Pelin politiikkaa kaikilta osin. On puolihöperö pääministeri, oikea täti Monica, joka huseeraa siellä ja täällä ja kassit heiluu näin. On kepun tukiaisyrittäjähenkiset tyypit, jotka vielä haaveilevat Sipilän omistajaohjauksesta. On ärkkope, joka taas pyrkii epätoivoisesti heiluttamaan häntäänsä kaikille isännille, kun vain tietäisi kenen jalkaa pitäisi hieroa. On vihreät, jotka nielevät kaiken kun nyt ovat päässeet taas tuulimyllyjen tuntuun. Ja on vasurit, joille valehteminen on vain historiallisen kehityksen kulloinenkin voimassa oleva puhetapa, ihan GWF-sedän tai partakallen opetusten mukaan.
Kuka syrjäyttää kenet, kenestä tulee seuraava PM, tuleeko uudet vaalit - nyt on tupailloissa puheenjuurta. Ja kun PISA-tulokset kyntävät syvältä, matka kohti banaanitasavaltaa on jo alkanut. Ja kaiken yllä lepää ison pahan Halla-ahon henki, joka todennäköisesti ohjaa pienet karitsaiset taas etsimään turvaa toisistaan. Kohta vakuutellaan taas luottamusta, vaikka kansalaisluottamus on jo menetettykin.
Seuraavan hallituksen pitäisi palkata suhdekonsultti hoitamaan vaikeaa puolen vuoden kriisiä. Kun ensirakastumisen tai ainakin järkirakastumisen jälkeen tulee sitten se kriiisi, kun huomataan, ettei toinen olekaan ihan odotetunlainen. Vaikka on ihan oikiksesta valmistunut, ei silti osaa eksaktisti ottaen juuri mitään. Se on ihan iso pettymys naiselle, joka odotti sellaista punaisen solmion kanssa esiintyvää kultivoitunutta jäätävän viileää advokaattia ja saakin sitten tuollaisen duunarihenkisen järjestöjyrän, jolle laki & oikeus ei ole määrittelemisen taidetta. Tulotasokin on suhteellisen alhainen koulutukseen nähden, ei tarjoa naiselle taloudesta turvaa.
Ja on se pettymys Rinteellekin, joka taas joutui miehen ikiaikaiseen osaan: kun ei oikein tiedä, mitä se nainen haluaa ja tarkoittaa. Vihjaaminen ei mene lävitse, vaikka ulkopuolinen näkee tuossa selkeän passiivisagressiivisen tunteenpurkauksen: "Ota kamasi ja lähde litoon! Meidän suhde on ohi. Onneksi ei lapsia tullut tai ole tulossa".