Suomen hallitukset edustavat tätä "konsensuspolitiikkaa". Vasemmistohallitus ottaa rikkailta yhden prosentin ja antaa äänestäjilleen, kun taas oikeistohallitus leikkaa menoista ja antaa omille äänestäjilleen. Lopputuloksena mikään ei muutu kenellekään, vaikka vallassa olisi mitkä tahansa puolueet.
Ettei menisi täysin käsien heilutteluksi, niin ainakin Helsingissä on varallisuusrajat käytössä, tulorajat poistettiin kaksi vuotta sitten.
Lukijan mielipide | Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi
Edullisia kaupungin asuntoja tulisi saada niiden, jotka niitä oikeasti tarvitsevat.www.hs.fi
Voisiko tälle tehdä jotain? Miksi kaupungin vuokrakämpissä ei ole tulo- tai varallisuusrajoja?
En nyt keksi parempaakaan ketjua, joten laitoin tähän.
Slummiutumiskehitys vastustetaan jo sillä kun näitä kaupungin tuettuja vuokra-asuntoja ripotellaan sinne tänne sekaisin kovan rahan asuntojen kanssa. Ei ole mitään tarvetta antaa hyvätuloisten asua näissä tuetuissa asunnoissa.
En ihan tuota, vaan sitä että Helsingin kaupungin vuokra-asunnot täytetään surkeus järjestyksessä. Siitä mallista on aika huonoja esimerkkejä kattaen lähes koko Itä-Helsingin. Kommunismia asuntotuotantoon (huumorimielellä) peräänkuulutettiin muutama vuosi sitten Yle:n Hullu Juttu(?) ohjelmassa, ehkä tuossakin ajatuksessa oli jotain oikeinkin. Ainakin nykymalli asumistukineen tulisi räjäyttää...
Mun on vaikea uskoa, että Arabianrannasta tai Kalasatamasta tulisi tuossa skenariossa slummeja, kun molemmat kaupunginosat ovat täynnä kovan rahan asuntoja, joihin keskituloisilla ei ole mitään asiaa.
Uskon asia tuo(kaan) ei ole, Arabianrannassa on todella monta rakennusta Hekalla ja mikäli asuttamiskriteerit olisi mallia Kontula, olisi ko. asuinalue hyvinkin epämiellyttävä. Nyt epäkohtiin päästään puuttumaan asap, esim. spårien kääntöpaikalla tapahtuneeseen katukauppaan, mikä jossain Itä-Keskuksessa on tekemätön paikka, tosin siellä tuskin ketään tuo edes kiinnostaa.
Miten noiden kohteiden asuttamiskriteerit eroavat? Kiinnostaa.
Kontulassa toteutui aikoinaan surkeusjärjestys, nyttemmin koko asuinalueen profiilia on pyritty nostamaan laihoin tuloksin.
Ihan samaa sakkia niissä Arabian kaupungin kohteissa asuisi, mutta suomalaisille eivät kelpaa ne Kontulan kämpät, kun kaupungilla on tarjota tuettuja asuntoja muualtakin. Valtaosalla maahanmuuttajista ei taas haittaa asua Kontulassa. Tämä on käsittääkseni ainoa syy mikä selittää sen hienoisen eron näiden kohteiden välillä, eikä se ole viranomaisen harkinnan ansiota.
Eikö jakomäki ole rakennettu hyvin pitkälle uudelleen? Kontulaan bygataan uutta taloa jokaiseen kadunkulmaan ja jonkun verran talojen sisäpihoillekin. Vanhoja osaketaloja remontoidaan kovaa vauhtia. Ongelma on valtavan kokoiset vuokrataloyhtiöt, mitkä ovat tuolla kunnon ongelmamagneetteja. Hekan ostostie 5 kontulassa on 8 tai 9 kerroksisia taloja sen verran, että viimeinen porras taitaa olla Å. Jaa no, taitaa siellä välissä olla jotain matalampaakin. Kontulankaaressa on about kymmenen isoa kerrostaloa vieri vieressä ja osaketalot eivät ole näköpiirissä. Leppoisa baari siinä kaaren päässä. Noi pitäisi purkaa ja asukkaat jättää pääosin purkujätteen sekaan ja loput hajasijoittaa ympäriinsä.
