Vaikka mä oon ollut viimeisen reilun viiden vuoden aikana yli 70 kertaa laivalla, ti-ke olin ensimmäistä kertaa Baltic Princessillä. Siellä hieman ihmetytti eräs asia. Baarissa kun hiprakassa istuskelet niin sua tullaan yhtäkkiä kuvaamaan, ja näitä kuvia on mahdollista ostaa myöhemmin infopisteen vierestä. Moni kyllä näytti käyvän ostamassa. Jännää oli myös huomata, että baareissa oli kamerat ja esiintymislavan / tanssilattian menoa pystyi seuraamaan hytin telkkarista. Hyttien siivousajat kanssa hieman ihmetytti, mutta niin sen vissiin täytyy mennä kun se laiva tekee joka vuorokausi sen 22 tunnin reissun. Hytissä oltiin käyty vaihtamassa sänkyyn vuodevaatteet aamupäivällä sillä aikaa kun mä kiertelin sen pari tuntia Tallinnassa, vaikka myös tulomatkan se hytti oli mun käytössä. Tai no kannattaahan se homma virolaisilla teetättää siellä satamassa. Sekin myös avautui, että tuo kyseinen laiva on kallimpi kuin muut samalla reitillä liikennöivät, tosin ymmärtäähän sen kun viihderisteilystä on kyse. Murretta puhuvat ihmiset lappasivat kärryt täyteen tavaraa tax freessä. Teki mieli kertoa, että ne hinnat on noin puolitoistakertaiset maahintoihin verrattuna. Noh. Tulomatkalla vasta tuli nerokkaasti kalja "tarjoukseen". Laatikko 5% Becksiä 10.90. Tosin etukäteen tilatessa saisi vieläkin halvemmalla, esimerkiksi laatikko 5.2% Sakua 9.90 ja Koffin 5.5% lonkero 11.90. Ja tuosta pre-orderista tilatut tuotteet saa kätevästi tulomatkalla Helsingin terminaalista, joten laivalla ei tarvii tuliaisia kannella. Tallinnan sataman lähellä olevassa viinakaupassa tosin näyttää saksalainen Hansa 5% kalja maksavan 7.21 euroa laatikolta plus vissiinkin pantit 1.44. (Kuukausi sitten tuossa myymälässä oli jossakin tarjouskaljassa parasta ennen -päiväys lähellä, mutta en nyt muista mitä se oli.) Livikon uudessa liikkeessä 4-päkki Vana Tallinnaa oli tarjouksessa tasan 18 euroa ja kaupan päälle sai rukkaset. Kaksi tuollaista settiä ostin. Alkossa taitaa pullo tuota maksaa yli 15 euroa. Onneksi ei muutamaan vuoteen ole tarvinnut maksaa niitä järkyttäviä ja veret seisauttavia riistohintoja.
Tähän loppuun voisin vielä laittaa linkin. Sofi Oksanen
kertoo hesarin kolumnissa Tallinnan iloisten tyttöjen hinnoista. Tossa alussa nyt on jotain muuta höpinää, mutta hypätkää suoraan toiseksi viimeiseen kappaleeseen, jos jotakuta nyt edes kiinnostaa.
Voi pojat.