Asia, joka ei avaudu minulle

[Klose16]

Miten perustella olematonta?

Jääkaapissani ei ole huulipunaa. Avaan jääkaapin oven... kas, se on typötyhjä. Eikun perustelemaan.

 

[godspeed]

Eri ketjun asiaa, mutta onko luonnossa ylipäätään oikeutta? Ei. Ihmisten yhteiskunnassa sitä esiintyy, mutta se on vain ihmisyyttä ja vain emotionaalista reagointia asioihin, jotka tuottavat jonkinlaista kärsimystä joko asianomaiselle tai hänen sukulaiselleen. Elämä ja luonto on täynnä kärsimystä, mutta ei muut eläimet käsittääkseni hae oikeutta, sillä niiden itsekkyys on erilaista. Se on käytännöllistä jokaiseen hetkeen ja valintaan sidottua, eikä mennyttä ole aikaa, kykyä tai tarvetta analysoida sen kautta, että tappaminen tai tappamiseen johtava puolustautuminen olisi väärin. Toisin sanoen, oikeuskin on ihmisen tietynlaisen moraalin aikaansaannosta, jota taas luonnossa muutoin ei esiinny. Pohjimmiltaan kyse on kostamisesta, ja kostamista ei tapahdu kuin ihmisten keskuudessa, ellen ole aivan väärässä. Oikeus on kostamista.

 

[Geezer]

Totta. Sillä päästäisiin samalla eroon vammaisista, vanhuksista ja muistakin yhteiskunnan rahoja haaskaavista tekijöistä.

Vihervasemistolainen elämäntapakauhistuja voisi todeta tähän "Rinnastit vammaiset ja vanhukset sarjamurhaajiin !!!"

 

[Radiopää]

Jos valtio määrittää jostain teosta rangaistukseksi kuolemantuomion, niin mitä ihmeen tekemistä sillä yksittäisen henkilön oman oikeustajun (=oman käden oikeus) kanssa? Viitsisitkö avata, kun nyt pariin kertaan tuota jo toistelit, ja mulle ei nyt aukea logiikka tuon taustalla.

Viestini oli kärjistys ja tarkoitus ymmärtämään, miksi kuolemantuomiosta on luovuttu yhteiskuntien sivistymisen myötä. Kuolemantuomiot eivät kuulu sivistyneeseen oikeusjärjestelmään juuri sen takia, että se on niin lähellä oman käden oikeutta. Oikeusjärjestelmä perustuu paljon tulkintoihin, mutta kuolemantuomio ei anna tulkinnalle varaa. Siinä vaiheessa, kun yhteiskunta on valmis palaamaan kuolemantuomioihin, voidaan kyseenalaistaa kielteinen suhtautuminen kostoon.

 

[ernestipotsi]

EI avaudu mölyämiseen perustuva "huumori". Ranskalainen kämppikseni luukuttaa jotain ranskankielistä komediaa aina täysillä keittiössä. Sinällään se ei minua häiritse enkä ranskaa edes ymmärrä, mutta tuo huumorin laji ei sitten avaudu yhtään.

blaah blaah blaah......ÄLÄLÄLFSDLFÄDSFÄSDFLGHGHGSDPÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖ,,,,,,höhöhöhöhööhöhöhhöö.

 

[kiwipilot]

Joku läski amerikkalainen kotiäiti höröttää SW-naamari päässään kameralle ja koko sosiaalinen media menee sekaisin. Ei vaan pysty ymmärtämään.

 

[Trenchtown]

Joku läski amerikkalainen kotiäiti höröttää SW-naamari päässään kameralle ja koko sosiaalinen media menee sekaisin. Ei vaan pysty ymmärtämään.

