Kieltämättä olisi joskus mielenkiintoista paneutua kunnolla sukuni historiaan, kummaltakin puolelta. Jonkin verran isäni puolelta on sukututkimusta suoritettu setieni toimesta, etenkin suoraan isäni suvusta löytyy mielenkiintoisia elämäntarinoita mutta niin löytyy isän äidinkin suvusta.
Isän isoisä istui eduskunnassa jonkin aikaa, ehtipä hän myös istua kahdesti vankilassa poliittisten mielipiteidensä tähden. Toisen kerran Tammisaaressa, josta hän palasi sairaana ja katkeroituneena miehenä. Idealismi oli kadonnut hänestä tyystin. Osa isäni suvun jäsenistä oli aatteelta idealistisia ja punaisia, niinpä isäni isän serkkuja tjsp pakeni ennen 30-lukua Neuvostoliittoon ja sinne he jäivät, Stalinin puhdistusten ja pakkosiirtojen jälkeen heistä ei kuulunut sanaakaan.
Isän äidin puolelta löytyy myös mielenkiintoisia tapauksia. Eräs isäni äidin sukuhaaraan kuulunut mies palveli toisessa maailmansodassa SS-divisioona Wikingissä, selviten hengissä Hitlerin Saksan sodasta Neuvostoliitossa sekä Suomessa jatkosodan loppuvaiheista.
Ja kuuluihan isäni äidin sukuun matkasaarnaajia, Amerikkaan työnperässä menneitä - jotka katosivat sen siliän tien. Ruotsinpakolaisia sun muita helppoheikkejä.
Vaarini (isän isä) eli sitten omalla tavalla mielenkiintoista elämää, johon kuului olennaisena osana eräässä elämänvaiheessa suuret pitkänlinjan valtamerilaivat.
No mutta eipä minun näin pitkälti pitänyt kirjoitella. Mielenkiintoisia varmasti henkilöitä kaikki tavalla tai toisella ja kyllä heitä löytyy äitinikin suvusta, lapsenmurhaajista alkaen...
vlad.