Anthony Bourdain ja muut sapuskamatkailijat

[teemu_s]

Jep, samaa olen itsekin miettynyt. Jos mun pitäisi kotikaupungissani viedä ulkomaalainen syömään suomalaista hyvää ravintolaruokaa niin en pystyisi siihen. On kyllä kaikenlaista burritoa, hampparia, pizzaa, kinukkia, thaikkua, kebabia jne. mutta yksinkertainen suomalainen sapuska on kortilla. Ei uskoisi, että asutaan Suomessa. Rohkeesti vaan kunniaan suomalainen peruspöperö ennen kuin meillä on kasvanut sukupolvia, joille perussapuskaa on juuri kebabit ja pizzat.

Yksinkertaisesta sapuskasta tuli muuten mieleen yksi piristävä poikkeus, jota on saatavissa lähes joka torilta ja ne on kunnon rasvassa paistetut muikut. Hitto ne on hyviä ja juuri sitä perusmeininkiä, jota voisi kuvitella Bourdaininkin ohjelmassa syötävän.

Olen samaa mieltä Fordelin kanssa että kotimainen ruokakulttuuri on häviämässä jonnekin. Tässä viettäessäni sairauslomaa, olen pusannut pari kertaa karjalanpaistia. Toisella kerralla onnistui jo varsin mainiosti. Tällä viikolla menulla on lihamureketta sipuliperunalaatikon kera. Yksinelävänä ihmisenä on siis hiukan vaikeampi tehdä ruokaa vain kertasyöntiä varten..

Minä olen jossain määrin kyllästynyt ravintoloiden ja työpaikkaruokaloiden suljuun. Taidankin ruveta kokkaileman itse itselleni useammin. Kotona tehty ruoka on aina parempaa kuin työpaikalta saatavat kalapuikot. Ja niissä ravintoloissa, joissa käyn, aika harvassa saa mitään oikeaa suomalaista ruokaa.

 

[kesätyttö69]

Istuin tässä viime rallien aikaan iltaa parin Englantilaisen toimittajan kanssa, mukavaa oli mutta ihmettelivät että mistä saa suomalaista ruokaa, kun kaupunki täynnä pizzaa ja kebabbia ja amarilloa sun muuta. En keksinyt mitään, vein sitten yöllä grillille (grilli 21) ja sanoivat että tämä on suomalaisinta mitä ovat syöneet koko aikana. Taidettiin tosin ottaa perinteinen taksari, lihis ja porilainen ja porukalla mässytettiin.

 

[Vanha Len]

Rohkeesti vaan kunniaan suomalainen peruspöperö ennen kuin meillä on kasvanut sukupolvia, joille perussapuskaa on juuri kebabit ja pizzat.

Keittoja, patoja ja muhennoksia, joissa loistavat porkkana, lanttu, selleri, palsternakka, sipuli, peruna, kaali ja eri lihat/sisäelimet. Perinteistä suomalaista ruokaa ruisleipineen, voineen ja maitoineen.

Tätähän se meidän ruoka pitkälle on. Ja aivan pirun hyvää.

 

[kahden suunnan sentteri]

Keittoja, patoja ja muhennoksia, joissa loistavat porkkana, lanttu, selleri, palsternakka, sipuli, peruna, kaali ja eri lihat/sisäelimet. Perinteistä suomalaista ruokaa ruisleipineen, voineen ja maitoineen.

Tätähän se meidän ruoka pitkälle on. Ja aivan pirun hyvää.

