Tarranpoiston tekniikka. Tuli päivitettyä tietotekniikkaa ja hommattua emännälle uusi läppäri, semmonen perus-Asus Verkkisesta. Kaikki meni hienosti, paketti parissa päivässä omaan Postin pakettiautomaattiin (joka on muuten paras innovaatio ikinä), ja ei kun polleena kotiin masiinaa konfiguroimaan.
Kuka vitun idiootti on keksinyt liimauttaa paperipohjaisia tarroja harjatulle alumiinille? Vaikka kuinka varovasti sitä yritin irrottaa, niin liimaahan siihen jäi. Tänään sitten päätin Käyttää Vitun Googlea neuvojen saamiseksi, ja sieltähän niitä löytyi: oliiviöljystä asetonin kautta teippiin.
Ei se ainakaan rypsiöljyllä lähtenyt, scotch-teipille jopa naureskeli, eikä kumpainenkaan meistä lakkaa kynsiä. Sitten alkoi se teippineuvo kuitenkin kiehtoa, sillä se lähtee, millä se on tullutkin. Onneksi duunistani johtuen kaapista löytyy kunnon teippejä joka lähtöön, ja ei tarvittu kuin kaksi viiden sentin pätkää normijesaria, niin johan inhat liimanjäysteet sai irroiteltua pois kuleksimasta.