Mulla ei tällä hetkellä ole yhtään aktiivista sosiaalisen median tiliä, enkä viitsisi ihan vain tätä selvitelläkseni niitä aktivoidakaan. Nöyrästi siis pyydän, että avaisit tätä vähän enemmän, koska jäi mietityttämään että mikä on SW-naamari? Ainut joka mulle SW:stä tulee mieleen on Sinuhe Wallinheimo. Ei kun hei, olisiko kyseessä Star Wars-naamari? Ole ystävällinen ja sammuta tiedonjanoni.

Niin ja ihan ketjun aiheeseen liittyvä tiivistelmä kirjoituksestani: Mulle ei aukea, että mikä on SW-naamari.

*e* No niin, osasin googlettaa ihan itse.

Hittivideo: Nainen nauraa hysteerisesti Chewbacca-naamari päässä – ”Silkkaa iloa” - Viihde - Ilta-Sanomat

 

[Moto]

... Ainut joka mulle SW:stä tulee mieleen on Sinuhe Wallinheimo. ...

Tämä tuli minullekin ensimmäisenä mieleen. Tuollainen video olisi satavarmasti hauskempi.

 

[sinikettu]

Tuo video oli kyllä näkemättä paskaa -ketjun tavaraa. Katsoin silti. Se oli kamala video.

 

[Reverent]

Olen selvästi liian vanha tähän yhteiskuntaan, mutta onneksi ainakin toistaiseksi olen onnistunut selviytymään. Mulla ei ole facebookia, ei twitteriä, ei snapchattia, enkä ole vähään aikaan ajatellut mihinkään näistä liittyäkään. Tää edellä mainittu video on iso syy siihen, miksi näin on.

En vaan tajua ihmisiä, jotka haluavat lähetellä oman elämänsä tavallisia ja arkipäivän tekemisiään netissä kaiken kansan nähtäviksi. Kuka on kiinnostunut? Ilmeisesti todella monet, mutta onneks kuulun siihen vähemmistöön, joita EI kiinnosta oman arjen jakaminen saati muiden tekemisten töllääminen.

Vaimon kautta olen väkisinkin joutunut olemaan tietoinen esim. facebookista ja vähäisellä otannalla eniten ärsyttäviä ovat vauvoistaan jatkuvalla syötöllä kuvia lähettävät (KETÄ KIINNOSTAA??) ja omista kuntosali- yms. treenauksistaan julkista päiväkirjaa pitävät.

 

[godspeed]

En vaan tajua ihmisiä, jotka haluavat lähetellä oman elämänsä tavallisia ja arkipäivän tekemisiään netissä kaiken kansan nähtäviksi. Kuka on kiinnostunut? Ilmeisesti todella monet, mutta onneks kuulun siihen vähemmistöön, joita EI kiinnosta oman arjen jakaminen saati muiden tekemisten töllääminen.

Se on sitä (yli)sosiaalisuutta, (ei-sairaalloista) narsismia tai ihan puhtaasti nykyihmiselle ominaista huomionhakuista egoilua, koska siihen tarjotaan mahdollisuus. Kun nykyaikana pitää tuoda itseään esille joka paikassa, niin mikäpä parempi paikka sille kuin internet. Yhtä hyvin voisi kysyä, että ketä kiinnostaa arkipäivän tekemiset tällä foorumilla, mutta aika paljon ne tuntuvat kiinnostavan joitakin, vaikkeivat edes tunne toisiaan.

 

[Reverent]

Yhtä hyvin voisi kysyä, että kiinnostaa arkipäivän tekemiset tällä foorumilla, mutta aika paljon ne tuntuvat kiinnostavan joitakin, vaikkeivat edes tunne toisiaan.

Anonyymina keskustelu on eri asia ja esim. tällä keskustelupalstalla omalla egolla ja hyvinvoinnilla pullistelu ei ehkä ole niin häiritsevää, mitä olen sen ymmärtänyt esim. facessa olevan. Vaikka kyllähän tännekin näitä omaa ylivertaisuuttaan korostavia riittää..