Jakomäessä tuli ensimmäisenä elementtitaloja elinkaariensa päähän, mutta viimeksi pari vuotta sitten kun pyöräilin sieltä läpi oli ostari suurin uudistus. Muuten samaa mieltä ongelman ratkaisusta...
www.soininvaara.fi
www.soininvaara.fi
Markkinahinta on pahasti vääristynyt koijailevan rakentamispolitiikan ansiosta, eikä nykyinen suora rahallinen tuki suoraan myös yksityisille vuokranantajille tilannetta helpota, päinvastoin. Mikäli vastauksesi siirtymisestä markkinahintaisiin vuokriin sisältää asumistukijärjestelmän purkamisen olen kanssasi samaa mieltä, muuten tuo kuulostaa populismilta.Siitä mallista ei ollut kyse. Ensimmäinen viestisi oli tyyliin, jotta ei menisi ihan käsienheilutteluksi. Nyt taisi mennä. Kysymys oli ja on, tulisko varallisuusrajoista pitää kiinni tai siirtyä markkinahintaiseen vuokraan.
Minun vastaukseni oli, että tulisi siirtyä markkinahintaiseen vuokraan. Tämä koskee kaikkia tuettuja asuntoja ja niiden rakentamista. Poliittisten tahojen - kuten demarien ja ay-liikkeen - tuettujen asuntojen rakentaminen ja vuokraus tuottaa mahtivoitot. Ne siirtyvät demarien ja ay-liikeen taskuun. Maksajina ovat veronmaksajat. Jos katsotaan Helsingin kaupungin asuntoja, ei ole mitään järkeä tukea esimerkiksi luokkaa 5 000 yli 200 000 varallisuuden omaavaa vuokralaista noin 500 euroa alemmalla vuokralla.
Asiasta kaksi Soininvaaran kohtuullisen osuvaa kirjoitusta:
Mihin kaupunkia tarvitaan vuokra-asuntojen omistajana?
Helsingille kovan rahan vuokra-asuntoyhtiö
Tuo johtaisi eriskummallisiin tilanteisiin, joissa esim paremmin palkatun työn vastaanottaminen tarkoittaisi sitä, että kämppä lähtee alta koko perheeltä. Pahimmassa tapauksessa kakaroilta vaihtuu päiväkoti, koulu jne. Yksi uusi tuloloukku siis. Jos saat satasen palkankorotuksen, niin joudut etsimään uuden kämpän, jossa vuokra on 400 kalliimpi.
www.kvartti.fi
Soininvaarakaan ei kannata tulo- ja varallisuusrajoja kupungin vuorkakämppiin:
www.uusisuomi.fi
Samalla logiikalla kaikkien sosiaalitukien maksu pitäisi jatkua loputtomiin ja päästäisiin kokonaan eroon tuloloukuista.Tuo johtaisi eriskummallisiin tilanteisiin, joissa esim paremmin palkatun työn vastaanottaminen tarkoittaisi sitä, että kämppä lähtee alta koko perheeltä. Pahimmassa tapauksessa kakaroilta vaihtuu päiväkoti, koulu jne. Yksi uusi tuloloukku siis. Jos saat satasen palkankorotuksen, niin joudut etsimään uuden kämpän, jossa vuokra on 400 kalliimpi.
Ja pitäisikö 16-vuotiaan Jani-Pirjon jättää kesätyöpaikka hankkimatta, koska Jani-Pirjon kesätyötulot nostaisivat perheen kokonaistulot yli tulorajojen? Ja jos jätetään teinien kesätyötulot laskuista pois, niin miten vanhempien luona yhä asuvan 20-vuotiaan Marja-Keijon opiskelun ohessa tekemiin satunnaistöihin suhtaudutaan?
Helsinki on ainakin oppinut kantapään kautta, että ihan yksittäisen talonkin tasolla on hyvä pyrkiä riittävän suureen diversiteettiin, Ne enemmän tienaavat tapaavat olla harmittomimpia asukkaita, joten ihan hyvä niitäkin on joukossa olla.
Tulo- ja varallisuusrajat Hekan kohdalla tarkottaisivat myös ihan merkittävää byrokratian lisääntymistä. Hekalla on vajaat 100 000 asukasta. Säännöllinen tulojen tarkistelu tuolle joukolle on jo ihan merkittävä homma, joka sekin pitäisi jonkun hoitaa. Ottaen huomioon, että allaolevan linkin takana olevan Helsingin kaupungin selvityksen mukaan tulorajan ylittäviä asukkaita oli 3% asukkaista, niin eipä tuo tarpeelliselta vaikuta.
Kvartti
Tutkimusartikkeleita Helsinkiä koskevista kaupunkitutkimuksen teemoista kootaan neljästi vuodessa painettuna ja pdf-julkaisuna ilmestyvään Kvartti-lehteen. Lehdessä julkaistut artikkelit löytyvät myös tältä verkkosivustolta aiheidensa mukaisilta sivuilta.
Juurikin näin. Tuolle kuviolle voitais antaa nimeksi vaikkapa perustulo.