Asevelvollisuusarmeijasta luopuminen

[Toejoen Veikko]

Ainoa virheeni oli syntyä Suomeen, jossa olemattomilla 40-luvuilta peräisin olevilla argumenteilla pakotetaan miehet suorittamaan asevelvollisuus "yhteisen hyvän" nimissä. Jos olisin saanut valita, voit olla varma etten olisi halunnut syntyä tänne takapajuiseen junttilaan. Ja ei, se että jossain muualla asiat ovat huonommin, ei muuta meidän tilannettamme yhtään paremmaksi.

Sinulla on luonnollisesti vapaus muuttaa minne päin maailmaan tahansa. Suomessa on asiat melko lailla hyvin, vaikka parantamisen varaa toki on aina.

Suomen puolustamisessa on ollut ja tulee toivottavasti myös olemaan kyse yhteisestä hyvästä. Maailmankuvasi, joka rajoittuu omaan asuntoosi, estää sitä näkemästä. Ja argumentit Suomen puolustamisesta ovat olleet samat koko puolustusvoimien olemassaoloajan, eivätkä rajoitu pelkästään 1940-luvusta nykyhetkeen. Jos mielestäsi Suomessa on asiat huonosti, niin luuletko, että asiat olisivat paremmin, jos Suomi vallattaisiin? Sinä kävisit edelleen mukavasti hyväpalkkaisissa töissä jne. ?

 

[Toejoen Veikko]

mutta tiedäthän varmasti, että edelleen on vallalla selkeä ajattelumalli, joka tietyllä tapaa huokuu myös teksteistäsi, että siviilipavelusmiehet ovat alempiarvoista sakkia kaikella mahdollisella tavalla, että he ovat "siivellä eläjiä" intin suorittaneiden miesten ja naisten ollessa heitä, jotka ansaitsevat kaiken mahdollisen arvon.

Minusta on väärin, kaikella tapaa, arvottaa ihmisiä sen perusteella ovatko he käyneet intin vai eivät, jokaisella on kuitenkin oma taustansa ja koskaan ei voi olla täysin varma siitä mitkä ne lopulliset vaikuttimet ovat olleet tai ovat.

vlad.

Niinhän sitä saatta hieman olla, mutta kuten tässäkin ketjussa on tullut ilmi, niin siviilipalvelusta puoltavien kannanotoissa on aistittavissa Suomen puolustamisen alasajamista ja sitä pidän vaarallisena tienä. Aseistariisutun Suomen olemassaolo ja sen kansalaisten itsemääräämisoikeus jätettäisiin tällöin erityisesti Venäjän hyväntahtoisuuden varaan.

 

[TosiFani]

...Suomalaiset ovat edelleen hyvin maanpuolustushenkistä porukkaa. Miksei tätä maanpuolustushenkeä haluta käyttää hyödyksi uudenlaisten puolustusvoimien (ehkä jonkinlaisen valikoivan asepalveluksen ja palkka-armeijan välimuodon) muodostamisessa? Ketä hyödyttää täysin soveltumattomat ja huonomotivaatioiset varusmiehet? Tilanne oli vielä 60- ja 70-luvuilla toinen. Nykyisessä virtuaaliyhteisöjen ja playstationien maailmassa pitäisi pystyä uudistumaan.

Olen käynyt useissa tilaisuuksissa, joissa on ollut sotilasläänin, aselajien, paikallisten varuskuntien komentajia ja tutkijoita (mm. Pekka Visuri) luennoimassa puolustusvoimien tilanteesta. Näiden perusteella voin väittää, että väitteesi puolustusvoimien ankkuroitumisesta nykyjärjestelmään on väärä. Kehitystyötä tehdään koko ajan mm. johtamiskoulutuksen suhteen ja koko järjestelmän eteenpäin viemiseksi. Kyllä puolustusvoimissa tiedostetaan nykyajan vaatimukset. Onhan palvelusaikoja muokattu ja nyt kerrottiin valikoivasta sisäänotosta.

