Antti Rinteen hallitus – kevyet punamullat budjettikurille?

[Pompino]

Tuntipalkat ovat nämä:

Mihin lokerikkoon Sollilaiset nykyään kuuluvat? Alkuun heidän liksansa oli 11,34 €. Sitten siirrettiin uuteen sopimukseen, jossa liksa alle 9 €.

 

[vetti]

Työnantajat raportoivat palkkatiedot suoraan Tilastokeskukselle. Muistelen että sinne raportoidaan lisät ja lomarahat ainakin erikseen.

Näin tehdään. Eli tilastoidaan 1. säännöllisen työajan palkat 2. lomapalkat 3. lomarahat 4. ylityöt ja lisät.

Näin ainakin meiltä kysytty niin kauan kun jaksan muistaa.

 

[dana77]

Tässä vaan se, että tuossa systeemissä Tessin käyttö ei oikeasti olisi mitenkään valinnaista suurelle joukolle, vaikka niin esität. Eikä siinä tilanteessa työn tuottavuudella olisi enää mitään tekemistä palkan kanssa, vaikka tämäkin aina jonain muka luonnonlakina esitetään. Monia töitä, jossa halvimmalla tekevä saisi duunin, vaikka tuotoksen mukaan olisi mahdollisuus maksaa enemmänkin. Tuollainen vapaa palkkakilpailu sopii hyvin koulutetulle ja osaavalle porukalle, niille "hyville". Kyllä he saavat palkkansa aina sovittua. Sitten monilla aloilla työntekijät oikeasti tarvitsee liiton tukea, että ehdot pysyy edes kohtuullisina. Toki mielellään näkisin liitot vähän enemmän nykyaikaisina, änkyröinti ja vanhassa riippuminen on helppo allekirjoittaa.

On totta, että tällä muutoksella olisi ainakin huonoina aikoina painetta matalan tuottavuuden palkkoikin. Se on tervettä, että hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan eikä sitä nosteta keinotekoisesti liian korkealle, koska siitä seuraa työttömyyttä. Pitkässä juoksussa kuitenkin työllisyysasteen kasvaessa ja täystyöllisyyden myötä myös osaavista työntekijöistä syntyisi tervettä kilpailua. Väitän että tämä motivoisi työntekijöitä, kun omalla osaamisella pystyisi aidommin vaikuttamaan omaan ansiotasoonsa, eikä palkkaus olisi nykyisenlaista jäykkää AY-bolitbyron sanelemaa. Samaten se motivoi työnantajia kohtelemaan työntekijöitä hyvin, koska työntekijät eivät ole niin sidottuja työnantajiinsa. Ja edelleen ole sitä mieltä, että ehtojen kohtuullisuus pitää laista eikä liitoilta.

 

[dana77]

Vuosiansio on looginen. Puhuuhan ay-liikekin johdon sikamaisia tienestejä haukkuessaan vuosiansiosta. Ja se voi tulla peruspalkan lisäksi usein kymmenestä muusta maksusta..

Eritttäin hyvä pointti ja osoittaa löistavalla tavalla tupla-standardien käytön. Postin toimarin palkkana esiteään kyllä bonuksien kanssa oleva kokonaisansio eikä sitä peruspalkkaa, mutta saman firman duunareiden kohdalla se on lähes rikoa puhua kokonaisansioissta. Varsinaista AY-retoriikkaa.

 

[Jymäkkä]

Eritttäin hyvä pointti ja osoittaa löistavalla tavalla tupla-standardien käytön. Postin toimarin palkkana esiteään kyllä bonuksien kanssa oleva kokonaisansio eikä sitä peruspalkkaa, mutta saman firman duunareiden kohdalla se on lähes rikoa puhua kokonaisansioissta. Varsinaista AY-retoriikkaa.

