Asia, joka ”avautui” minulle

[1stApril]

Asun 3,5km kaupungin keskustastasta, parisuhteessa, rivari 92m2. Sitä ennen oli 50m2 kaksio yksin keskustassa ja nykään minulla jää samasta palkasta noin 300-400€ enemmän säästöön joka kuukausi. En kyllä ymmärrä miten yksin asuminen on edullisempaa. Toki puoliso ei ole vaatimassa kesämökkiä, farmari Volvoa tai Labradoria.
Ei tarvi laskea senttejä, voi syödä hyvin ja matkustella. Yksin asuessa tilanne ei ollut näin vaan elämiseen kului ihan saakelin paljon enemmän.

Mietein samaa. Ilmeisesti @Kirjoittelija :lla ja hänen kavereillaan on vaan kalliimpi naismaku.

 

[TweetyLeaf]

On se ainakin kusipäistä ja moraalisesti arvelluttavaa. Ja vieläpä laitonta. Terveisin pyörävarkaan uhriksi pari vuotta sitten joutunut.

No tämä nyt on oiva esimerkki mainitsemistani lieveilmiöistä. Tarpeeksi kun vituttaa ja ahdistaa niin ihminen tekee asioita joista on haittaa muille. Ei tietysti kaikki, mutta riittää että osa.

 

[Meeps]

Riippuu vuokratasosta alueella missä asut. Tokihan fiksusti voi sanoa, että muuta, mutta ei se ole niin helppoa. En tiedä asutko yksin, mutta yksinasuminen kaupungissa on aivan sairaan kallista. Omat menoni (kun olin vakio duunissa) voidaan äkkiseltään luokitella näin:

2000€
- verot yms 400
- vuokra 550
- Vakuutukset 80
- puhelin/netti/sähkö 50
- Ruoka yms 300
- Bensa/liikkuminen 100
= 1480, eli jäljelle jää koko kuukauden duunista n. 520€

Käyt kerran ulkona syömässä kunnolla, kerran baarissa, kerran osallistut johonkin vitun kissanristiäisiin ja ostat jotain itsellesi (esim tietokonepelin tai mitä vaan vastaavaa). niin aika hyvä olet jos saat jotain säästöön. Auta armias jos vaikka tietokone tarvitsee uuden osan tai tulee muuta yllättävää menoa.

Eiköhän pointti ole se, että 2000€ kk palkalla, et rakenna itsellesi kovin kummoista pesämunaa tai säästöjä vaikka esim tuo 300€ ruokaan yms (hygienia tuotteet jne) kuussa on hyvin harkitsevaa kaupassa käyntiä. Homma on jatkuvaa menojen kontrollointia ja käytännössä vähänkin isommat hankinnat vaativat säästämistä. Puhumattakaan siitä, että ihminen lomallaan haluaisi jotain hauskaa tehdä. Hauska vasta tässä maassa maksaakin.

Eli kyllä kahella tonnilla "pärjää" mutta kädestä suuhun elämistä se on. Tai sitten pitää karsia todella rankasti elintasosta ja asua pienellä paikkakunnalla halvassa homekämpässä, mielellään vielä kaverin kanssa.

Asun yksin isossa kaupungissa. Mun tulot on noin 1300€. Vuokra on kalliimpi kuin sinulla. Vakuutukset ei maksa edes vuodessa tuota ja liikkuminen maksaa vain 40€ kuussa. Muuten aika lailla samansuuruiset menot. Mutta en koe eläväni kädestä suuhun tai kärsiväni. Saan jopa joka kuussa vähän säästöön rahaa ja silti voin myös pitää hauskaa. Totta kai on asioita, joita haluaisin tehdä tai ostaa, mutta joihin ei ole varaa, mutta ei se mua mitenkään masenna. Eikö käytännössä kaikilla ole asioita, joihin ei ole varaa? Ei se rikaskaan kovin kauan rikkaana pysy, jos jokainen mieliteko pitää ostaa.

 

[Kulkija]

Nyt kyllä avautui, että jonkun mielestä parisuhteessa eläminen on kalliimpaa kuin yksin eläminen. Tai oikeastaan ei avautunut, koska en ymmärrä miten se on kalliimpaa. Ovatko kaikki parisuhteessa asuvat ostamassa omakotitaloa, farmarivolvoa ja niitä satojen eurojen korkokenkiä? Eikö siis yksineläjät ole ostamassa itselleen autoa tai omaa asuntoa missään vaiheessa? Tuus @Kirjoittelija avaamaan tätä logiikkaasi minullekkin.