 

[ms.qvist]

Niinhän sitä saatta hieman olla, mutta kuten tässäkin ketjussa on tullut ilmi, niin siviilipalvelusta puoltavien kannanotoissa on aistittavissa Suomen puolustamisen alasajamista ja sitä pidän vaarallisena tienä. Aseistariisutun Suomen olemassaolo ja sen kansalaisten itsemääräämisoikeus jätettäisiin tällöin erityisesti Venäjän hyväntahtoisuuden varaan.

Vaikka itse pidän siviilipalveluksen suorittaneita tasa-arvoisina asepalveluksen suorittaneiden kanssa niin en kuitenkaan täysin ole ajamassa alas puolustusvoimia Suomesta. Mikä on puolustusvoimien rooli tulevaisuudessa, kaipaa avointa keskustelua sen sijaan, että sitä, pääsääntöisesti, käydään tiiviisti suljettujen ovien takana. Onko rooli edelleen ns. yleinen asevelvollisuus (mikä ei kuitenkaan toteudu enää nykyään), valikoiva asevelvollisuus (jota nykyinen käytäntö lähenee), palkka-armeija (joka tulee kalliiksi, jos pv:n miesvahvuus on suuri), Suomen liittyminen NATO:on, jolloin pv: roolia voidaan olennaisella tavalla muokata ja miesvahvuutta mahdollisesti pudottaa ja siirtyä selkeällä tavalla valikoivaan asepalvelukseen tms.

vlad.

 

[BitterX]

Eiköhän tästä asiasta löydy ihan yliopistotason tutkimusta, johon minä nojaan. Itse esität ainoastaan voimakkaita mielipiteitä asepalveluksen sisällöstä, puuttumatta lainkaan sen merkitykseen Suomen puolustukselle.

Mainittakoon, että suomettumisen aikana tehtiin Suomen valtion yliopistoissa yliopistotasoisia tutkimuksia, jotka todistivat Neuvostoliiton talousjärjestelmän ylivertaisuuden.

Kysymys on siitä miten maata parhaiten puolustetaan hyökkäystä vastaan. Asevelvollisuus armeija on tällä hetkellä paras tapa.

Maanpuolustus on julkishyödyke, jota ei voi mitata sen rahallisella arvolla. Siitä samaa mieltä. Jälkimmäinen lauseesi on taas Suomessa yleisesti vallalla oleva mantra, jonka todenperäisyys on vähintäänkin kyseenalainen.

Itä-Euroopan maat ovat hyviä esimerkkejä. Sotilailla oli aseellinen voima ja tekivät mitä halusivat. Niiden yli pyyhkäisi sekä natsi-Saksa että Neuvostoliitto. Eivät sotilaat kyselleet vallatuilla alueilla kuka on mitäkin. Suomen kohdalla ei käynyt niin, koska Suomella oli osaavat puolustusvoimat ja korkea puolustustahto.

Se mikä Suomen kohdalla oli silloin paras vaihtoehto, ei sitä välttämättä ole nykyään. Ajat muuttuvat. Silloin ei ollut mitään muita puolustusliittoja, kuin Molotov-Ribbentrob. Silloin ei myöskään ollut internetin ja pelikonsolien kaltaisia ajanviettotapoja. Köyhässä Suomessa ei niitä tarvittukaan, koska parikymppiset jätkät joutuivat painamaan hommia kotitiloillaan riippumatta siitä, oliko kyseessä rikas suurtila vai köyhä torppa. Sanomattakin on selvää, että tuon ajan nuoret miehet olivat keskimäärin valmiimpia asepalvelukseen. Nyky-yhteiskunta tarjoaa enemmän luksusta, mikä on hyvä asia. Samalla olisi kuitenkin pystyttävä muokkaamaan yhteiskunnan instituutioita, kuten puolustusvoimia, nykymaailmaan sopivampaan suuntaan eikä takertua talvisotaan.