Juurikin näin. Kokonaisansio alalla ja yksilönkin kohdalla pitää olla se mitä vertaillaan. Toki pitää sitten tarkastella sitä, mikä on ansio keskimääräisillä, ns. normaalilisillä eikä mitään helvetillisen työtahdin ansioita. Totta kai tavallista enemmän työskentelevä saa enemmän palkkaakin.

 

[Jymäkkä]

On totta, että tällä muutoksella olisi ainakin huonoina aikoina painetta matalan tuottavuuden palkkoikin. Se on tervettä, että hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan eikä sitä nosteta keinotekoisesti liian korkealle, koska siitä seuraa työttömyyttä. Pitkässä juoksussa kuitenkin työllisyysasteen kasvaessa ja täystyöllisyyden myötä myös osaavista työntekijöistä syntyisi tervettä kilpailua. Väitän että tämä motivoisi työntekijöitä, kun omalla osaamisella pystyisi aidommin vaikuttamaan omaan ansiotasoonsa, eikä palkkaus olisi nykyisenlaista jäykkää AY-bolitbyron sanelemaa. Samaten se motivoi työnantajia kohtelemaan työntekijöitä hyvin, koska työntekijät eivät ole niin sidottuja työnantajiinsa. Ja edelleen ole sitä mieltä, että ehtojen kohtuullisuus pitää laista eikä liitoilta.

Ihan hyviä pointteja, mutta noissa ei ikinä oteta huomioon sitä, että koskaan ei saavuteta tuota ideaalia, että on täystyöllisyys ja työntekijöistä kilpaillaan kaikkialla. Toisaalta liittojen lisäksi palkkauksesta määrää laki yhdenvertaisuusen muodossa jo nyt, eli samoista tehtävistä ei julkisen puolella edes saa eri palkkaa maksaa. Ei kai yksityisenkään, mutta siellä tulkinnanvaraa työtehtävissä enemmän, ja käytännössä tuo laki ei paljoa vaikuta.

Kyllä osaaminen nytkin palkoissa näkyy. Kyllä ne "rahatehtävät" ohjautuu aina kyvykkäimmille. Suurin osa jengistä kuitenkin harmaata tasaista massaa, eikä oikeastaan mikään muuttuisi heille, vaikka säännöt olisi eri. Onhan se toki välillä harmittavaa, kun ne muutama mätämuna ottaa kaikki edut "ilmaiseksi" itselleen.

 

[dana77]

Ihan hyviä pointteja, mutta noissa ei ikinä oteta huomioon sitä, että koskaan ei saavuteta tuota ideaalia, että on täystyöllisyys ja työntekijöistä kilpaillaan kaikkialla. Toisaalta liittojen lisäksi palkkauksesta määrää laki yhdenvertaisuusen muodossa jo nyt, eli samoista tehtävistä ei julkisen puolella edes saa eri palkkaa maksaa. Ei kai yksityisenkään, mutta siellä tulkinnanvaraa työtehtävissä enemmän, ja käytännössä tuo laki ei paljoa vaikuta.

Norjassa työttömyysaste on tällä hetkellä noin 3,3% eli se on jo selvästi täystyöllisyyden määritelmän mukainen. Toki öljy. Sveitsissä 2,1%. Saksassa 3,1%. Eli ei tuo nyt ihan mahdoton ole. Julkiselle puolella työllistyy alle kolmasosa ihmisistä, joten en pidä sitä reilua kahtakolmasosaa niin merkityksettömän pienenä joukkona että sen takia jättäisin muutoksen tekemättä,

 

[Jymäkkä]

Norjassa työttömyysaste on tällä hetkellä noin 3,3% eli se on jo selvästi täystyöllisyyden määritelmän mukainen. Toki öljy. Sveitsissä 2,1%. Saksassa 3,1%. Eli ei tuo nyt ihan mahdoton ole. Julkiselle puolella työllistyy alle kolmasosa ihmisistä, joten en pidä sitä reilua kahtakolmasosaa niin merkityksettömän pienenä joukkona että sen takia jättäisin muutoksen tekemättä,

Saksassakin kuitenkin työehdoista sovitaan liittojen välillä enimmäkseen, eli onko tuo minimipalkka sitten se kaiken selittävä asia kuitenkaan? Saksahan on saanut Euroopassa myös ison vetoavun euron heikkoudesta verrattuna siihen, mikä olisi ollut Saksan markan arvo. Oikeasti tuolla minimipalkalla työskentelevät joutuvat Saksassa tekmään useampaa työtä, mitä en pidä pysyvämpänä olotilana hyvänä oikein kenellekään.

