mutta noista kasvattajarahoista en lähtisi sitä lohkaisemaan kun se suurin työ on kuitenkin tehty niissä aikaisemmissa seuroissa.
Mun logiikan mukaan ammattilaissarjasta ammattilaissarjaan siirtyvän pelaajan kohdalla ei kasvattajakorvauksia pitäisi maksaa ollenkaan. Edellisille seuroille pelaaja on "maksanut" NHL-soppariin edellyttävien näyttöjen muodossa, eikä pelaajan NHL-siirrosta aiheudu sinänsä vahinkoa. Tässä tapauksessa Jyp siis kuittaa kakusta oletusarvoisesti viisinumeroisen kipurahan, vaikka ei sinänsä luovuta mitään vastineeksi. Ei se vain mun mielestä voi niin mennä, että Jyp tienaa mukavat rahat HIFK:n menettäessä pelaajan.
Itse kääntäisin systeemin seuraavasti:
- Sopimuksettomasta pelaajasta maksetaan maltillinen summa viimeiselle seuralle kompensaationa siitä, että jatkosopparia ei käytännössä pystytty neuvottelemaan.
- Sopimuksen omaavista pelaajista lähtökohtaisesti listahinta, joka heijastelee varausvuoroa ja sopimuksen alaisten vuosien määrää. Ykköskierroksen varauksen monivuotisen pahvin purkamisesta pitäisi tulla tuntuvat korvaukset seuralle, sillä seura menettää vuosiksi itseensä sitoutuneen oletusarvoisesti ykköskorin pelaajan. Jostain seiskakierroksen varauksesta ja vuoden pahvista sitten taas vähemmän hilloa.
- Välimieskäsittely, jossa on edustaja NHL:sta, NHLPA:sta, Liigasta ja SJRY:stä. Tämä otetaan käyttöön käytännössä silloin, jos äkillisen kehityksen vuoksi pelaajan taso on noussut selvästi varaushetkestä tai esimerkiksi varaamattoman pelaajan arvoa ei saada yhteisymmärryksessä määriteltyä.
- Soppareihin ei mitään ilmaisia NHL-siirtoja tai vastaavia. Ainoa NHL-siirtokorvaukseen vaikuttava poikkeus on soppareissa, joissa optio kaudesta on pelaajalla. Tämä siksi, että kyseessä on vakiintunut tapa, ja joka muutoin mahdollistaisi "liian helpon" kiertämisen ulkomaita käyttäen.
Käytännössä siis rivimiehen statuksella lähtökohtaisesti AHL:aan lähtevistä ja sopimuksettomista pelaajista maksettavalla maltillisella summalla kompensoitaisiin sitä, että oikeasti kovista menetyksistä sitten maksettaisiin tuntuvat korvaukset. Samoin kompensaatio kohdistuisi haitan kohdanneelle joukkueelle.
Esimerkkejä:
* Husso taisi olla sopimukseton pelaaja lähtiessään. Hänestä maltillinen korvaus, sillä HIFK sai maksamastaan palkasta kompensaation kaukalon puolella. Mun puolesta näillä voi hyvin olla korvaus jotain kymppitonnin tasoa. Turha isoa rahaa on maksaa siitä, että kaikki kiekot olivat pelaajan hallussa ja hän olisi voinut täysin vapaasti lähteä vaikka suoran kilpailijan riveihin.
* Heiskasella taisi olla vielä vuosi sopparia jäljellä ja kyseessä on ykköskierroksen pelaaja korkealla varausvuorolla. Vastaavien pelaajien kohdalla pitäisi kompensaation olla haarukassa 300-500k per seuran menettämä sopimusvuosi.
* Suomelan soppari uutisoitiin 1+1 mallisena. Tuosta en tiedä kummalla optio jälkimmäisestä oli, joten en sillä lähde spekuloimaan. Varausta ei ollut, näytöt olivat Liigasta kovat ja mies oli murtautunut osastolta "ynnä muut" MM-joukkueeseen asti. Tän veisin suoraan välimieskäsittelyn kautta ja oletusarvona on oltava, että kompensaatio on jotain haarukassa 200-300k/vuosi niistä vuosista, jotka HIFK menetti. Jos kyse oli pelaajan optiosta, HIFK käytännössä menetti kauden. Jos joukkueen, HIFK menetti kaksi vuotta.
* Niclas Westerholm SaiPasta teki juuri NHL-pahvin ilman varausta. Alla hänellä oli pari hassua matsia aikuisissa. SaiPa käytännössä menetti (vaikka lainalle jäikin) junnuveskarin, jota ei hyvällä maullakaan voinut pitää ikäluokkansa kärkinimenä. SaiPalle tuosta kuuluva korvaisi olisi mun papereissa joitain kymmeniä tuhansia korkeintana. Vaikka sellainen 15-20k. Ja taas, samoin kuin Suomelan tapauksessa, välimieskäsittelyn kautta.
* Sami Niku oli jämäkierrosten varaus. Jos hänellä oli sopparia jäljellä Jetsin organisaatioon siirtyessä, niin korvaus voisi olla luokassa 50-100k.
Mitä Suomelaan tulee niin teki huonon seura valinnan ja ilman totaalista loukkantumissumaa Sharksissa tulee tekemään kierroksen Eurooppaan.
Suomela olisi kaukana NHL-paikasta käytännössä jokaisessa NHL-joukkueessa. Toisaalta Sharksissa sentään AHL-joukkue on verrattain mukavassa paikassa sään osalta, joten olisi se voinut kai huonomminkin päättää. Jonkun Manitoba Moosen riveissä kun vääntäisi, niin jäiset tiet tulisivat tutuiksi bussireissuilla.