 

[godspeed]

Anonyymina keskustelu on eri asia ja esim. tällä keskustelupalstalla omalla egolla ja hyvinvoinnilla pullistelu ei ehkä ole niin häiritsevää, mitä olen sen ymmärtänyt esim. facessa olevan. Vaikka kyllähän tännekin näitä omaa ylivertaisuuttaan korostavia riittää..

No joo, ehkä joku tai jonkun toimintatavat ärsyttävät enemmän kun tuntee henkilökohtaisesti, jolloin alkaa tulla korvista ulos. Ymmärrän täysin ihmisten ärtymyksen paskatulvan keskellä, jonka vuoksi facebookista olen ollut välillä poissa ja välillä mukana, ihan riippuen sen informaatioarvosta, joka ei ole aina ihan suuri, ellei politiikka esimerkiksi kiinnosta. Sellaista kertakäyttöinfoahan tuolla pääasiassa jaellaan, jonka arvoa en itsekään ymmärrä, mutta monille se tuntuu olevan kovin tärkeää. Periaatteessa anonymiteetin suojista kirjoitetaan ihan yhtä turhia juttuja, mutta ne eivät välttämättä kosketa tai niitä ei ole "pakotettu" lukemaan jatkuvalla syötöllä vaan silloin kuin kiinnostaa. On facebookissakin toki mahdollisuus poistaa uutisfeedistä tapaukset, joiden juttuja ei kiinnosta lukea, koska esimerkiksi tykkäävät apaut jokaisesta mahdollisesta asiasta maan pinnalla ja sitten sitä skeidaa on joka paikka täynnä.

Tällä hetkellä seinälläni ei ole mitään, koska ei ole tapana päivittää "turhuuksia" vaan lähinnä pitää helposti yhteyttä ihmisiin, jotka asuvat toisella puolen maata tai toisessa maassa. Lähinnä tuo chat-mahdollisuus on oma pihvi olla tuolla ja nimenomaan facebookin chat, koska ihmiset käyttää sitä pääasiassa.

 

[Varis]

Anonyymina keskustelu on eri asia ja esim. tällä keskustelupalstalla omalla egolla ja hyvinvoinnilla pullistelu ei ehkä ole niin häiritsevää, mitä olen sen ymmärtänyt esim. facessa olevan. Vaikka kyllähän tännekin näitä omaa ylivertaisuuttaan korostavia riittää..

Sosiaalista mediaa kritisoivat kyllä ylivoimaisesti voimakkaimmin ne, jotka eivät sitä käytä ts. eivät kokonaisuutta hahmota. Paskaa sinnekin mahtuu, mutta ihan yhtälailla on niitä hyviä puolia. Niitä omia feedejään on aika helppo hallita ja kaikki ärsyttävä blokata jo ennaltaehkäisevästi. Kuten elämässä muutenkin, niin fiksu ihminen työntää sitä paskaa sivuun ja keskittyy hyviin puoliin.

Chewbaccanaisen video on vilpittömyydessään ja aitoudessaan hauska. Samaan aikaan toki tyhjänpäiväinen ja harmiton, kuten kaikki muutkin internet-ilmiöt. Siihen kuuluu kuluttaa elämästään kolme minuuttia joskus kun on tylsää, hymähtää ja sen jälkeen jatkaa muita hommia. Jos sitä jää sen syvemmin analysoimaan ja mieltään pahoittamaan, niin käyttää internetiä väärin.

 

[Trenchtown]

Sosiaalista mediaa kritisoivat kyllä ylivoimaisesti voimakkaimmin ne, jotka eivät sitä käytä ts. eivät kokonaisuutta hahmota. Paskaa sinnekin mahtuu, mutta ihan yhtälailla on niitä hyviä puolia. Niitä omia feedejään on aika helppo hallita ja kaikki ärsyttävä blokata jo ennaltaehkäisevästi.