Suurilta osin se on hyvää vain koska siihen on totuttu. Parhaiten sen huomaa sellaisissa kotimaisten fine dining -ravintoloiden annoksissa, jotka leikittelevät aiheella. Vaikka sakfa on rautaisten ammattilaisten toimesta suunniteltu ja toteutettu niin viimeisen päälle kuin mahdollista, niin ei se voi oikein säväyttää ellei perinteisen raamista (se juures-, sipuli-, pata-, suola-, etikka-, lämmin-, pehmeä -meininki) poiketa. Toinen hyvä esimerkki on joulupöytä; lanttulaatikko, porkkanalaatikko, karjalanpaisti, imelletty peruna, sillit ja lipeäkalat. Nykyaikana siihen kylkeen laitetaan vielä usein ylikypsäksi paistettua possua ja suolalla pilattua lohta. Lista on todellakin liian pitkä lueteltavaksi, suurin osa suomalaisista perinneruuistahan on kulinaristisesti ihan silkkaa paskaa. Toki ilmasto on selittävä tekijä, mutta ei se tosiasioita muuksi muuta. Eivät Berlusconi ja Ramsay todellakaan olleet kovin hakoteillä, vaikka "eihän makuasioista voi kiistellä."

Toki poikkeuksiakin löytyy; ainakin kala-, vilja- ja marjaosasto (silakkapihvit, kalakukot, hiivaleipä, ruisleipä, lakkahillo, vispipuuro, puolukkasurvos) edustaa sitä perinneruuan freesimpää puolta, ja riistahan on aina hyvää vaikka sitten vähän huonommankin kokin käsittelyssä!

 

[sampio]

Lista on todellakin liian pitkä lueteltavaksi, suurin osa suomalaisista perinneruuistahan on kulinaristisesti ihan silkkaa paskaa.

Jaa, ymmärrän kyllä, että ruoan rakenne on osa kokemusta, mutta kyllähän nuo laatikot voivat silti maistua ja tuntua suussa hyvältä. Samoin lohi. En oikein ymmärrä sitä, että sinä voisit Ramsayn tai jonkunvitunberlusconin kanssa toimia ylipappina siitä, mikä on kulinaristinen nautinto kellekin. Tuskin perinneruokaa missään tarjoillaan ilman pientä keittiömestarin twistiä. Makuasioita sä nyt haastelet, vaikka kuinka kätket ne kulinarismin kaavun alle.

 

[teemu_s]

Miten selittäisitte "kulinarisesti paskaa"? Käsitteenä varsin mielenkiintoinen ja hiukan toivoisin että avaatte sitä.

Hyvän ruoan käsitteeseen kuuluu mielestäni ruoan maku ja maistuvuus sekä terveellisyys.

Mikä suomalaisesta perinneruoasta kulinarisesti paskempaa kuin jonkun toisen maan? Italian? Turkin?

 

[Fordél]

Lista on todellakin liian pitkä lueteltavaksi, suurin osa suomalaisista perinneruuistahan on kulinaristisesti ihan silkkaa paskaa. Toki ilmasto on selittävä tekijä, mutta ei se tosiasioita muuksi muuta. Eivät Berlusconi ja Ramsay todellakaan olleet kovin hakoteillä, vaikka "eihän makuasioista voi kiistellä."

Toki poikkeuksiakin löytyy; ainakin kala-, vilja- ja marjaosasto (silakkapihvit, kalakukot, hiivaleipä, ruisleipä, lakkahillo, vispipuuro, puolukkasurvos) edustaa sitä perinneruuan freesimpää puolta, ja riistahan on aina hyvää vaikka sitten vähän huonommankin kokin käsittelyssä!

En tiedä mitä tämä sana kulinarisesti tarkoittaa tässä yhteydessä, mutta uskallan väittää, että ainakin tämmösen tavallisen kaduntallaajan makuun suurin osa noista sapuskoista on helkkarin hyviä. Toki eihän paskasta saa konvehtia eli jos nuo tehdään huonosti ja huonoista raaka-aineesta niin ei nekään varmasti maistu.