 

[BitterX]

Olen käynyt useissa tilaisuuksissa, joissa on ollut sotilasläänin, aselajien, paikallisten varuskuntien komentajia ja tutkijoita (mm. Pekka Visuri) luennoimassa puolustusvoimien tilanteesta. Näiden perusteella voin väittää, että väitteesi puolustusvoimien ankkuroitumisesta nykyjärjestelmään on väärä. Kehitystyötä tehdään koko ajan mm. johtamiskoulutuksen suhteen ja koko järjestelmän eteenpäin viemiseksi. Kyllä puolustusvoimissa tiedostetaan nykyajan vaatimukset. Onhan palvelusaikoja muokattu ja nyt kerrottiin valikoivasta sisäänotosta.

En syytä suoraan puolustusvoimia jämähtäneisyydestä, vaan lähinnä sitä hallinnoivan ministeriön virkamieskuntaa. Olen itsekin tietoinen, että puolustusvoimat itse pyrkii parantamaan omia toimintaedellytyksiään ja -valmiuttaan järjestelmän tarjoamissa raameissa.

Kyse onkin siitä, että näiden raamien muuttamisesta ei Suomessa käydä parlamentaarista keskustelua tai kansalaiskeskustelua, koska se tukahdutetaan aina heti alkuunsa. Suomalaisesta mediasta ei tässä(kään) asiassa ole keskustelun ylläpitäjäksi.

 

[Toejoen Veikko]

Se mikä Suomen kohdalla oli silloin paras vaihtoehto, ei sitä välttämättä ole nykyään. Ajat muuttuvat. Silloin ei ollut mitään muita puolustusliittoja, kuin Molotov-Ribbentrob.
Sanomattakin on selvää, että tuon ajan nuoret miehet olivat keskimäärin valmiimpia asepalvelukseen. Nyky-yhteiskunta tarjoaa enemmän luksusta, mikä on hyvä asia. Samalla olisi kuitenkin pystyttävä muokkaamaan yhteiskunnan instituutioita, kuten puolustusvoimia, nykymaailmaan sopivampaan suuntaan eikä takertua talvisotaan.

Kansalaisten elämän turvaaminen ja kansakunnan elämän jatkuminen oli silloin paras vaihtoehto ja uskallaan väittää, että se on sitä edelleen. Neuvostoliitto halusi Suomelta jotain, mitä Suomi ei ollut halukas antamaan. Tästä syystä naapuri hyökkäsi ja Suomi puolustautui. Muut Itä-Euroopan maat alistettiin tavalla tai toisella vuosikymmeniksi Neuvostoliiton vallan alle. Suomen kohdalla tilanne oli toinen. Suomi puolustautui ja maksoi kovan hinnan, jolle Stalinkin antoi arvoa. Erinäisten puolustusliittojen ja avunantosopimusten kautta on pienemmät konfliktit laajentuneet kaksi kertaa maailmansodiksi.
Nykyajan nuoret miehet ovat valmiimpia toisenlaiseen palvelukseen.
1920-30-luvuilla oli puolustuslaitos tiukasti valkoisen vallan käsissä. Silti punaisten pojat suorittivat samanlaisen varusmiespalveluksen ja sillä oli oma roolinsa kansakunnan eheyttämisessä.
Puolustusvoimat teknistyvät koko ajan. Talvisotaan ei tarvitse takertua, mutta siinä on monia hyviä oppeja myös nykypäivän varalle.

vlad.
Avoin keskustelu on hieman hankalaa. Tällöin puolustautumisen perusteleminen vaatisi hienotunteisuudesta luopumista. Mikäli jätämme Häkämiehen höpötykset huomioimatta, niin Suomessa ei juuri olla valtiojohdon taholta ääneen lausuttu sitä, minkä varalle me puolustaudumme.

 

[BitterX]

Nykyajan nuoret miehet ovat valmiimpia toisenlaiseen palvelukseen.
1920-30-luvuilla oli puolustuslaitos tiukasti valkoisen vallan käsissä. Silti punaisten pojat suorittivat samanlaisen varusmiespalveluksen ja sillä oli oma roolinsa kansakunnan eheyttämisessä.
Puolustusvoimat teknistyvät koko ajan. Talvisotaan ei tarvitse takertua, mutta siinä on monia hyviä oppeja myös nykypäivän varalle.

En voi sanoa olevani eri mieltä mistään, mitä kirjoitit.