Olen huomannut samaa lähipiirissäni. Tuntuu että joillakin on aika isokin tarve korostaa toistuvasti sitä, että ei ymmärrä sosiaalista mediaa ja pitää sen käyttäjiä jonkinlaisena aivottomana massana. Toisaalta ymmärrän tuon näkemyksen, jokainen kokee asiat omalla tavallaan eikä siinä mitään. Vaan kun mielipide muodostetaan ilman minkäänlaista henkilökohtaista kosketuspintaa aiheeseen, niin sellaista en kyllä ymmärrä.

Tosiaan jos esimerkiksi otetaan Facebook, niin pienellä vaivannäöllä saa piilotettua pysyvästi kaikki vauvakuvat ja hassut kissavideot (tai oikeastaan niiden postaajat), siis jos sellainen ärsyttää eikä sellaista halua nähdä. Sama onnistunee muissakin sosiaalisissa medioissa. Itsellä on kokemusta vain Twitteristä (poistin tilin jo kauan sitten) ja Facebookista (tili tällä hetkellä deaktivoituna). Nämä Snapchatit sun muut ovat mulle ihan hepreaa ja sellaiseksi saavat jäädäkin.

Se on jotenkin nurinkurista, kun yksi läheinen kaverini jaksaa toistuvasti muistuttaa miten Facebook on hänen mielestään täysin tarpeeton ja älytön juttu. Kuitenkin saman kaverin kännykkä piippaa toistuvasti, kun johonkin monista Whatsapp-ryhmistä joihin hän kuuluu tulee joku hassu kuva tai video. En ole koskaan käyttänyt Whatsappia, mutta olen käsittänyt sen olevan ikään kuin suljettu Facebook, johon ihan samalla lailla kuin Facebookiin postaillaan hassuja kuvia ja videoita.

Mulla ei siis ole Whatsappia, mutta käsittääkseni sitä voi käyttää ihan "järkevästikin" informaation jakamiseen pienelle porukalle, mutta niin voi Facebookiakin.

 

[H.Incandenza]

Mulla ei siis ole Whatsappia, mutta käsittääkseni sitä voi käyttää ihan "järkevästikin" informaation jakamiseen pienelle porukalle, mutta niin voi Facebookiakin.

Whatsappi on ihan kätevä, koska siinä saa perustettua noita porukoita. Esim. minulla on yksi ryhmä, joiden kanssa käyn golfailemassa. Siinä on hyvä kysellä, että onko kenelläkään kiinnostusta lähteä pelaamaan. Jonkun porukan kanssa on hauska chattailla esim. kun katsoo jotain matsia teeveestä ja kommentoida tapahtumia Jatkoajan otteluseurantaketjun tyyliin. Pikkuhauskaa ajanvietettä. Facebookkia käytän yleensä vain seurailuun enkä juuri koskaan postaile sinne mitään.

 

[RonSwanson]

Kuinka nuuskaan oikein jäädään koukkuun. Ei sen pitäisi olla mahdollista. Oma historiani nuuskan kanssa alkoi noin mopoikäisenä, kokeiluna ja sitten salaa omassa huoneessa pleikkaa pelatessa käytin kun porukat eivät olleet katsomassa. Jostain sieltä 18v --> tähän hetkeen kun olen 26v olen pitänyt nuuskan käytöstä varsinkin ryypätessä. Kun ei muuten nikotiinia käytä, niin eka pussi pistää yleensä pään pyörimään vielä paremmin, kuin "vain" ryyppäämisen vaikutuksesta.

Noh, siinä historiaa. Olin noin kuukausi sitten Ruotsin laivalla. Tornin ostin, joista pari kiekkoa meni jo vkl aikana rillutellessa, ja sitten 3 kiekkoa myin kavereille. Loput 5 kiekkoa tosiaan käytin taas itse, ihan selvinpäin laitoin nuuskaa huuleen päivittäin ja ihan suht nopeaa tahtia. Viime vkl kun kiekot loppuivat, niin eipä tässä ole melkein mitään muutosta elämää huomannut. Hauskaahan sitä oli käyttää, ihan kuin pelkkä kotona palloilu saisi "lisäaktiviteettia", kun puolen tunnin välein vaihtaa pussia. Mutta miten ihmeessä tähän nyt sitten jäädään koukkuun? Pitäisikö sen olotilan tuntua ihan fyysisesti, jos ei saa nikotiinia? Jännää.