 

[Kirjoittelija]

Ovatko kaikki parisuhteessa asuvat ostamassa omakotitaloa, farmarivolvoa ja niitä satojen eurojen korkokenkiä?

Riittäähän se vaatimatonkin asunto ja auto jollekin harakalle varmasti. Mutta mitä iloa sellaisesta on? Parisuhteessa vielä yleensä kuvioihin tulee mukaan myös mukulat, ja niihin sitä rahaa vasta palaakin.

 

[Jeffrey]

Nyt kyllä avautui, että jonkun mielestä parisuhteessa eläminen on kalliimpaa kuin yksin eläminen. Tai oikeastaan ei avautunut, koska en ymmärrä miten se on kalliimpaa. Ovatko kaikki parisuhteessa asuvat ostamassa omakotitaloa, farmarivolvoa ja niitä satojen eurojen korkokenkiä?

Naisia on karkeasti karrikoiden kolmea tyyppiä:

1: Lahjottavat

Nämä ovat naisia jotka odottavat mieheltä lahoja ns. huomion osoituksina. Lahjat voitat olla niitä korkokenkiä, ravintolailtoja tai sitten ihan yksinkertaisemmin kukkia ja suklaata. Nämä naiset yleensä odottavat myös, että mies tarjoaa ja kustantaa erilaisia asioita. Varsinkin joulut, syntymäpäivät, naistenpäivät ja kaikki muutkin päivät voivat olla tällaisen kanssa hyvinkin kalliita. Varsinkin neuvostolikat ja muut pyrkyrit nostavat tässä kohtaa kätensä ylös ja huutavat hep.

2: Sponsoroitavat

Tässä kategoriassa taas on naiset jotka ostavat ne korkokengät itse ja juoksevat kavereisensa kanssa lounailla ja dinnereillä ja kuluttavat tällä tavalla varansa. Tässä vaiheessa mies astuu esiin kun sitten loppukuusta ei olekkaan enää varaa käydä kaupassa, tai maksaa sitä sähkölaskua joka tupsahti eteiseen. Yhtä kaikki, kalliimmaksi tulee kun yksin eläminen. Tämänlainen käytös on yleistä jos nainen on kovasti nuorempi kuin hänen miehensä.

3: Rationaaliset

Tämä ryhmä koostuu naisista, joiden kanssa eläminen on vähintään yhtä edullista kuin yksin asuminen. Tämän ryhmän naisen kanssa saatat olla jopa tulopuolella. Nämä naiset saattavat jopa vaatia saavansa maksaa oman osuutensa laskuista, ja pitää huolen siitä, että ne korkokengät ja dinnerit eivät vie taloutta kuralle. Näille naisille ominaista on myös se, että tapaavat suunnitella asioita pidemmällä aikavälillä. Ainoa haittapuoli näissä naisissa on se, että heitä tuntuu olla vaikea löytää. Kaikki ovat heistä tarinoita kuulleet, mutta heidän jäljitettävyys on hakalampaa kuin Bigfootin. Mikäli tällainen nainen sattuisi löytymään, hän on usein kova määräilemään, ja ottaa mieheksensä nuoremman ja vähemmän koulutetun yksilön. Nämä naiset kokevat saavansa valtaa siitä, että ovat muka parempia kuin miehet, ja ovat usein myös feministejä.

Yhtä kaikki. Jos saisin valita oman naiseni, olisi hän ryhmässä kaksi. Toki pakasta saattaa nostaa sen jokerikortin, joka on syntynyt astiastot perseessä, ja jonka kanssa myös eläminen olisi mukavaa.

 

[Kirjoittelija]

Naisia on karkeasti karrikoiden kolmea tyyppiä:

Kun tässä kulupuolesta oli kyse, eikö yksi aika merkittävä jakolinja kulje myös linjalla mahot vastaan muut?

 

[Kulkija]

Riittäähän se vaatimatonkin asunto ja auto jollekin harakalle varmasti. Mutta mitä iloa sellaisesta on? Parisuhteessa vielä yleensä kuvioihin tulee mukaan myös mukulat, ja niihin sitä rahaa vasta palaakin.

