Tuohon Gagnen viestiin sanoisin, että kyllä kaiken pahan alku ja juuri Arabimaissa ei ole Islam sinänsä, vaan uskonto yleensä. Samalla tavalla, kun Euroopassa aikanaan. Mitä isommalla osalla ihmisistä menee hyvin, sitä pienempi osa heittäytyy täysin uskonnon vietäväksi, sitä vähemmän uskonnollisilla insituutioilla on valtaa.
Renessanssin aikana katolisen kirkon ote Euroopasta alkoi lipsumaan. Minä olen jopa varovaisen, hyvin varovaisen optimistinen, että tämän hetken tapahtumilla Lähi-Idässä voi olla kauaskantoisempiakin seurauksia. Lähi-idän renessanssi.
Se on tietysti traagista, että ihmisiä kuolee. Mutta isossa kuvassa suunta on oikea.
Koko härdellihän on lähtenyt käyntiin sen väestönosan aloittamana, jolle internetin ja muiden uuden millenniumin kommunikaatiovälineiden käyttö on arkipäivää. He ovat ottaneet vaikutteita elämäänsä muualta ja tietävät tasan tarkkaan, minkälaista elämä on lännessä. Ja mitä enemmän he tietävät, sitä vähemmän Allahilla on heille tarjota. Tämä aktiivinen kansanosa tietää paljon - protestit lähtivät käyntiin korkeasti koulutettujen nuorehkojen ihmisten aloittamana. Heitä vituttaa, kun ei ole töitä riittävästi ja sitämyöten on pulaa rahasta, jonka avulla voisi hankkia maallisia kivoja jutskia, joita länsimaisilla ikätovereilla ja kollegoilla on.
Egypti, Tunisia, Algeria ja Jordania ovat diktatuureja, mutta eivät mitään pohjoiskoreamaisia tai edes iranmaisia umpioita. Tietoyhteiskunnan myötä ihmiset tietävät, eikä heitä eneää voi kusettaa ja vedättää miten tahtoo. Joo, kyllä Egyptissäkin on maaseudulla paljon ihmsiä, joita voi vielä vedättää miten tahtoo - mutta kaupunkien nuorehko ja korkeasti koulutettu väestönosa alkaa saamaan tarpeeksensa.
Niin... umpio-Iranissakin islamistisen hallinnon rattaat kitisevät... Iranissahan protestien syyt olivat pohjimmiltaan täysin samat, kuin Tunisiassa ja Egyptissäkin. Niihin esimerkiksi Yhdysvallat otti voimakkaammin kantaa, koska hallinto, jota vastaan protestoitiin sattui olemaan Yhdysvaltain enemy number one. Nyt Yhdysvallat toki pitää turpansa kiinni, kun kyseessä on liittolaishallinnot.
Katolisen kirkon vaikutusvallan romahtamisessa meni vuosisatoja. "Arabimaailman renessanssissa" mennee vain murto-osa tästä. Siitä pitää huolen globaali tieto-yhteiskunta ja noiden maiden keskimääräisesti erittäin nuori väestö. Voihan olla, että Tunisian (ja Egyptin, jos nykyinen lopulta kaatuu) seuraavakin hallinto on hyvinkin autoritäärinen: mutta joka tapauksessa - kansa on osoittanut, että se ei enää ole lähellekään samalla tavalla kuskattavissa, kuin ennen. Muutos on alkanut.
Väitteitäni en perusta edes mutuun (ainakaan pelkästään). Työnikin puolesta olen aika paljon monien Arabimaiden kuluttajakäyttäytymiseen perehtynyt. Kyllä kehityksestä selviä viitteitä on ollut jo pidempään.