 

[kahden suunnan sentteri]

Kuinka nuuskaan oikein jäädään koukkuun. Ei sen pitäisi olla mahdollista. Oma historiani nuuskan kanssa alkoi noin mopoikäisenä, kokeiluna ja sitten salaa omassa huoneessa pleikkaa pelatessa käytin kun porukat eivät olleet katsomassa. Jostain sieltä 18v --> tähän hetkeen kun olen 26v olen pitänyt nuuskan käytöstä varsinkin ryypätessä. Kun ei muuten nikotiinia käytä, niin eka pussi pistää yleensä pään pyörimään vielä paremmin, kuin "vain" ryyppäämisen vaikutuksesta.

Minulla on sama juttu nikotiinin kanssa, vaikka moneen muuhun instant mielihyvään jään helposti koukkuun ja aivokemiani olen vetänyt aika huolella vituiksi. Esim. kuukausitolkulla ekstaasia putkeen ei varmaan ollut mikään järkevä temppu.

Tämä (ettei nikotiini aiheuta fyysistä riippuvuutta kaikille) johtuu siitä, että perimä säätelee aika vahvasti näitä riippuvuusasioita. Vaikka genetiikkaa tunnetaan vielä verrattain heikosti, niin joku satakunta addiktioihin jollain tavalla vaikuttavaa geeniä on onnistuttu tutkimuksissa eristämään. Puhutaan sellaisesta ominaisuudesta kuin riippuvuuden periytyvyys joka ilmaistaan välillä 0-100%, niin että 100% periytyvyys tarkoittaa, että perimän erot selittävät kaikki yksilökohtaiset erot addiktion ilmenemisessä. Tupakan kohdalla periytyvyydeksi kerrotaan yleensä n.50 %, eli väestötasolle raakasti yleistettynä joka toinen riippuvuutensa kanssa taisteleva tupakoitsija voi tavallaan syyttää riippuvuudesta geenejään, vaikka jokainen yksittäinen tapaus onkin aina perintö- ja ympäristötekijöiden summa.

www.duodecimlehti.fi - Nikotiiniriippuvuuden genetiikkaa

 

[Trenchtown]

Esim. kuukausitolkulla ekstaasia putkeen ei varmaan ollut mikään järkevä temppu.

Tarkoittaako tämä siis tyyliin "joka viikonloppu", vai söitkö niitä nipsuja sananmukaisesti "putkeen", eli päivä toisensa jälkeen? Jos saan kysyä (tai totta kai saan, vastaushalukkuudestasi en tiedä), niin minkä pituisia suunnilleen olivat pisimmät putkesi? Kuinka paljon ja kuinka nopeasti annosmäärät kasvoivat?

Ihan vaan sillä kysyn, että mulle ei ole koskaan avautunut ekstaasin pitkäaikaiskäyttö, vaikka sitä joskus idioottivuosinani ainakin jossain määrin itsekin harrastin. Kuvio meni kuitenkin niin, että ensin riitti esso tai korkeintaan kaksi illassa, seuraavana päivänä kolme, sitä seuraavana päivänä neljä jne. Aineen teho tuntui koko ajan tippuvan merkittävästi, eli toleranssi kasvoi huomattavasti nopeammin kuin minkään muun päihteen kohdalla. Joskus tyhminä vuosinani nipsut maistuivat liikaakin, mutta mitään kovin pitkiä putkia ei päässyt syntymään, koska aine ei muutaman peräkkäisen päivän käytön jälkeen enää juurikaan toiminut, ei vaikka annokset olivat sellaisia että näin jälkikäteen ja järki päässä hirvittää. Kai se jollain lailla liittyi serotoniini- ja noradrenaliinivarastojen ehtymiseen, tai jotenkin noin sen olen järkeillyt, tieteellistä selitystä asialle en osaa antaa.