Sveitsin hyvän työllisyyden syistä en vielä päässyt oikein selvyyteen, itse mainostavat kovasti oppisopimusmalliaan, mutta se on aika pitkän ajan kuluessa kehittynyt, eikä missään tapauksessa sovellu Suomeen kovin nopealla aikataululla.

 

[dana77]

Saksassakin kuitenkin työehdoista sovitaan liittojen välillä enimmäkseen, eli onko tuo minimipalkka sitten se kaiken selittävä asia kuitenkaan? Saksahan on saanut Euroopassa myös ison vetoavun euron heikkoudesta verrattuna siihen, mikä olisi ollut Saksan markan arvo. Oikeasti tuolla minimipalkalla työskentelevät joutuvat Saksassa tekmään useampaa työtä, mitä en pidä pysyvämpänä olotilana hyvänä oikein kenellekään.

Ei tästä kovin radikaaleja näkemyseroja ole. Olisin valmis perustuloon jonka ansiosta ei useamman työn vastaanottaminen olisi välttämätöntä. Vaikka Saksan minijobit eivät vasemmiston suosiossa ole, niin väittäisin että ne estävät syrjäytymistä ja ajavat maahanmuuttajia osaksi työmarkkinoita ja yhteiskuntaa paremmin kuin passivoivan rahan kaataminen sohvalla makoilusta. Mutta kai se on sellaista väärin sammutettu tyyppistä syrjäytymisen estämistä ja kivempi on vain juhlapuheissa syyttää asiasta muita, mieluiten pahoja porvareita. En luonnollisesti viittaa sinuun.

 

[xkouhiax]

Heitetään oma 5 senttiä keskusteluun sillä, että itse olin reilu 10 vuotta pari vuotta postilla töissä lajittelussa/jakelussa. Kk-palkka oli 1600-1700€ paikkeilla ja muistan palkkataulukoissa kk-palkkojen olleen maksimissaan jotain 2300€. Uskon, että nykyäänkin postityöntekijöiden peruspalkka on siellä 2000€ kieppeillä. Puheet 2700 eurosta kuulostaa kummilta..

 

[Satunnainen]

En voi tätä linkittää, mutta Tilastokeskuksen uusin tilasto kertoo seuraavaa:

Ammattiluokitus 2010 ja Tiedot, Säännöllisen työajan keskiansio 2018, Sukupuolet yhteensä

962 Sanomalehtien jakajat, lähetit ym. 2 916

Ihan odotettu nousu vuodesta 2014.

2916 € on tosiaan tuon luokan 962 keskiansio. Mediaani puolestaan on 2651 €, eli joukkoon kuuluu joitain selväsi kovemmin tienaavia, jotka vetävät keskiansiota ylös. Mielenkiintoisesti luokassa 9621 Sanomalehtien jakajat, lähetit ja kantajat luvut ovat 2021 € / 2092 €, eli melkoinen ero. Siellä on toisaalla myös luokka 4412 Postinkantajat ja -lajittelijat 2762 € / 2742 €.

Nyt, kun katsoin myös lukumääriä, niin tuo luokkaan 962 kuuluu vain 449 henkilöä ja näistä luokassa 9621 vain 71. 962 koostuukin enemmän luokista 9622 Satunnaistöiden tekijät (49, 1853 € / 1750 €) ja 9629 Muut muualla luokittelemattomat työntekijät (325, 3274 € / 3150 €). Luokittelu on siis tuolta osin vähintäänkin outoa. Luokassa 4412 määrä on 1188, mutta sen alla on 44122 Toimistovahtimestarit (694, 2443 € / 2377 €), eli outous jatkuu tässäkin.

