Puhelimet esiin, painitrikoovaahtosammutinmies bäckiin vähän isoja kaloja naaraamaan, ja mitä tekee Esa, Vesa, Honkalehto? Äijät remmiin kans, niin saadaan vähä draamankaarta takas! #licencetoplay #sadantonninsakot #mygod never againPennanen pitäisi heittää heti pihalle jos ja kun jatkaja on valmis aloittamaan.
Tässäkään touhussa ei ole mitään järkeä että Pennanen aivopesee pelitapaansa, jos sitä nyt edes on, joukkueeseen ja uusi koutsi tulee reilun puolen vuoden päästä aloittamaan jälleen kaiken alusta.
Nyt herranen aika pitkäjänteistä toimintaa ja pitkäjänteistä valmennusta tähän tuhuun.
Pendo pihalle heti. Meillä kallis laadukas rosteri niin varaa jälleen kusta omiin muroihin Koskelan johdolla??
#licencetoplay
License to play, ah. Ilveksen markkinointihistoriaa ja lähes filosofista pohdintaa tästä.
License to play- mainoskampanja oli itseironinen ja täysin typerä, paljon herjattu, mutta mielestäni se synnytti kauniin lapsen. Minä nimittäin väitän, että tuolloin ensimmäistä kertaa markkinointikompanssin viisari värähti siihen suuntaan, jolla tiellä koko markkinointitiimin tuleva menestystarina oli mahdollinen.
Kun näin tuon mainoksen, olin että mitä vittua, ei jumalauta. Epätoivon seasta pieni hymähdys. Vedin ilmaa poskiin ja puhalsin hitaasti ulos facepalmin alla. Mieli oli musta ja viimeinen toivo mennyt. Mainos törötti Hakametsän risteyksessä ja sen näkee kaikki. Valahdin polvilleni, puristin väriseviä huulia yhteen, katsoin syyttävästi taivaaseen sitten karjuin, huusin, kunnes jäljellä oli rintaa kouraiseva itku. Ja tyhjyys. Kantakaa minut hautaan ja lapioikaa maata päälle.
Olen taas elossa ja muistelen, että tuo oli ensimmäinen kerta, kun Ilveksen mainonta herätti minussa tunteita. Tämän kaiken kansan silmille räkäistyn, hälläväliä vittu mitä paskaa vittu license to play, -mainonnan sivutuotteena oli eittämättä syntynyt tilanne, jossa mainonta oli luopunut itsekritiikistään ja itsesensuuristaan. Se ei enää ollut nöyrä sen hetken realiteeteille, se teki pilkkaa niistä. Toimistoa ei kiinnostanut mikään ja sitä ei enää kiinnostanut sekään, mitä Ilveksestä ajatellaan.
Ilveksen nousun, ja voidaan sanoa menestyksenkin, takana näen kolme mentaliteettia joiden tiedoton ameebamainen esiaste oli syntynyt license to play -mainoksessa. 1. Häpeilemättömyys 2. Huumori 3. Mainonta ei nöyrry realiteeteille.
Myöhemmin mainonta jalostui, ja tällaisesta mahdollisuudesta Honkalehdolla ei ollut mitään käryä, siihen oivallukseen, että mainonta voi olla häpeilemätöntä, se ei tunnusta realiteetteja, se voi sanoa mitä vaan ja vetää realiteetteja haluamaansa suuntaan. Sittemmin ollaan voitu bussin kokoisella mainoksella julistaa "koe ilmiö, josta puhutaan vielä pitkään", ennenkuin mitään tällaista on tapahtunut. Mainonta määrää suunnan, todellisuus seuraa perässä. Kaukana ei oltukaan, sillä paikallisfinaali olisi voinut olla markkinointi-ilmiön ja lupauksen lihaksi tuleminen.
Koko vuoden markkinointi kasvatti mahtipontisella runollisella kielellään Ilves-ilmiötä kohti kliimaksia, mutta palkeet tyhjenivät vastoin kaikkia odotuksia välierissä. Jos markkinoinnin pala palalta kasvattama implisiittinen lupaus tulevaisuuden suunnasta ja täyttymyksestä olisi käynyt toteen, kukaan ei olisi ollut pettynyt eikä ivallinen.