Ja koska aiheessa ollaan niin mainittakoon ettei mulle vieläkään ole avautunut, että miksi niitä piti syödä niin perkeleesti vaikka ihan hyvin tiesi, että käytön tauottua oli edessä sellainen itsemurhafiilisviikko että alta pois. Muiden stimulanttien kanssa tuota ei esiintynyt, ei ainakaan noin vahvana, vaikka kaiken maailman myrkkyjä tulikin useamman kerran nokitettua useampi päivä putkeen.

Mainittakoon vielä, että en ole millään tasolla ylpeä noista menneisyyden typeryyksistä ja olen todella onnellinen siitä, että ne ajat ovat kaukana takana.

 

[kahden suunnan sentteri]

Tarkoittaako tämä siis tyyliin "joka viikonloppu", vai söitkö niitä nipsuja sananmukaisesti "putkeen", eli päivä toisensa jälkeen? Jos saan kysyä (tai totta kai saan, vastaushalukkuudestasi en tiedä), niin minkä pituisia suunnilleen olivat pisimmät putkesi? Kuinka paljon ja kuinka nopeasti annosmäärät kasvoivat?

Ihan vaan sillä kysyn, että mulle ei ole koskaan avautunut ekstaasin pitkäaikaiskäyttö, vaikka sitä joskus idioottivuosinani ainakin jossain määrin itsekin harrastin. Kuvio meni kuitenkin niin, että ensin riitti esso tai korkeintaan kaksi illassa, seuraavana päivänä kolme, sitä seuraavana päivänä neljä jne. Aineen teho tuntui koko ajan tippuvan merkittävästi, eli toleranssi kasvoi huomattavasti nopeammin kuin minkään muun päihteen kohdalla.

Näinhän siinä kävi, aika yhtä tyhjän kanssa se oli muutaman päivän jälkeen. Mutta minkäs sille mahtaa kun haluaa epätoivoisesti parhaisiin mahdollisiin tiloihin hinnalla millä hyvänsä. Enimmillään söin kolmenakymmenä peräkkäisenä päivänä enintään kymmentä-kahtatoista per päivä. Tai saattoihan niitä jonain päivinä muutama enemmänkin mennä, kun harkintakyky ja muisti oli aika heikolla tolalla. Saattoi unohtaa montako oli ottanut, tai ottaa impulsiivisesti enemmän kuin ajatteli. Laskut oli aika jäätävät, en oikein tiedä miten sitä fiilistä sanoin kuvailisi. Vähän kuin krapulamorkkis mutta ilman krapulan fyysistä kuvotusta ja voimakkuudeltaan kertaa sata. Päässään ja kehossaan, tässä maailmassa, ei olisi halunnut olla sekuntiakaan, ja ne sekunnit tuntuivat minuuteilta. Ja ne pään 'sähköiskut'... Saa nähdä kuuleeko tässä joskus vielä sille fysiologisen selityksen ja mahtaako esim. jostain damagesta kertoa.

Puhtaasta MDMA:sta ei koskaan ole sitten mitään tuollaisia downsideja ollut, aina laskenut smoothisti eikä jälkifiilis poikkea normaalista. Eikä kyllä liiemmin niissä essoissa mitä olen tässä männä vuosina uskaltautunut maistelemaan. Tiedä sitten oliko sitä vikaa aikanaan aineissa vai käyttäjissä, ehkä molemmissa.

 

[Tkachuk7]

Mulle ei vaan avaudu, kuinka jotkut kehtaa, vaikka lähinnä kannattaisi pitää turpansa kiinni. Monestakin syystä.

 

[kahden suunnan sentteri]

I did not have a sexual relatioship with that woman, miss Lewinsky.