Mitä itse peräänkuulutan on avoin keskustelu myös teemassa "puolustusvoimat". Suomi on perustuslain mukaan parlamentaarinen demokratia, johon kuuluu oleellisena osana parlamentin, eli eduskunnan, valta päätöksenteossa sekä median rooli kansalaiskeskustelun herättäjänä ja ylläpitäjänä. Yleinen asevelvollisuus on Suomessa tabu, jonka nimissä poljetaan kumpaakin mainittua asiaa. Virkamiesvalta polkee parlamentaarista päätöksentekoa ja media itse itseään sekä kansalaiskeskustelua syyllistymällä demokratiaan kuulumattomaan itsesensuuriin.

 

[Yläpesä]

Neuvostoliitto halusi Suomelta jotain, mitä Suomi ei ollut halukas antamaan. Tästä syystä naapuri hyökkäsi ja Suomi puolustautui. Muut Itä-Euroopan maat alistettiin tavalla tai toisella vuosikymmeniksi Neuvostoliiton vallan alle.

Siihen aikaan haettiin kyläkauppiaalta kerran viikossa toppa sokeria ja säkki kahvipapuja hevosella ja reellä, muut tarpeet tuotettiin itse. Siihen aikaan oli Neuvostoliitto ja kommunismi ja Stalin ja Hitler ja natsit. Tänään useimmat asiat ovat ihan toisin.

 

[Toejoen Veikko]

Siihen aikaan haettiin kyläkauppiaalta kerran viikossa toppa sokeria ja säkki kahvipapuja hevosella ja reellä, muut tarpeet tuotettiin itse. Siihen aikaan oli Neuvostoliitto ja kommunismi ja Stalin ja Hitler ja natsit. Tänään useimmat asiat ovat ihan toisin.

Missään ei olla kuitenkaan osoitettu, että Hitlereitä ja Stalineja ei tulisi lisää.
Neuvostoliitolla olikin sitten uusia johtajia, kun panssarit vyöryivät Unkariin ja Tsekkoslovakiaan. Ne penteleet, kun eivät toimineet, kuten venäläiset halusivat.

Venäjän poliittisen johdon ajattelua kuvaa erittäin osuvasti pääministeri Putinin toteamus Sarkozylle koskien hyökkäyksenkohteeksi joutuneen Georgian presidenttiä: "Hirtän hänet munista."

 

[Stonewall]

Siihen aikaan haettiin kyläkauppiaalta kerran viikossa toppa sokeria ja säkki kahvipapuja hevosella ja reellä, muut tarpeet tuotettiin itse. Siihen aikaan oli Neuvostoliitto ja kommunismi ja Stalin ja Hitler ja natsit. Tänään useimmat asiat ovat ihan toisin.

Asiat ovat paljon muuttuneet. Osa parempaan, osa huonompaan suuntaan. Kysymyshän on Suomen puolustamisesta. Asevelvollisuudesta luopuminen vaatisi käytännössä Naton jäsenyyttä (eihän tämäkään pakota luopumaan, ellemme haluaisi), koska muita vaihtoehtoja ei käytännössä ole. Niin kauan kuin liittoutumisella ei ole kansan tukea ja toisaalta maanpuolustahto on korkea, niin on mahdotonta luopua asevelvollisuudesta. Ase-ja siivilipalveluksen kehittäminen sen sijaan on erittäin tärkeää muuttuvassa maailmassa.

 

[BitterX]

Niin kauan kuin liittoutumisella ei ole kansan tukea ja toisaalta maanpuolustahto on korkea, niin on mahdotonta luopua asevelvollisuudesta.

Kaksi suurinta tabua suomalaisessa yhteiskunnassa ovat Nato ja yleinen asevelvollisuus. Kummankaan kohdalla keskustelu ei ole demokratian toteutumisen edellyttämällä tasolla. Jos Natosta tai yleisestä asevelvollisuudesta sekä niiden hyvistä ja huonoista puolista keskusteltaisiin asiallisesti ja kiihkottomasti, voisivat gallupit hyvinkin näyttää erilaisilta.