Nytpä keksin. Tämä tilasto kun on nimeltään Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten ansiot ammattiluokituksen (AML 2010) mukaan vuonna 2018. Eipä taida postinjakajissa tosiaan olla paljoakaan kuukausipalkkaisia. Pitää siis katsoa tilastoa Yksityisen sektorin tuntipalkkaisten ansiot ammattiluokituksen mukaan vuonna 2018. Siellä lukumäärät ovatkin järkevämmät 4412 Postinkantajat ja -lajittelijat 9267 ja sen alla 44121 Postinkantajat 9243. Mutta ongelmana on se, että säännöllisen työajan ansiodata puuttuu tyystin. Sen sijaan luokissa 962 ja sen alla 9621 on tarjolla dataa. Nyt lukumäärät ovat 9621 puolella ja koko 962 data on hyvin lähellä sitä. Suluissa kokonaisansiot.

962 Sanomalehtien jakajat, lähetit ym. 5572 12,26 €/h / 11,76 €/h (13,70 €/h / 13,38 €/h)
9621 Sanomalehtien jakajat, lähetit ja kantajat 5038 12,12 €/h / 11,74 €/h (13,76 €/h / 13,42 €/h)

Jos lasketaan yksinkertaistaen, että työtunteja on kuukaudessa 8 h/vrk * 22 vrk = 176 saadaan kuukausiansioiksi

9621 2133 € / 2066 € (2422 € / 2362 €)

Lomaraha toisi laskennalliseen kuukausiansioon hiukan lisäystä, mutta toisaalta päivittäinen työaika ei välttämättä ole 8 h vaan esim. 7,5 h, joka taas pienentäisi. Veikkaan, että aika lähellä totuutta nuo luvut ovat.

 

[Satunnainen]

Selvisipä muuten sekin, että Duunitorin palkkatiedot ovat tosiaan aivan oikein ja suoraan tilastokeskukselta, mutta on syytä muistaa, että ne ovat keskipalkkoja, eivät mediaaneja, ja että huomioon otetaan vain kuukausipalkkaiset, eli joillain nimikkeillä kyseessä on pikemminkin erityisotos kuin koko alaa kuvaava data.

 

[Cobol]

Selvisipä muuten sekin, että Duunitorin palkkatiedot ovat tosiaan aivan oikein ja suoraan tilastokeskukselta, mutta on syytä muistaa, että ne ovat keskipalkkoja, eivät mediaaneja, ja että huomioon otetaan vain kuukausipalkkaiset, eli joillain nimikkeillä kyseessä on pikemminkin erityisotos kuin koko alaa kuvaava data.

Sekavaksi vertailun tekee sekin, että lainaamaani Duunitorin ja Ilta-Sanomien Tilastokeskuksen lukuihin perustuvaa dataa Ilta-Sanomat kuvasi näin:

Peruskuukausipalkan lisäksi luvuissa on huomioitu henkilökohtaiset lisät, palvelusvuosilisät, vuoro-, ilta- ja yötyölisät, korvaukset säännöllisestä sunnuntaityöstä, luontoisetujen verotusarvo ja mahdolliset keskimääräiset kuukausittaiset myyntipalkkiot.Kaikki luvut ovat vuodelta 2014 ja ne kuvaavat ansioiden mediaaneja. Mediaani on suuruusjärjestykseen asetetun lukujoukon keskimmäinen luku.