Mutta siis eikö se yksineläjä ole itselleen ostamassa hienoa asuntoa ja hienoa autoa? Eikä myös yksineläjä voi hankkia niitä lapsia? Hienosti sinä vetelet mutkia suoraksi, että jokainen parisuhde on samanlainen ja niihin kuuluvat se omakotitalo, farkkuvolvo ja mukulat. Entäpä, jos siihen suhteeseen kuuluukin hieman halvempi asunto lähempänä keskustaa, käytännöllinen auto ja lapsien sijaan vaikka paljon ulkomaan matkoja ja elämyksiä. Toisekseen et näköjään huomio, että se toinen osapuoli tuo yleensä myös rahaa siihen parisuhteeseen työn kautta. Eli edellenkään en oikein ymmärrä miten se parisuhteessa eläminen on kallimpaa, kuin yksineläjä. Tässä koen kalliimman elämisen tarkoittavan, että sinulle jää vähemmän rahaa käteen kuukaudessa kuin yksin eläessä.

 

[JYP#44]

Nyt kyllä avautui, että jonkun mielestä parisuhteessa eläminen on kalliimpaa kuin yksin eläminen. Tai oikeastaan ei avautunut, koska en ymmärrä miten se on kalliimpaa. Ovatko kaikki parisuhteessa asuvat ostamassa omakotitaloa, farmarivolvoa ja niitä satojen eurojen korkokenkiä? Eikö siis yksineläjät ole ostamassa itselleen autoa tai omaa asuntoa missään vaiheessa?

Eiköhän se pääasiassa mene niin että yhdessä asuminen on halvempaa versus yksinasuminen. Toki poikkeuksiakin on. Minä olen nuuka ihminen ja tulen melko piheillä elämäntavoilla toimeen. Voi kuulostaa todella tyhmältä, mutta minä saan hyvänolon tunteen aina kun jollain keinolla huomaan säästäväni rahaa tai pääseväni halvalla. Veikkaan että ellei se nainen olisi tosi kova masokisti, niin tämä tuskin tykkäisi nuukailustani. Eli luultavasti joutuisin vähän enemmän kuluttamaan rahojani jos nainen olisi kuvioissa. Heitetään nyt esimerkkinä autoni, josta hajosi ilmastointi näin kesän kynnyksellä, enkä aio korjauttaa sitä (auton arvo ehkä pari tonnia, korjaaminen olisi luultavasti useita satasia ja auto menee muutenkin vaihtoon vuoden sisään joten en näe järkeä korjaamisessa). Jos olisi tyttöystävä, joka käyttäisi samaa autoa kuin minä, niin eiköhän sieltä tulisi käskyä korjata se ilmastointi. Etenkin kun se ei minulla jää ainakaan rahasta kiinni. En silti jaksa korjauttaa sitä muutaman hassun kesäviikon takia. Syksyllä sitten myhäilen tyytyväisyyttäni miten taas tuli säästettyä satasia.

Toinen juttu taas on mitä parin kaverin kohdalla tapahtuu, eli muijan tolkuton sponsorointi ja lahjominen. Tähän nyt eivät tietenkään sorru kuin harvat, mutta tällä kaksikolla on juuri sellainen ihmeellinen tapa viedä se muija väh kerran kuussa johonkin parempaan raflaan syömään. Syntymäpäivinä, nimipäivinä, ystävänpäivänä, naistenpäivänä tai vuosi- sekä puolivuotispäivinä hellitään tyttöystävää jopa satasiin kohoavilla lahjoilla. Ihan niinkuin se tyttöystävä lähtisi kävelemään ellei sille syötä lahjoja aina kun mahdollisuus.

Okei, nämä ovat vain harvinaisia tapauksia, eiköhän se 95% tapauksista yhdessäeläminen ole halvempaa kuin yksineläminen.

Mun on onneksi suht helppo toteuttaa tuota pihin miehen elämäntapaani, koska kaikki kaverini ovat opiskelijoita ja osalla joilla on töitä niin tienaavat ehkä max 2000e kuussa. Ei ole painetta lähteä ravintoloihin sun muihin istumaan iltaa, koska ei kavereillakaan ole. Yleensä kaveriporukalla istuskellaan iltaa jonkun luona tai jossain puistossa omien juomien kera. Ihan kivaa on vaikkei mene paljoa. Kerran-pari vuodessa repäistään ja lähdetään ihan risteilylle asti. Tosin eipä se kalliiksi lopulta tule, koska halpa tax freen tai super alkon viina + tuliaiset säästävät monopoli-kaupan reissuja. Rahaa noilla parin päivän risteilyillä menee jopa vähemmän, kuin mitä reissu paikalliseen Escapeen kustantaisi. Ja mielestäni ne Viron reissut ovat mukavempia ja "antoisampia" kuin joku perus tusina-baari-ilta.