Miksi korkea maanpuolustustahto estää asevelvollisuudesta luopumisen? Tilannehan on juuri päinvastainen - aseelliseen maanpuolustukseen riittäisi motivoituneita halukkaita ja epämotivoituneet voisivat jäädä ilman mitään ongelmia pois haittaamasta muiden palvelusta.

 

[Stonewall]

Miksi korkea maanpuolustustahto estää asevelvollisuudesta luopumisen?

Enemmistö kansasta ei tällöin halua luopua asevelvollisuudesta, vaan puolustaa maataan myös itse. Demokratiassa tämän pitäisi riittää syyksi

 

[Toejoen Veikko]

Kaksi suurinta tabua suomalaisessa yhteiskunnassa ovat Nato ja yleinen asevelvollisuus. Kummankaan kohdalla keskustelu ei ole demokratian toteutumisen edellyttämällä tasolla.

Miksi korkea maanpuolustustahto estää asevelvollisuudesta luopumisen? Tilannehan on juuri päinvastainen - aseelliseen maanpuolustukseen riittäisi motivoituneita halukkaita ja epämotivoituneet voisivat jäädä ilman mitään ongelmia pois haittaamasta muiden palvelusta.

Näen tässä uhkakuvan, että nuivasti maanpuolustukseen suhtautuvat puolueet voisivat saada läpi Suomen olemassaolon kannalta liian turmiollisia asioita. Mielestäni on erikoista, että samat puolueet, jotka suhtautuvat nuivimmin Suomen puolustamiseen, suhtautuvat myös nuivimmin Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.

Veikkaan, että liian moni 20-vuotias suhtautuisi suurella ilolla uudistukseen, joka tekisi varusmiespalveluksesta puhtaasti vapaaehtoisen, tajuamatta kuitenkaan kuinka tärkeästä asiasta on kysymys. Vapaaehtoisen palveluksen suorittajat tulisivat todennäköisesti leimatuiksi sotahulluina.

 

[flintstone]

Miksi korkea maanpuolustustahto estää asevelvollisuudesta luopumisen? Tilannehan on juuri päinvastainen - aseelliseen maanpuolustukseen riittäisi motivoituneita halukkaita ja epämotivoituneet voisivat jäädä ilman mitään ongelmia pois haittaamasta muiden palvelusta.

Siitä samasta syystä kuin työpaikalla tai yhteiskunnassa ei katsella hyvällä vapaamatkustajia. Joskus elämässä joutuu tekemään myös sellaisia hommia jotka ei ole niin kivoja. Ei se armeija, aseeton palvelus tai siviilipalvelus niin kamalaa ole vaikka kotona makailu, netissä surffailu ja pelaaminen tietenkin ehkä kivempaa olisi. Se valikoiva rusinoiden poimiminen pullasta ei oikein yhteiskunnassa toimi kyse kun on yhteisestä vastuusta. Voitaisiinko samaa soveltaa vaikka minun verotuksessa, esimerkiksi sinä voisit vaikka maksaa minunkin veroni?

 

[ernestipotsi]

Kerrataan nyt vielä, että minulla ei ole mitään siviilipalvelua vastaan. JA vielä kerran: ei mitään siviilipalvelua vastaan. Niitä en ymmärrä, joille ei kumpikaan vaihtoehto käy.

eli siis mielestäsi selkeästi suurin osa ihmisistä on vapaamatkustajia koska he eivät ole inttiä tai sivaria käyneet. Mielipide noteerattu ja jätetty omaan arvoonsa...

Enemmistö kansasta ei tällöin halua luopua asevelvollisuudesta, vaan puolustaa maataan myös itse. Demokratiassa tämän pitäisi riittää syyksi

Demokratian mukaisessa kenttäkyselyssä viisi kuudesta nauttii joukkoraiskauksista. No joo, ehkä vähän mauton vertaus, mutta pointti oli se että länsimaiseen demokratiaan kuuluu myös vähemmistömielipiteiden kunnioittaminen. Toisinsanoen enemmistö ei saisi polkea vähemmistöjen perusoikeuksia.