Lähes 300 ammatin palkat selvisivät – katso pärjäätkö

Katso lähes 300:n ammatin listasta, kuinka paljon kollegasi tienaavat.

www.is.fi

Mediaanista siis puhutaan, samoin kaikista lisistä. Niinpä kirjoitin itsekin mediaanista ja kokonaisansioista vuoden 2014 lukujen osalta. Nyt esiin tjomani uusin Tilastokeskuksen data vuodelta 2018 on säännöllisen työajan keskiarvo, ja tämän myös totesin. Siinä otanta on pieni, aivan kuten nostit osuvasti esille,

 

[Cobol]

Etla arvioi Suomen talouden ajautuvan tekniseen taantumaan tänä vuonna 18 prosentin todennäköisyydellä ja ensi vuoden loppuun mennessä 48 prosentin todennäköisyydellä:

Etla alensi kasvulukuja - julkistalouden tasapaino heikkenee | Verkkouutiset

Etlan mukaan Suomen talouskasvu hidastuu selvästi ja julkistalouden tasapaino heikkenee.

www.verkkouutiset.fi

Rinne totesi aiemmin - ja vahvisti näkemyksensä tässä kuussa - että hallitus tekee vastasyklistä politiikkaa, joka tarkoittaa panosten lisäämistä työpaikkojen syntymiseen. Kun katsoin hallitusohjelmaa, työpaikkojen syntyminen on osin kiinni myös konkreettisista liiallisen ilmastonmuutoksen ehkäisevistä toimista.

Nyt on mielenkiintoinen tilanne. Hallituksella on paljon ilmastonmuutokseen ja työllisyyteen liittyviä tavoitteita. Toistaiseksi merkittäviä konkreettisia tekoja on saatu vain SDP:n kannattajille eli pienituloisille eläkeläisille. Tietenkään ei luvatussa muodossa luvattua määrää, mutta vähän sinne suuntaan. Muiden tavoitteiden osalta konkretia on lähes nollatasoa. Tämä on toisaalta Kepun voitto, jonka konkretia koostuu useiden tavoitteiden piilovastutamisesta sekä hallitusohjelmasta karsituista toimista, kuten turvekeskustelu on osoittanut.

 

[Pompino]

2916 € on tosiaan tuon luokan 962 keskiansio. Mediaani puolestaan on 2651 €, eli joukkoon kuuluu joitain selväsi kovemmin tienaavia, jotka vetävät keskiansiota ylös. Mielenkiintoisesti luokassa 9621 Sanomalehtien jakajat, lähetit ja kantajat luvut ovat 2021 € / 2092 €, eli melkoinen ero. Siellä on toisaalla myös luokka 4412 Postinkantajat ja -lajittelijat 2762 € / 2742 €.

Nyt, kun katsoin myös lukumääriä, niin tuo luokkaan 962 kuuluu vain 449 henkilöä ja näistä luokassa 9621 vain 71. 962 koostuukin enemmän luokista 9622 Satunnaistöiden tekijät (49, 1853 € / 1750 €) ja 9629 Muut muualla luokittelemattomat työntekijät (325, 3274 € / 3150 €). Luokittelu on siis tuolta osin vähintäänkin outoa. Luokassa 4412 määrä on 1188, mutta sen alla on 44122 Toimistovahtimestarit (694, 2443 € / 2377 €), eli outous jatkuu tässäkin.

Nytpä keksin. Tämä tilasto kun on nimeltään Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten ansiot ammattiluokituksen (AML 2010) mukaan vuonna 2018. Eipä taida postinjakajissa tosiaan olla paljoakaan kuukausipalkkaisia. Pitää siis katsoa tilastoa Yksityisen sektorin tuntipalkkaisten ansiot ammattiluokituksen mukaan vuonna 2018. Siellä lukumäärät ovatkin järkevämmät 4412 Postinkantajat ja -lajittelijat 9267 ja sen alla 44121 Postinkantajat 9243. Mutta ongelmana on se, että säännöllisen työajan ansiodata puuttuu tyystin. Sen sijaan luokissa 962 ja sen alla 9621 on tarjolla dataa. Nyt lukumäärät ovat 9621 puolella ja koko 962 data on hyvin lähellä sitä. Suluissa kokonaisansiot.