Tästä takaiskusta ei olla täysin toivuttu vieläkään vaan markkinointi on alkanut jälleen hillitsemään itseään. Se ei rohkene enää. Se odottaa realiteeteilta lupaa sanoa. Ehkä ajatellaan, että itse joukkuekin musertui ja lamaantui tulevaisuuskuvaa rakentavan markkinoinnin paineiden alle. Sekin on mahdolista, markkinoinnin voimaa ja seurauksia ei tule väheksyä ja siksi niitä tuleekin käyttää. Taas on väliä sillä, mitä pilkkakirveet sanovat. Voiko kielikuvia tehdä enää olenkaan. Pari peliä hävitään ja joku kölvi Ilvesfoorumilla poimii markkinoinnin nerokkaan iskulauseen ja heti paskantaa sen päälle normaalit ripulinsa. Kaikki tämä on inhimillistä, mutta mielestäni license to play-kiveksiä ei pidä kadottaa kokonaan, koska silloin ei erotuta muista seuroista enää lainkaan. Markkinointi ei saa menettää nostovoimaansa korkeallakaan, muutoin se jälleen laahustaa realiteettien perässä.
Käykö tässäkin kuten käy monen yritysmaailman brändinkin kanssa eli alkuun kun hakevat paikkaansa näkyvyys on "kukkopoikamaista" ja osuvaa piikittelyä suuntaan / toiseen sekä selkeitä vastakkainasetteluita. Sitten kun tulee mainetta, kunniaa ja noustaan ns. isojen joukkoon niin mainonta/näkyvyys muuttuu pakostakin "virkamiesmäisemmäksi". Kun tuotteen käyttäjien määrä / suosio menee tietyn pisteen yli, aletaan välttämään turhia otsikoita ja pidetään huolta että tuote myy isolle massalle.Hyviä oivalluksia yllä. Vähän ehkä tosiaan mediatiimi hyytynyt parhaista vuosistaan, onko sitten kisaväsymystä vai pitääkö nyt keskittyä enemmän muuhun taustatyöhön kuin aiemmin?
Toivottavasti vielä löytyy vanhat metkut ja pallit mediatiimistä, joka vetää vähän överiksi, hyvän maun rajoja hipoen, vastustajia pilkaten ja morkaten silleen sopivasti ja tunteita nostattavasti.
Vaikka Ipa onkin nyt noussut käytännössäkin takaisin Liigan ja ehkäpä Euroopankin kärkijoukkueeksi, niin pientä pilkettä pitää olla jatkossakin silmäkulmassa ja paskat nakata mielensäpahoittajille ja hyvän maun hymisteijöille. Röyhkeästi rokki soimaan ja paska haisemaan vaan taas!
Onko muut laittaneet merkille, että Pennanen on lähes aina pelin jälkeisissä tilaisuuksissa todella kypsän oloinen? Maajoukkueessa tuo median edessä oleminen on vielä isommassa roolissa, niin mielenkiintoista nähdä kuinka siellä tulee menemään.
Kuvastaa Hifkin heikkoa kautta taas. Ilman CHL -rasituksia ei pärjää Tamperelaisille, Pendon sanoin, paljon parannettavaa on myös Ipalla.Sarjakärki.
ULOS!
Aijai. Rönborg kyykyttää ja erikoispeluutus sakkaa. Kädet on taskuissa ranteita myöten mutta ei tänään. Huomennako?
Mäntykiven saldo näissä oli eilen erityisen murheellinen. Bau puolestaan petraa koko ajan aloitusympyrässä.
Sentteritilanne Mäntykiven ja Baun osalta on sikäli pirullinen, että ensimainittu pärjää keskellä muutoin jopa erinomaisesti, mutta aloittaa ei osaa ja jälkimmäisen kohdalla vastaavasti alottaminen kohtuullista, mutta muutoin ei oikein tahdo riittää mitenkään.
Juu ja alivoimaakin Bau pelannu joukkueen hyökkääjistä eniten ja Ilveksen av alle 80% ja sarjan 9. Parasta... Että kyllä siihenkin rooliin pitäis pleijareihin mennessä parempi sena löytyä tilalle.Hyvä analyysi. Baun iso koko ja ulottuvuus on toki auttanut alivoimapelissä, mutta mitään hyökkäyspelin dynamoa hänestä ei saa. Asiaa eivät ole helpottaneet ketjukaverit á la Gregoire.
Juu no ei siitä itsestäänselvyyden havaitsemisesta vielä mitään prenikoita ammattilaisille jaeta. Vasta toimenpiteet asian suhteen määrittävät osaamisen.En jaksa mitenkään uskoa, että Koskela ja Pennanen eivät olisi tätä rekisteröineet.