 

[Virveliä kainaloon]

Kannattaako retalejengin edes lisääntyä, kun niiden elämästä tulee joka tapauksessa yhtä helvettiä?

 

[Leelian Lepotuoli]

Naisia on karkeasti karrikoiden kolmea tyyppiä:


2: Sponsoroitavat

Tässä kategoriassa taas on naiset jotka ostavat ne korkokengät itse ja juoksevat kavereisensa kanssa lounailla ja dinnereillä ja kuluttavat tällä tavalla varansa. Tässä vaiheessa mies astuu esiin kun sitten loppukuusta ei olekkaan enää varaa käydä kaupassa, tai maksaa sitä sähkölaskua joka tupsahti eteiseen. Yhtä kaikki, kalliimmaksi tulee kun yksin eläminen. Tämänlainen käytös on yleistä jos nainen on kovasti nuorempi kuin hänen miehensä.

Ihan hyvä analyysi, kuulun kyllä tähän ryhmään. Toisaalta kun on lapsetkin mukana kuvioissa niin se vähän tasaa tilannetta. Ja kyllä kun alan mankumaan uutta sohvaryhmää niin eka kysymys kuuluu "onksul rahaa?" Näiden vuosien jälkeen olen oppinut mankumaan vasta kun vastaus on "on". Meillä kohtaa täys törsääjätuhlari ja totaalisäästäväinen. Mut itepähän on naisensa valinnut.. :)

 

[TweetyLeaf]

Naisia on karkeasti karrikoiden kolmea tyyppiä:

On vielä olemassa neljäskin tyyppi. Todistan tämän feissarimokien avulla: Feissarimokat– Tavallaan halvempaa kuin Ikeassa
Linkki siis feissarimokiin.

 

[Alfred E Neuman]

On vielä olemassa neljäskin tyyppi. Todistan tämän feissarimokien avulla: Feissarimokat– Tavallaan halvempaa kuin Ikeassa
Linkki siis feissarimokiin.

Ei saatana. Kuulin joskus urbaanilegendan, jossa nainen esitteli aviomiehelleen uutta laukkua ja housuja. Eikä maksanut kun kolmesataa. Mies sitten sai luottokorttilaskun niin kävi ilmi, että laukku oli maksanut 199 ja housut 299. Onhan se melkein kolmesataa. Ei taida sittenkään olla pelkkää legendaa tuo.

 

[Kirjoittelija]

On vielä olemassa neljäskin tyyppi. Todistan tämän feissarimokien avulla: Feissarimokat– Tavallaan halvempaa kuin Ikeassa
Linkki siis feissarimokiin.

Olen kuullut kehuttavan, miten upea tunne voi olla, kun kysyy vastashoppailluista täysistä vaatekasseista, että "mitä maksoi?", ja vastaus on "no tää oli miinus 60 pinnaa, tää oli miinus 40 pinnaa, tää oli miinus 30 pinnaa, tästä sai puolet alennusta", jne. jne. Siinä oikein lämmin tunne valtaa sielun, kun ymmärtää miten valtavat summat tuli taas säästettyä.

 

[Moto]

Olen kuullut kehuttavan, miten upea tunne voi olla, kun kysyy vastashoppailluista täysistä vaatekasseista, että "mitä maksoi?", ja vastaus on "no tää oli miinus 60 pinnaa, tää oli miinus 40 pinnaa, tää oli miinus 30 pinnaa, tästä sai puolet alennusta", jne. jne. Siinä oikein lämmin tunne valtaa sielun, kun ymmärtää miten valtavat summat tuli taas säästettyä.

Tuo on varmaan se kauppa, mihin kannattaa mennä Spede Shown tyyliin siinä vaiheessa, kun palkankorotuksen jälkeen palkka on tuhlattu ja on pelkät prosentit jäljellä. Tosin jos hinnat on tuollaista 30-60% luokkaa, niin ei niillä korotusprosenteilla saa mitään.

 

[Hauntti]

Avautui, että Kierrätyskeskuksen puolella voi ilmeisesti jauhaa ihan mitä tahansa ilman pelkoa banaanilaivauksesta. Uh. On varmaan avautunut joillekin jo aiemminkin, onnea heille.