Exclusive: Charlie Sheen Says He's 'Not Bipolar but 'Bi-Winning' (02.28.11) - YouTube

 

[Trenchtown]

Enimmillään söin kolmenakymmenä peräkkäisenä päivänä enintään kymmentä-kahtatoista per päivä.

Hyi saatana. Saat varmaankin kiittää (ja oletettavasti olet kiittänytkin) valitsemaasi korkeampaa voimaa siitä, ettei sulta tuossa leikissä lähtenyt henki.

Kuitenkin, haluan kiittää avoimesta vastauksesta. Jollain lailla helpottavaakin kuulla, että niitä samoja jälkitiloja on joku muukin käynyt läpi, vaikka tiedänhän minä, että vastaavia on ollut kaikilla "liikakäyttäjillä" ja tiedän senkin, että kaikki eivät siitä mankelista ole hengissä selvinneet. Surullisia esimerkkejä löytyy omastakin lähipiiristä. Tai no en kyllä suurinta osaa ole tavannut tai muutenkaan pitänyt yhteyttä vuosikausiin ja hyvä niin, joten ei kai sitä enää lähipiiriksi voi kutsua. Joskus se kuitenkin sitä oli, niin surullista kuin se onkin.

 

[kahden suunnan sentteri]

Hyi saatana. Saat varmaankin kiittää (ja oletettavasti olet kiittänytkin) valitsemaasi korkeampaa voimaa siitä, ettei sulta tuossa leikissä lähtenyt henki.

Nääh, empiiristen kokemusten mukaan henki tuppasi lähtemään muilla roinilla. Ja eipähän tuo olisi haitannut vaikka olisikin lähtenyt. Live fast, die young :D Mua harmittaa vain ne kun on tullut vaarannettua muiden henki.

Kuitenkin, haluan kiittää avoimesta vastauksesta. Jollain lailla helpottavaakin kuulla, että niitä samoja jälkitiloja on joku muukin käynyt läpi, vaikka tiedänhän minä, että vastaavia on ollut kaikilla "liikakäyttäjillä" ja tiedän senkin, että kaikki eivät siitä mankelista ole hengissä selvinneet. Surullisia esimerkkejä löytyy omastakin lähipiiristä. Tai no en kyllä suurinta osaa ole tavannut tai muutenkaan pitänyt yhteyttä vuosikausiin ja hyvä niin, joten ei kai sitä enää lähipiiriksi voi kutsua. Joskus se kuitenkin sitä oli, niin surullista kuin se onkin.

Noh noh, eipä se nyt paha mankeli ollut, kun tajusi että suonensisäisesti ei kannata käyttää mitään, eikä mihinkään opiaatteihin hommata riippuvuutta. Yhteyksiä pitelen erittäin mielelläni niihin ketkä eivät ole kuolleet, vankilakierteessä, tai odinin sotilaita. Keskimäärinhän kakkosluokan kansalaiset ovat nörttejä (copyright pettter) parempia tyyppejä.

 

[Trenchtown]

Noh noh, eipä se nyt paha mankeli ollut, kun tajusi että suonensisäisesti ei kannata käyttää mitään, eikä mihinkään opiaatteihin hommata riippuvuutta.

Opiaattiriippuvuudesta puhuttaessa painan häpeillen pääni, mutta tuon boldaamani osalta pitäisi ehkä kirjoittaa siihen toiseen ketjuun, siihen jossa asiat avautuvat. Tai oikeastaan avautuivat jo kauan sitten. Helvetin tyytyväinen olen siitä, että ikinä en mitään myrkkyjä ränniin roiskinut, en yhden yhtä kertaa, en edes kaikkein villeimpinä aikoina. Ei itse asiassa koskaan ollut edes lähellä. Silloisen itseni tuntien meikäläinen olisi sataprosenttisen varmasti ollut yksi niistä surullisista kerrasta koukkuun-tapauksista.