Kyllä tää maajoukkue Muurisen osalta on aika nähty juttu. Vaikka keskiviikkona kaatuisi Hollanti 5-0 niin en varmasti muuta säveltä. Kaunis on ajatus peluuttaa Suomea laitojen kautta palloa halliten 4-3-3, mutta onhan se valmentajalta aivan saatanan tyhmää, kun ei ole sitä pelityyliä varten pelaajia!!!!
Jos joukkueesta puuttuvat vasen laituri, oikea laituri ja oikea puolustaja, ja vielä vasen pakkikin on hyvin marginaalitapaus, niin mitä järkeä tässä on. Eilisen pelin nähtyäni voin vain pistää kädet ristiin ja toivoa että jollain ihmeen kaupalla Hollantia vastaan oikealla puolustuksessa aloittaisi Juuso Kangaskorpi. Hän ei VOI pelata huonommin kuin Nurmela. Tämä Oulun poika Nurmela onkin surullisen kuuluisa hahmo. Hän ei itse voi sille mitään, että on ainoa ulkomailla pelaava oikean laidan pelaaja. Siksi hän JOUTUU pelaamaan maajoukkueessa isossa roolissa. Muurinenhan ei tunnetusti syrjäytä, ennen kuin siirtyy ulkomaille pelaamaan. Nurmelaa vietiin eilen aivan kammottavalla tavalla, ja ottelussa toistui kymmenkunta kertaa tilanne, jossa Nurmelan paikka oli täysin tyhjänä ja sieltä pääsi tanskalaiset painamaan ihan vapaasti.
Kaikki huipentui kammottavaan voittomaaliin, jossa hidastakin hitaampi Nurmela jäi kantapäilleen seisomaan ja tekemään epätoivoisia E-junnumaisia venytyksiä, kun nopea tanskalainen nauroi ja piereskeli juostessaan tästä hitauden perikuvasta ohi. Huhhuh. Suomen A-maajoukkue, Mika Nurmela. Ei jumaleissön!
Jatkan vielä Nurmelan vastaista manifestiani hieman syvällisemmällä analyysillä. Oli pelipaikkasi sitten oikea laituri tai oikea puolustaja, tässä Nure, sinulle, listattuna pelipaikkasti tärkeimmät ominaisuudet:
Laituri: nopeus, harhautustaito, 1vs1 pelaaminen, keskitystaito, maalintekotaito
Nurmela: hidas, ei osaa harhauttaa, ei ohita YHTÄKÄÄN pelaajaa 1-1-tilanteessa, omaa joidenkin mielestä hyvän potkutekniikan ja keskityksen, mutta ei pääse koskaan sitä käyttämään, koska on niin järkyttävän hidas pelaaja. Itse en allekirjoita edes Nurmelan keskitystaitoa, sillä maajoukkuepeleissä ne kiertävät säännöllisesti aivan vikaosoitteisiin. Ja maaleista, Nure, ei sinun kohdallasi kannata edes puhua.
Pakki: nopeus, sijoittuminen, 1vs1 pelaaminen, taklaaminen ja vielä kerran NOPEUS
Nurmela: hidas, järjestään hukassa paikaltaan, vietävänä 1-1-tilanteissa, hitaudestaan ei ehdi taklaamaan ja vielä kerran HIDAS.
Ei tällaista pelaajaa yksinkertaisesti VOI peluuttaa maajoukkueen avauskokoonpanossa avainpelaajana avainpelipaikalla. Vielä kerran totean, että ei ole Nurmelan syy, että hän joutuu alttarille, koska Muurinen ei uskalla veikkausliigapelaajaa tähän pistää. On totta, että Muurinen voi puolustautua vastaväitteellä, kenet siihen sitten pistäisi? No, vastaukseni on se, että näillä Nurmelan esityksillä näyttöpaikan ansaitsevat ainakin seuraavat pelaajat: Kangaskorpi, Multaharju, Heikkinen, Salli. Uskon,että kaikki nämä kyseiset neljä pelaajaa pystyvät hoitamaan oikean puolustajan tehtävän paremmin kuin Nurmela.
Sitten yleisesti maajoukkueen pelityylistä. Kuten jo aloitin toteamalla, miksi peluuttaa laitoja kun ei ole tarpeeksi hyviä. Olen pitemmän aikaa ihmetellyt, miksei Muurinen kokeile Ranska-98-taktiikkaa: 4 puolustajaa, 3 puolustusvoittoista keskikenttäpelaajaa ilman laitoja, kaksi hyökkäävää keskikenttää yksinäisen kärjen takana. Ranskalla tämä formaatio näytti kentällä seuraavalta:
Thuram-Blanc-Desailly-Lizarazu
***Vieira-Deschamps-Petit***
*****Djorkaeff-Zidane*****
*******Guivarch******* (tai Dugarry, Henry)
Tällä taktiikalla päästäisiin eroon pelityyliä sitovasta laitapelaamisesta. Suomelta löytyy suorastaan ihanteelliset pelaajat tähän pelityyliin. Ainoa dilemma on laitapuolustajien iso rooli hyökkäyspelissä, mutta parempi yksi dilemma kuin kaksi dilemmaa. Janne Saarinen entisenä laitahyökkääjänä pystyy hoitamaan ruutunsa ylös ja alaspäin ihan kelvollisesti ja on virheetön onnistuessaan. Oikean pakin dilemma ratkeaa vasta sitten, kun jostain ilmestyy tarpeeksi hyvä pelaaja. Sille ei voi mitään, mutta sen aikaa voi yrittää pärjätä peluuttamalla jotain muuta kuin Nurmelaa. Ensimmäisenä näyttöpaikan ansaitsee Kangaskorpi, joka on todella vakuuttava veikkausliigassa. Suomella on loistavat kolme puolustavaa keskikenttää: Väyrynen, Riihilahti, Tainio. Kaksi luovaa pelaajaa kärjen taakse: Litti ja Eremenko. Ja Forssell luonnollisesti kärkeen, yksinäisenä kärkenä kuten hän tykkää pelata, ja takana kaksi loistavaa pelintekijää ja tukevaa pelaajaa, jotka vielä molemmat pystyvät maalintekoon. Eremenkon liikkeellä ja riittävällä nopeudella voi nousta John Dahl Tomasson-tyyliin viimeistelemään. Tältä se näyttäisi:
Kangaskorpi-Hyypiä-Tihinen-Saarinen
***Väyrynen-Riihilahti-Tainio***
****Litmanen-Eremenko****
********Forssell********
Toinen miettimäni vaihtoehto olisi pelata 3-5-2-muodostelmalla kolmella topparilla, mikä olisi Suomelle erinomainen asia. Tässä pelisysteemissä laitapelaajien rooli nousisi kuitenkin ratkaisevan tärkeäksi, ja siihen ei Suomella ole materiaalia. Siksi aloitan nyt oman jalkapalloliikkeeni:
SUOMI-RANSKA-SUOMI, SAKSAAN 06 (tai sit ens kerralla)
Kiitos että jaksoit lukea, olen puhunut.
Terveisin suomalaisen jalkapalloilun ystävä, Kuvernööri.