 

[Kirjoittelija]

Jaan kuitenkin näkemyksesi siinä, että kaikkia ei ole tehty lukiota tai jatkokoulutusta varten.

Sen vuoksi opiskelijavalintasysteemejä pitäisikin minun mielestäni muuttaa radikaalisti ja ryhtyä mittaamaan sitä, onko ihmisessä ainesta opiskelijaksi vai ei. Eli lopettaa valintakoepisteiden jakaminen yo-kirjoitusten kaltaisen täysin epärelevantin koemuodon perusteella, ja ottaa paljon laajemmin käyttöön suulliset haastattelut. Viiden minuutin haastattelukin kertoo ihmisen tasosta jo paljon enemmän kuin se, osaako hän päätellä oikeat vastaukset jossain ABCD-monivalintasulkeisissa.

Uudesta hallituksesta muistelen lukeneeni sen suuntaisia uutisia, että he olisivat ajamassa muutoksia opiskelijavalintoihin. Jos tämä tarkoittaa sitä, että yo-kokeiden merkitystä valinnassa pienennetään huomattavasti, se on mielestäni todella hyvä muutos.

Entäpä, jos siihen suhteeseen kuuluukin hieman halvempi asunto lähempänä keskustaa, käytännöllinen auto ja lapsien sijaan vaikka paljon ulkomaan matkoja ja elämyksiä.

Kuulostaa hyvin edulliselta. Mutta aika harvassa taitavat olla sellaiset naiset, jotka pidemmän päälle haluavat asua vaatimattomassa asunnossa, vaikka ei olisi pakko, ja joiden mielestä ulkomaan reissut ja "elämykset" korvaavan sen sisällön, mitä omista lapsista elämäänsä saa.

Tässä koen kalliimman elämisen tarkoittavan, että sinulle jää vähemmän rahaa käteen kuukaudessa kuin yksin eläessä.

Mulla menee asuntolainan lyhennykseen, vastikkeeseen, auton kuluihin, sähköön, veteen, vakuutuksiin ja nettiin noin 1100 euroa kuussa. Nämä lasken ns. "pakollisiksi kuluiksi", ja niiden jälkeen jää käteen 1500 euroa. 1100 eurolla ei todellakaan makseta edes puolia sellaisesta kämpästä ja autosta, joita parisuhteessa eläminen vaatisi.

 

[Eikka86]

Mulla menee asuntolainan lyhennykseen, vastikkeeseen, auton kuluihin, sähköön, veteen, vakuutuksiin ja nettiin noin 1100 euroa kuussa. Nämä lasken ns. "pakollisiksi kuluiksi", ja niiden jälkeen jää käteen 1500 euroa. 1100 eurolla ei todellakaan makseta edes puolia sellaisesta kämpästä ja autosta, joita parisuhteessa eläminen vaatisi.

Höpönlöpön, noin 2200€ / kk lyhentää keskihintaista omakotitaloa sekä perhekoon farmaria ihan hyvin. Sitä en kyllä ymmärrä, että miten parisuhde itsessään vaatii omakotitaloa sekä farmarivolvoa.

 

[Kirjoittelija]

Höpönlöpön, noin 2200€ / kk lyhentää keskihintaista omakotitaloa

Suosikkijoukkueesta päätellen nyt puhutaan Mouhijärven hinnoista?

 

[Eikka86]

Suosikkijoukkueesta päätellen nyt puhutaan Mouhijärven hinnoista?

Kyllä hervannastakin saa omakotitaloja 250-300t €.

Kerro ny, että miten omakotitalo (tahi vastaava tarkoittamasi asuinratkaisu) sekä perhekoon auto ovat pakollisia parisuhteessa?

 

[Virveliä kainaloon]

Sen vuoksi opiskelijavalintasysteemejä pitäisikin minun mielestäni muuttaa radikaalisti ja ryhtyä mittaamaan sitä, onko ihmisessä ainesta opiskelijaksi vai ei. Eli lopettaa valintakoepisteiden jakaminen yo-kirjoitusten kaltaisen täysin epärelevantin koemuodon perusteella, ja ottaa paljon laajemmin käyttöön suulliset haastattelut. Viiden minuutin haastattelukin kertoo ihmisen tasosta jo paljon enemmän kuin se, osaako hän päätellä oikeat vastaukset jossain ABCD-monivalintasulkeisissa.