Kuitenkin lähtökohtaisesti hyviä ja konstailemattomia perusruokia jos ne tehdään hyvin. Esimerkkeinä poronkäristys, graavilohi, paistetut silakat, uunijuusto, Åland pannkaka, karjalanpiirakka, lohikeitto jne. Nytkin oon parin viikon aikana syönyt useasti kaurapuuroa kera mustikoiden ja voin sanoa, että on oikeasti aivan helkkarin hyvää! Kuitenkin lähtökohtaisesti meidän suomalaisten on ihan turha lähteä nöyristelemään perinneruokiemme kanssa vaan oltaisiin mielummin ylpeitä niistä. Valitettavasti moni noista on nykyisin aikalailla kadonnutta kansanperinnettä.

 

[Vanha Len]

Käsitteenä varsin mielenkiintoinen ja hiukan toivoisin että avaatte sitä.

Siis haluat, että ketkä asiaa avaavat?

 

[sampio]

Kuitenkin lähtökohtaisesti meidän suomalaisten on ihan turha lähteä nöyristelemään perinneruokiemme kanssa vaan oltaisiin mielummin ylpeitä niistä. Valitettavasti moni noista on nykyisin aikalailla kadonnutta kansanperinnettä.

Ylijäämäpaskoista ne muidenkin maiden perinne ruoat tehdään pitkään haudutamalla, joten ei noissa meidän matskuissa mitään kummallista ole.

Äyriäiset, hedelmät ja kasvikset häviävät valikoimassa, mutta voidaan heittää vastapainoksi sienet, riista, järvikalat ja marjat.

 

[Fordél]

Ylijäämäpaskoista ne muidenkin maiden perinne ruoat tehdään pitkään haudutamalla, joten ei noissa meidän matskuissa mitään kummallista ole.

Äyriäiset, hedelmät ja kasvikset häviävät valikoimassa, mutta voidaan heittää vastapainoksi sienet, riista, järvikalat ja marjat.

Ainesosiin liittyen niin lähtökohtaisestihan perinneruuat on monesti ns. kansanruokia ja perinteisesti heillä ei ole ollut käytössä parhaita raaka-aineita. Ne kun meni lähtökohtaisesti ylemmille luokille. Esimerkiksi Roomassa Vatikaaniin meni parhaat lihat ja rahvaalle jäi lähinnä sisäelimet. Siksi moni perinteinen roomalainen ruoka rakentuu niiden varaan.

 

[kahden suunnan sentteri]

Jaa, ymmärrän kyllä, että ruoan rakenne on osa kokemusta, mutta kyllähän nuo laatikot voivat silti maistua ja tuntua suussa hyvältä. Samoin lohi. En oikein ymmärrä sitä, että sinä voisit Ramsayn tai jonkunvitunberlusconin kanssa toimia ylipappina siitä, mikä on kulinaristinen nautinto kellekin. Tuskin perinneruokaa missään tarjoillaan ilman pientä keittiömestarin twistiä. Makuasioita sä nyt haastelet, vaikka kuinka kätket ne kulinarismin kaavun alle.

Miten selittäisitte "kulinarisesti paskaa"? Käsitteenä varsin mielenkiintoinen ja hiukan toivoisin että avaatte sitä.

Hyvän ruoan käsitteeseen kuuluu mielestäni ruoan maku ja maistuvuus sekä terveellisyys.

Mikä suomalaisesta perinneruoasta kulinarisesti paskempaa kuin jonkun toisen maan? Italian? Turkin?

Kulinarismihan tarkoittaa yksinkertaisesti hyvästä ruuasta nauttimista. En ole kokki enkä kemisti, enkä koskaan edes tutustunut mihinkään alan kirjallisuuteen, mutta sen verran olen tehnyt ja syönyt ruokaa ja selannut reseptejä, että olen havainnut hyvän ruuan muodostuvan aistimuksesta, jossa yksinkertaisimmillaan happaman, suolan ja makean aistimukset aiheuttavat kemikaalit ovat keskenään miellyttävässä tasapainossa, ja jossa lämpötilojen ja tekstuureiden kontrastit tuottavat suussa nautinnollisia elämyksiä. Tässä suhtessa suomalainen perinneruoka on varsin yksipuolista, sillä ensinnäkin ilmaston takia täällä kasvatettavien asioiden lista on varsin lyhyt, ja toisekseen sama seikka rajoittaa niiden vähien asioiden valmistusta. Myös kulttuurin myöhäinen kehittyminen selittää yksipuoleisuutta. Täällä tultiin luolista verrattaen myöhään verrattuna välimeren alueeseen...