962 Sanomalehtien jakajat, lähetit ym. 5572 12,26 €/h / 11,76 €/h (13,70 €/h / 13,38 €/h)
9621 Sanomalehtien jakajat, lähetit ja kantajat 5038 12,12 €/h / 11,74 €/h (13,76 €/h / 13,42 €/h)

Jos lasketaan yksinkertaistaen, että työtunteja on kuukaudessa 8 h/vrk * 22 vrk = 176 saadaan kuukausiansioiksi

9621 2133 € / 2066 € (2422 € / 2362 €)

Lomaraha toisi laskennalliseen kuukausiansioon hiukan lisäystä, mutta toisaalta päivittäinen työaika ei välttämättä ole 8 h vaan esim. 7,5 h, joka taas pienentäisi. Veikkaan, että aika lähellä totuutta nuo luvut ovat.

Käsittääkseni kaikki Postin perustyöntekijät ovat töissä tuntipalkalla.
Ja nykyäänhän postllaiset eivät enää tee täysiä päiviä jakelussa, ainakaan täällä Länsi-Uusimaalla. Tiistaisin työpäivä on 8-13 ja perjantaisin 6-12:30 tai 13:00.
Posti on alkanut myös propagandoimaan ajatusta, että työntekijät haluaisivat mieluusti perjantain vapaapäiväksi, yksikään tuntemistani postilaisista ei muistanut, että heiltä moista olisi kysytty....
Kilpailuastelma muihin jakelufirmoihin ei ole kovin reilu, koska vain yhdellä on yleispalveluvelvoite.
Esim. EB:tä ei kiinnosta paljoa osoitteenmuutokset. Jos ja kun postia jaetaan väärään osoitteeseen, niin saako kiitoksen EB vai posti?
Jos maailma tähän suuntaan on yleisesti menossa, niin kallistun minäkin jonkinlaisen kansalaispalkka-viritelmän suuntaan.

 

[Jymäkkä]

Etla arvioi Suomen talouden ajautuvan tekniseen taantumaan tänä vuonna 18 prosentin todennäköisyydellä ja ensi vuoden loppuun mennessä 48 prosentin todennäköisyydellä:

Etla alensi kasvulukuja - julkistalouden tasapaino heikkenee | Verkkouutiset

Etlan mukaan Suomen talouskasvu hidastuu selvästi ja julkistalouden tasapaino heikkenee.

www.verkkouutiset.fi

Rinne totesi aiemmin - ja vahvisti näkemyksensä tässä kuussa - että hallitus tekee vastasyklistä politiikkaa, joka tarkoittaa panosten lisäämistä työpaikkojen syntymiseen. Kun katsoin hallitusohjelmaa, työpaikkojen syntyminen on osin kiinni myös konkreettisista liiallisen ilmastonmuutoksen ehkäisevistä toimista.

Nyt on mielenkiintoinen tilanne. Hallituksella on paljon ilmastonmuutokseen ja työllisyyteen liittyviä tavoitteita. Toistaiseksi merkittäviä konkreettisia tekoja on saatu vain SDP:n kannattajille eli pienituloisille eläkeläisille. Tietenkään ei luvatussa muodossa luvattua määrää, mutta vähän sinne suuntaan. Muiden tavoitteiden osalta konkretia on lähes nollatasoa. Tämä on toisaalta Kepun voitto, jonka konkretia koostuu useiden tavoitteiden piilovastutamisesta sekä hallitusohjelmasta karsituista toimista, kuten turvekeskustelu on osoittanut.

