuskisan. Kun en suostunut, vittuilu jatkui eri tavoin. Kerran läksin, kun tuli sopivasti toiset valot. Rajoitus oli 60 km ja valoista kaasu pohjaan ja 0-60 km, ei yli. Tämä se vasta typerää oli, sillä mahdollisesti tyttöystäväänsä kyydinnyt tampio nolattiin kunnolla, kun en edes ylinopeutta tarvinnut, ja seuraavaksi hän yrittikin kiilata minut katukäytävälle.
Liikennekulttuuri tuli tutuksi myös maantiellä. Vaikka väkisin tuli joku ohi, ja annoin aina tilaa. Sen jälkeen ohittaja saattoi jäädä eteen, hidastelemaan useilla eri tavoilla ja täysin tarkoituksella. Näitä tilanteita oli noiden vuosien aikana jopa satoja. Laskin sen ulkomuistista niin, että oisko niitä ollut joku 10-12 kertaa vuodessa. Siitä tulee aika suuri määrä tuon noin 25 vuoden ajalta.
Sitten aivan oma lukunsa oli autot, jotka pomppasivat jonosta eteen, kun lähdin ohittamaan. Odotin omaa ohitustani rauhassa, ja jos jonossa edellä olevat eivät syystä tai toisesta lähteneet, vikku päälle ja läksin. Tämähän ei tietenkään joskus sopinut, vaan eteen kiilasi jonosta auto ilman vilkkua. Opin aika nopeasti, että auton tehoja ei voi jonosta lähtiessä käyttää, koska näiden tampioiden kanssa ei ehdi reagoimaan, jos nopeuden nostaa moottoritiellä ohitustilanteessa hetkessä esim 140 km tunnissa, ja ne paukauttaa itsensä eteen. Näitä tilanteita saattoi olla jo toistakymmentä esim Helsinki-Kajaani-Helsinki välillä.
Mun näkemys on se, että nopeiden ja kalliiden autojen kuskit rikkovat sääntöjä ja eivät noudata hyvää liikennekulttuuria. Mutta halpojen ja hitaiden autojen kuskit ovat röyhkeimpiä ja vaikeimpia liikenteessä. Tämä on varmaan viime vuosina muuttunut, kun kalliita autoja on mielestäni enemmän liikenteessä. Itselläni ei enää sellaista ole firmankaan kautta, vaan ajan pääosin pyörällä, julkisilla tai vaimon itselleen valitsemalla autolla.