Sitä asiaa en vain ymmärrä että miksi ihmeessä metsän keskelle roudataan motivoitumatonta jengiä? Onko siitä hyötyä nuorelle itselleen? (ei) Onko siitä hyötyä muille, intistä motivoituneille, nuorille? (ei) Onko siitä valtiollista hyötyä? (ei).
Jos tutkimusten mukaan armeijahalukkuus on Suomessa korkea ja suurin osa nuorista miehistä omien sanojensa mukaan kävisi intin jos se olisi vapaaehtoinen, niin kenen etu on vetää mukaan nekin joita intti ei kiinnosta? Siihen joukkoon mahtuu paljon älykkäitä, sosiaalisia ja henkisesti vahvoja nuoria joiden panos menee intissä täysin hukkaan.
Keneltä se olisi pois jos asevelvollisuus muutettaisiin vapaaehtoiseksi?
Armeijan suorituskyky ei ainakaan heikkenisi. Suurin ongelma taitaa olla talutusnuorasta irti päästäminen...

 

[Tombe76]

Keneltä se olisi pois jos asevelvollisuus muutettaisiin vapaaehtoiseksi? Armeijan suorituskyky ei ainakaan heikkenisi. Suurin ongelma taitaa olla talutusnuorasta irti päästäminen...

Näillä mennään. Se on kumma juttu, että aina pari kertaa vuodessa päästään vääntämään tästä samasta aiheesta.

Otin vain tuon ernestipotsin kommentin esimerkkinä. Ja olen todellakin eri mieltä. Jos asevelvollisuus muutettaisiin vapaaehtoiseksi, niin armeijan suorituskyky varmasti heikkenisi. 100% varmasti.

Nykyjärjestelmä on mielestäni hyvä ja toimiva, ja paras vaihtoehto Suomelle. Piste.

 

[ernestipotsi]

Otin vain tuon ernestipotsin kommentin esimerkkinä. Ja olen todellakin eri mieltä. Jos asevelvollisuus muutettaisiin vapaaehtoiseksi, niin armeijan suorituskyky varmasti heikkenisi. 100% varmasti.
Piste.

tyypillinen ehdoton yhdeltä kantilta asiaa katsova tonyhalme-kommentti.


Armeijan vapaaehtoistaminen toisi mukana selkeitä etuja
-mukaan valikoituisi vain sotilaallisesti parhaat tapaukset
-motivaatio nousisi
-osaamista vapautuisi muille aloille
-naisten osuus asepalveluksessa kasvaisi.


Joka tapauksessa, NATO olisi kaikkein turvallisin ratkaisu. Vaikkakin siihen siirtyminen tulisi todennäköisesti olemaan alkuvaiheessa nykyjärjestelmää kalliimpi. Pitkässä juoksussa enää tuskin olisi.

 

[Tshekki77]

Sitä asiaa en vain ymmärrä että miksi ihmeessä metsän keskelle roudataan motivoitumatonta jengiä? Onko siitä hyötyä nuorelle itselleen? (ei) Onko siitä hyötyä muille, intistä motivoituneille, nuorille? (ei) Onko siitä valtiollista hyötyä? (ei).

Jos siitä ei ole noissa kahdessa ensimmäisessä kohdassa hyötyä, niin valtiolle "puolustuskyvyn ylläpidosta" on kyllä hyötyä. Toisaalta asevelvollisuudesta luopuminen ei sellaisenaan tarkoita puolustuskyvyn alasajoa, mutta haluaisin taas ottaa Georgian esimerkiksi. Siinä on meinaa viimeisin palkka-armeijan (ilmeisesti yleisen asevelvollisuuden vaihtoehto) pyristely meidänkin oletettua vihollista vastaan.

Ja vaikka Suomi miehitettäisiin, niin maan rauhoittaminen on aivan eriasia palkka-armeija mallissa (jossa armeija on periaatteessa lyöty jo kentällä), kuin asevelvollisuus mallissa, jossa lähes jokaista täysi-ikäistä miespuolista henkilöä on miehittäjän taholta pidettävä jonkin asteisena riskitekijänä.

Keneltä se olisi pois jos asevelvollisuus muutettaisiin vapaaehtoiseksi?
Armeijan suorituskyky ei ainakaan heikkenisi. Suurin ongelma taitaa olla talutusnuorasta irti päästäminen...