Vihreäthän on Ohisalon toimesta puhunut työttömyysturvan porrastamisesta, saa nyt nähdä ajavatko tätä oikeasti, vai onko vaan mediapeliä. Tämä kuitenkin ainoa hallituksen edustajien esitys, joka muuta kuin höttöä ja toiveajattelua. Sitten vielä se, että mikä olisi malli. Silläkin eroa, että heikentyykö turva jissain kohdin, vai tarjotaanko pelkkää porkkanaa alkuun. Tämä ei tutkimusten mukaan nimittäin tehoa. Paremmalla turvalla on melkein kannustin olla menemättä töihin, ja jos perustasolta ei tiputa missään vaiheessa, niin tästäkin isompi kannustin puuttuu.

 

[Pompino]

Ja pakkasella housuun kuseminen jatkuu

 

[Cobol]

Vihreäthän on Ohisalon toimesta puhunut työttömyysturvan porrastamisesta, saa nyt nähdä ajavatko tätä oikeasti, vai onko vaan mediapeliä. Tämä kuitenkin ainoa hallituksen edustajien esitys, joka muuta kuin höttöä ja toiveajattelua.

Hallitus on täysin yllättäen keskenään vaikutuksista erimielinen. Vassarien mukaan ei toimi, ay-liikkeen mukaan ei toimi. Kepu taas nosti paikallisen sopimisen etusijalle ohi työttömyysturvan porrastamisen, joka oli Ohisalon ykkönen. Lopputulos on se, että sohitaan "pikkusummia" sinne ja tänne periaatteella jokaiselle jotakin. Rahaa vaan ei ole.

Ja pakkasella housuun kuseminen jatkuu

Omaisuuden myynti on välttämättömyys. Katso yltä, miksi.

 

[Tadu]

Voihan kehittyvien maakuntien Suomi! Savu ei ole vielä hälvennyt Nuorisosäätiön kupruista, kun seuraavaa pukkaa julkisuuteen. Siellä on demari taas köyhän asialla. Toivottavasti tämä saa myös huolella näkyvyyttä. Nyt Antti oma pesä kuntoon! Poliittiset järjestöt ja toimijat pitäisi saada kauas asuntobusineksista. Linkki Ylen juttuun aiheesta: Demarien talobisnes Jyväskylässä jätti asuntoja tyhjäksi ja vuokralaiset laittomien vuokrankorotusten armoille – Tuula jakaa lehtiä ja nostaa toimeentulotukea selvitäkseen

Näille väärinkäytöksille pitäisi olla nollatoleranssi kaikkien puolueiden toimesta, mutta eipä näytä olevan kun ministeriksikin pääsee vaikka on talousrikos vyöllä.

 

[Mediakuutio]

Käsittääkseni kaikki Postin perustyöntekijät ovat töissä tuntipalkalla.
Ja nykyäänhän postllaiset eivät enää tee täysiä päiviä jakelussa, ainakaan täällä Länsi-Uusimaalla. Tiistaisin työpäivä on 8-13 ja perjantaisin 6-12:30 tai 13:00.
Posti on alkanut myös propagandoimaan ajatusta, että työntekijät haluaisivat mieluusti perjantain vapaapäiväksi, yksikään tuntemistani postilaisista ei muistanut, että heiltä moista olisi kysytty....
Kilpailuastelma muihin jakelufirmoihin ei ole kovin reilu, koska vain yhdellä on yleispalveluvelvoite.
Esim. EB:tä ei kiinnosta paljoa osoitteenmuutokset. Jos ja kun postia jaetaan väärään osoitteeseen, niin saako kiitoksen EB vai posti?
Jos maailma tähän suuntaan on yleisesti menossa, niin kallistun minäkin jonkinlaisen kansalaispalkka-viritelmän suuntaan.

Varsinaisesti nuo osoitteenmuutokset ei ole jakeluyhtiöiden asia vaan siitä huolehtiminen kuuluu kirjeen toimittajalle ja vastaanottajalle. Mutta Posti tosiaan saa paljon aiheetonta palautetta silloin kun joku muu yhtiö jakaa kirjeen väärään osoitteeseen.

