Historia
Kun asiaa tarkastellaan historian valossa, niin olisi melko ajattelematonta lopettaa asevelvollisuusarmeija nyt, vaikkakin tämän hetkinen tilanne ainakin meidän maailman kolkassamme on melko vakaa. Enkä nyt puhu mistään talvisodan perinnöstä.
"Rauhanaika" jota elämme, on Euroopan historian valossa käsittääkseni pisin koskaan. Siltikin se on kestänyt vain jota kuinkin 60 vuotta. Ihminen ei opi historiasta, ahneus ja vallanhimo kuuluvat perusvietteihin. Tappaminen ja asioiden ratkaiseminen voimankäytöllä on ihmiselle, niin kuin kaikelle luonnolle ominaista ristiriitojen ratkaisua.
Kukaan ei olisi osannut aavistaa Neuvostoliiton hajoamista, Saksojen yhdistymistä jne.. Siltikin, kun ajatellaan historian valossa, niiden kaatuminen oli vain ajankysymys. Yksikään jättiläinen ei pysy pystyssä ikuisuuksia. Rooman satoja vuosia kestänyt valtakausi on historiassamme aika omalaatuinen, ihan tuon pitkän ikänsä vuoksi. Katsokaa mitä Rooma on nyt, "vain" 1500 vuotta myöhemmin; yksi euroopan surkeimpia kehitysmaita, jossa valtaa pitävät korruptoituneet mafian juoksupojat. Voimasuhteet muuttuvat jatkuvasti, sitä mukaa muuttuu myös poliittiset tilanteet. Isompi syö pienempiä, aina joku haluaa lisää ja enemmän. Ja aina kun iso osoittaa pientäkin heikkoutta, alkaa pienempien taholta tapahtua kapinointia.
Suurin osa ihmisistä kykenee ajattelemaan vain 10 vuotta eteenpäin. Tänä päivänä, kun maailma muuttuu entistä kiivaammin, 10 vuottakin on huiman pitkä aika. Ja kun vielä ajatellaan asioita vaikkapa 100-200 vuoden aikavälillä, tullaan väistämättä isojen kysymysten eteen. Jos historiaan on uskomista, yli äyräidensä paisunut U.S. of A. tulee jollain tasolla tiensä päähän, Aasia kamppailee järjettömien ylikansoitus ongelmien kanssa, puhdas vesi on katoava luonnonvara, Euroopan Unioni - tuo keinotekoinen yritys yhdistää lukuisia vahvoja kansallisvaltioita yhden liittovaltion lipun alle - onko sitä enää olemassakaan?
Pidemmällä tähtäimellä asioita kelatessa meikäläinen tulee väistämättä siihen lopputulokseen, että ikävän ja tylsän ja kalliin asevelvollisuusarmeijan ylläpitäminen myös "rauhanaikana" ei ehkä olekaan täysin järjetöntä. Homma pyörii, rakenteet pysyvät kasassa, perinne elää ja sillä on vieläpä ainakin jonkinlainen kansan tuki takanaan. Maailman muuttuessa meillä on kansana olemassa puolustusjärjestelmä, joka toimii edes jonkinlaisena puskurina historian suurimpia kuohuja vastaan. Jos tämä kallis järjestelmä pystyy joskus takaamaan minun lapsenlapsenlapsilleni rauhaisan elon omassa maassaan, niin silloin sen ylläpitäminen minun elinaikanani, minun verovaroin on mielestäni hyväksyttyä.
Eli maailma muuttuu, ihminen pysyy tyhmänä. Rajoja ja luonnonvaroja jaetaan aina uudestaan ja uudestaan eivätkä sodat tule loppumaan koskaan.