Se olisi meiltä kaikilta pois, meinaan jos intti velvollisuuden sijaan muuttuisi puolen vuoden omaehtoiseksi rasitteeksi, niin varmasti kävijämäärät laskisivat ja voin rehellisesti myöntää, että ainaki itseltä olisi jäänyt käymättä. Jos sellainen ei nopealla aikataululla vaikuta suorituskykyyn, niin varmasti alkaa vaikuttamaan pitkällä tähtäimellä.

 

[Tombe76]

tyypillinen ehdoton yhdeltä kantilta asiaa katsova tonyhalme-kommentti.


Armeijan vapaaehtoistaminen toisi mukana selkeitä etuja
-mukaan valikoituisi vain sotilaallisesti parhaat tapaukset
-motivaatio nousisi
-osaamista vapautuisi muille aloille
-naisten osuus asepalveluksessa kasvaisi.

Hienosti vedetty muottiin. Kiitos siitä.

Itse tosin en ole sitä mieltä edelleenkään, että se yksi motivoitunut 3000 cooperissa juokseva supersotilas pesisi sata nolla ne 15kpl 2200m juoksevat motivaationsa menettäneet. Jossain tapauksessa sillä määrälläkin on merkitystä.

Muuten olen antanut tähän keskusteluun omalta osalta vähän muutakin kuin pelkästään "tonyhalme"-kommentteja (84 viestiä), joten tällä kertaa en tämän enempää osallistu tälle hiekkalaatikolle.

 

[Tshekki77]

Joka tapauksessa, NATO olisi kaikkein turvallisin ratkaisu.

NATOssa olisimme osapuoli joka ikisessä liiton operaatiossa ja periaatteessa osapuoli jokaisessa liittolaisen sotatoimessa. Pelkkien perinteisten sotatoimien lisäksi meidän turvallisuus heikkenisi muunmuassa terrorismin näkökulmasta.

Lisäksi on muistettava tämä Baltian kohu tässä joku aika sitten, kun tosiaan selvisi, ettei puolustusliitolla ollut puolustussuunnitelmia Baltian maita varten. Ja vaikka tällainen suunnitelma tehtäisiin, niin se ei vielä tarkoita joukkoja hädän hetkellä. Jos NATOlla ei ole intressejä suojella Baltteja hädän hetkellä, niin miksi he toisivat joukkoja vielä pidemmälle Suomeen?

En näe NATOa missään mielessä turvallisimmaksi vaihtoehdoksi, vaikka se voisi jollain aikavälillä tulla halvemmaksi.

 

[Toejoen Veikko]

Se olisi meiltä kaikilta pois, meinaan jos intti velvollisuuden sijaan muuttuisi puolen vuoden omaehtoiseksi rasitteeksi, niin varmasti kävijämäärät laskisivat ja voin rehellisesti myöntää, että ainaki itseltä olisi jäänyt käymättä. Jos sellainen ei nopealla aikataululla vaikuta suorituskykyyn, niin varmasti alkaa vaikuttamaan pitkällä tähtäimellä.

Samaa mieltä. On aivan eri asia käydä valtion kimppuun, jolla käytössään 300 000 hyvin tai kohtalaisen hyvin koulutettua reserviläistä kuin 10 000 koulutettua vapaaehtoista ja 290 000 kukkopillinpuhaltajaa.

 

[Yläpesä]

mutta haluaisin taas ottaa Georgian esimerkiksi. Siinä on meinaa viimeisin palkka-armeijan (ilmeisesti yleisen asevelvollisuuden vaihtoehto) pyristely meidänkin oletettua vihollista vastaan.

Palstan militaristien mukaan Suomi on geopoliittisesti niin ainutlaatuinen maa maailmassa, ettei sitä voi verrata mihinkään toiseen maahan joten viittaus Georgiaan on argumentaatiovirhe.

Georgiassa lisäksi paikalla oli nimenomaan asevelvollisuusarmeija - tai sen jäänteet, koska tuoreet ammattilaiset olivat Nato-operaatiossa maailmalla. Joten ammuit tällä väärällä argumentillasi omaan jalkaan.