Yo-kirjoitus ole sen irrelevantimpi kuin mikään muukaan kirjallinen koe. Mitäs tuossa haastattelussa sitten kyseltäisiin? Niitä samoja koekysymyksiä, jotka on samalla tavalla voinut opetella? Vai jotain opiskelumotivaatioon ja ihmisyyteen liittyvää, eli parhaat näyttelijät sisään?

 

[Kirjoittelija]

Mitäs tuossa haastattelussa sitten kyseltäisiin? Niitä samoja koekysymyksiä, jotka on samalla tavalla voinut opetella? Vai jotain opiskelumotivaatioon ja ihmisyyteen liittyvää, eli parhaat näyttelijät sisään?

Olen kuullut, että ammattikorkean pääsykokeissa kysytään "miksi haluat tänne kouluun?". Minun mielestäni siinä on aika tärkeä kysymys. Ja erittäin olennaista on se, että kun ihan mikä tahansa kysymys esitetään naamasta naamaan, päästään arvioimaan ihmistä paperinpalan sijasta.

 

[Virveliä kainaloon]

Olen kuullut, että ammattikorkean pääsykokeissa kysytään "miksi haluat tänne kouluun?". Minun mielestäni siinä on aika tärkeä kysymys. Ja erittäin olennaista on se, että kun ihan mikä tahansa kysymys esitetään naamasta naamaan, päästään arvioimaan ihmistä paperinpalan sijasta.

Mitäs tähän kannattaa vastata, että pääsee sisään? Kaikkien rehellinen vastaus kuitenkin on, että haluaa saada jonkinlaisen pätevyyden. Ja miten näitä sitten arvioidaan? "Toi änkytti, ei me tota oteta. Toi punastu ja taisi vähän hiki nousta otsalle, ei kestä pää, ei oteta. Toi mietti vastausta yli kaksi sekuntia, ei saa mitään valmiiksi, ei kelpaa. Ton vastaus oli liian pitkä, ei osaa jäsennellä ajatuksia, en tykkää. Tolla oli rumat vaatteet, annetaan puoli pistettä vähemmän kuin tolle, pitää vaan keksiä joku hyvältä näyttävä syy..."

Et sää vaan voi alkaa järjestää tuollaisia kusettamiskokeita. "Joo, teillä on tosi mahtava koulu ja mä oon kuullut tästä pelkkää hyvää kaikilta mun tohtoristason sukulaisilta. Mä haen tänne, koska on tosi kivaa opiskella ja täällä voi tosiaan opiskella ja mä oon siinä tosi innokas. Ja sitten teen kaikki jutut valmiiksi ajoissa ja täällä ne voi tehdä ja onkos sitä parempaa paikkaa. Lisäksi täällä on todella ystävällinen ilmapiiri ja sulla on muuten kaunis mekko."

 

[Eikka86]

Mitäs tähän kannattaa vastata, että pääsee sisään? Kaikkien rehellinen vastaus kuitenkin on, että haluaa saada jonkinlaisen pätevyyden. Ja miten näitä sitten arvioidaan? "Toi änkytti, ei me tota oteta. Toi punastu ja taisi vähän hiki nousta otsalle, ei kestä pää, ei oteta. Toi mietti vastausta yli kaksi sekuntia, ei saa mitään valmiiksi, ei kelpaa. Ton vastaus oli liian pitkä, ei osaa jäsennellä ajatuksia, en tykkää. Tolla oli rumat vaatteet, annetaan puoli pistettä vähemmän kuin tolle, pitää vaan keksiä joku hyvältä näyttävä syy..."

Valintaraati haistaisi köyhyyden, pääsisi sekin paarialuokan edustaja arvonsa mukaisiin töihin. Luultavasti pitäisi vielä pyllistää että voisivat tarkistaa kultaisten lusikoiden määrän ja laadun peräaukosta.

 

[Virveliä kainaloon]

Valintaraati haistaisi köyhyyden, pääsisi sekin paarialuokan edustaja arvonsa mukaisiin töihin. Luultavasti pitäisi vielä pyllistää että voisivat tarkistaa kultaisten lusikoiden määrän ja laadun peräaukosta.

Aivan tosiaan, tuossahan saisi heti kättelyssä karsittua retalejengin pois. Tosin näkeehän sen niistä haisevista ja sotkuisella käsialalla sutatuista koepapereistakin.