 

[Ollakseni]

Elina Lepomäki: Uhkarohkeaa peliä, Antti Rinne | Verkkouutiset

Kokoomuksen kansanedustajan mukaan perheet taistelevat jo nyt arjen kustannusten kanssa.

www.verkkouutiset.fi

Ketään ei varmaan yllätä, että Elina Lepomäki ei ole erityisen innoissaan Rinteen hallituksen toimista. Laskelmiaankin toimittelee.

 

[Cobol]

Ketään ei varmaan yllätä, että Elina Lepomäki ei ole erityisen innoissaan Rinteen hallituksen toimista. Laskelmiaankin toimittelee.

Yllätyin hieman siitä, että Antti Rinne puhuu talousnäkymien heikentyessä vastasyklisestä talouspolitiikasta, jonka voi suomentaa elvyttäväksi talouspolitiikaksi. Tulos olisi Lepomäen mukaan -320 euroa keskituloisten kukkarossa, ellei tänään kuulla kompensaatioista. Tietääkö Rinne edes, että vastasyklisyys tarkoittaa elvyttävää talouspolitiikkaa?

Missä on ay-liikkeen uhkaukset lakoista vai onko tämä erilaista palkansaajan kurittamista?

 

[Tadu]

Lukijan mielipide | Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

Edullisia kaupungin asuntoja tulisi saada niiden, jotka niitä oikeasti tarvitsevat.

www.hs.fi

Voisiko tälle tehdä jotain? Miksi kaupungin vuokrakämpissä ei ole tulo- tai varallisuusrajoja?

En nyt keksi parempaakaan ketjua, joten laitoin tähän.

 

[Cobol]

Voisiko tälle tehdä jotain? Miksi kaupungin vuokrakämpissä ei ole tulo- tai varallisuusrajoja?

Eiköhän niissä ole. Muuttohetkellä. Parempi olisi se, että esimerkiksi kansanedustajat tai vastaavalla palkalla olevat eivät voi hankkia itselleen lisätukea halvasta vuokrasta. Mikä olisi sopiva tapa, en tiedä. Suhteessa tuloihin koko ajan, ei vain muuttaessa. Vai tietystä vuositulosta pois. Mutta ei tule poistumaan tämäkään eräänlainen tukien väärinkäyttö. Ainakaan niin kauan kun veronmaksajien rahoilla asumiskulunsa pudottanut Arhinmäki on vassarien eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

Aiheesta keskusteltiin pari vuotta sitten. Silloin Arhinmäki väitti, ettei kaupungin kohtuuhintaisissa vuokra-asunnoissa asuvia tueta ollenkaan. En tiedä oli kyse valehtelusta vai siitä, että Arhinmäki ei ymmärrä markkinahintaa alemman vuokran olevan veronmaksajien tukea vuokralaiselle.

Paavo Arhinmäki asuu pienituloisten asunnossa - "Miksi muuttaa pois?"

Ex-ministeri huomauttaa, ettei hän ollut kansanedustaja asuntoon muuttaessaan.

www.iltalehti.fi

 

[Cobol]

Vähän harmittaa kun tulee liikaakin tartuttua erilaisiin negatiivisiin asioihin, jotka liittyvät Rinteen hallitukseen. Sinänsä se on ymmärrettävää, koska tutkijoidenkin mukaan hallituksen tavoitteet ovat kovat, mutta konkreettisia tekoja puuttuu. Näihin on mielestäni syytäkin puuttua.

Katsotaan ne positiiviset asiat budjettiriihen jälkeen. Olen varma, että niitäkin on. Kaksi edellistä hallitusta ajoivat koulutuksen määrärahat alas, ja esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen sekä korkeakoulutukseen pitäisi nyt saada reippaasti lisää rahaa. Katainen/Stubbin ja Sipilän hallitukset toimivat tässä asiassa Suomen etujen vastaisesti. Läskiä on ollut rakenteissa, mutta opetuksen laadun heikentyminen on myös todennettu.