 

[ernestipotsi]

Jos siitä ei ole noissa kahdessa ensimmäisessä kohdassa hyötyä, niin valtiolle "puolustuskyvyn ylläpidosta" on kyllä hyötyä.

Ilman mitään motivaatiota perässä roikkuvasta "sotilaasta" on valtiolle tasan yhtä paljon hyötyä kuin Dale Clarkesta HIFK:lle mitä tulee "puolustuskyvyn ylläpitoon". Motivoitumattomista sotilaista yksi esimerkki on kertausharjoitukset. Moni armeijan aikanaan käynyt ei enää muutaman vuoden päästä osaa tai muista aiemmin koulutettuja asioita eikä kyllä niitä siellä enää uudestaan opikaan.
Mikäli kriisi syttyy, niin silloin nämä tapaukset joko
a) jäisivät kotiin/muuttaisivat ulkomaille
b) roikkuisivat muiden mukana yrittämättä edes tehdä mitään samalla hidastaen muita (haitaten valtiota)
c) ympäristötekijöihin yhdistettynä olisivat uhka ns "omien" ampumiseen. Tuskin täällä näitä tapauksia riittää koko Suomen miesvahvuutta eliminoimaan, mutta jo yksikin tuollainen tapaus kriisin keskellä saattaa riittää laskemaan armeijan suorituskykyä henkisellä puolella

Se olisi meiltä kaikilta pois, meinaan jos intti velvollisuuden sijaan muuttuisi puolen vuoden omaehtoiseksi rasitteeksi, niin varmasti kävijämäärät laskisivat ja voin rehellisesti myöntää, että ainaki itseltä olisi jäänyt käymättä. Jos sellainen ei nopealla aikataululla vaikuta suorituskykyyn, niin varmasti alkaa vaikuttamaan pitkällä tähtäimellä.

Tottakai kävijämäärät laskisivat, ja sehän siinä tarkoitus onkin. Mutta jos oletettaisiin armeijan suorittajien määrän laskevan nykyisestä 35-40%:sta esim. johonkin 25-30%:iin, niin armeijan suorituskyky ei välttämättä laskisi ollenkaan.
Edelleenkin korostan sitä että myös nuo "kotiin jääneet" tekisivät oman osansa infrastruktuurin ylläpitämiseksi.

---

Tämä Suomi on kyllä joissakin asioissa semmoinen holhousyhteiskunta että oikein hävettää. Asevelvollisuus vain yhtenä esimerkkinä, muista lisää muissa ketjuissa.

 

[Tshekki77]

Palstan militaristien mukaan Suomi on geopoliittisesti niin ainutlaatuinen maa maailmassa, ettei sitä voi verrata mihinkään toiseen maahan joten viittaus Georgiaan on argumentaatiovirhe.

Niin, jos tällä siis tarkoitetaan sitä, että Suomi olisi palkka-armeijalle suotuisampaa puolustusmaastoa, kuin Kaukasus vuorilla sijaitseva Georgia, niin ei tässä kait muuta voi, kun nostaa tassut pystyyn ja toivoa, että palkkasoturit laulavat Venäjän tankit suohon.

Vai halutaanko tällaisella argumentilla tuoda esiin sellaista, ettei Suomeen kannata tulla, vaikkei täällä laitettaisi edes vastaan?

Georgiassa lisäksi paikalla oli nimenomaan asevelvollisuusarmeija - tai sen jäänteet, koska tuoreet ammattilaiset olivat Nato-operaatiossa maailmalla. Joten ammuit tällä väärällä argumentillasi omaan jalkaan.

Itse sain kansainvälisestä uutisoinnista sen kuvan, että noin puolet palkkasotureista oli Irakissa (tämähän on yksi esitetyistä perusteista palkka-armeijalle, eli että sellainen olisi yhteensopivampi kv-operaatioihin), mutta loput kotona. Voi tietenkin olla, että väärä kuva syntyi, kun olympialaiset häiritsi täysipainosta keskittymistä tähän kriisiin.