En yritäkään toimia ylipappina, eikä varmasti yritä Ramsay tai Berlusconikaan. Kunhan heidän tapaansa kerron oman mielipiteeni pönkittääkseni omaa sosiaalista statustani ja vaikuttaakseni muiden mielipiteisiin, mikä lienee (netti)keskustelun perusfunktio. Mutta uskon että länsimaissa kuulumme Berlusconin kanssa enemmistöön, joka löytää eteläeurooppalaisesta ruuasta noita kulinaarisen elämyksen tuottavia peruskiviä helpommin kuin perinneruuasta joka tulee brittein saarilta tai Suomesta. Jollekin toiselle se kulinaristinen elämys voi tietenkin olla se imelletty perunalaatikkokin. Japanilainen voisi lytätä molemmat ja rummuttaa jotain ihan ihmeellistä mätää papua. Ala-asteellakin mulla oli luokkakaveri jonka ruokavalio koostui kouluruuan ohella lähinnä Fun Light -mehusta ja Domino-kekseistä. Eikä se minulta ollut pois. "Makuasioista ei voi kiistellä", mutta lainausmerkit siksi että eihän mekään täällä keskusteltaisi ruuasta kolmen-neljän yhtäaikaisen ruokakeskustelun leveydeltä jos tuon fraasin todesta ottaisimme.

 

[sampio]

Mutta uskon että länsimaissa kuulumme Berlusconin kanssa enemmistöön, joka löytää eteläeurooppalaisesta ruuasta noita kulinaarisen elämyksen tuottavia peruskiviä helpommin kuin perinneruuasta joka tulee brittein saarilta tai Suomesta.

Asiaa viestisi monilta osin on, vaikkakin pelkkä Berlusconin nimi riittää pilaamaan kaiken kaikesta. Edelleen kyllä vänkäisin vastaan siltä osin, että kuinka mahtavia ne perinneruoat lopulta ovat etelässäkään, jos nyt ihan niihin isoäitien ruokiin mennään. Pitkään haudutettuja lihoja ja erilaisia sisäelimiä, siinähän se kulmakivi on liki kaikkialla. Sitten tulee näitä paikallisia äyriäisiä/kaloja, fetajuustoja/leipäjuustoja, hedelmiä/marjoja ja kaikenmaailman sieniä ynnä kasviksia. Leivätkin menevät aikalailla tasan.

Pidän itse äärimmäisen paljon Välimeren maiden sapuskasta ja pidän noita mainitsemiasi makujen sointumisia oleellisena hyvän ruoan syntymiselle. Sehän on kuitenkin niin, ettei niitä kaikkia tarvitse olla yhdessä ruokalajissa vaan kokonaisuudessa. Ja jos nyt pilkkua viilataan, niin kelailepa jonkin tuoreen voipullan makumaailmaa ja suutuntumaa - voin suolaisuus, sokeri, pehmeä taikina ja sulaneen sokerin rapeus.

 

[kahden suunnan sentteri]

Edelleen kyllä vänkäisin vastaan siltä osin, että kuinka mahtavia ne perinneruoat lopulta ovat etelässäkään, jos nyt ihan niihin isoäitien ruokiin mennään. Pitkään haudutettuja lihoja ja erilaisia sisäelimiä, siinähän se kulmakivi on liki kaikkialla.

Voidaan mennä aika monta isoäidin isoäitiä taaksepäin, ja välimeren alueella on jo valettu ne peruskivet ruokakulttuuriin niin kemiallisten reaktioiden myötä syntyvien makuaistimusten kuin tuntoaistilla aistittavien tekstuurien ja lämpötilojen suhteen. Puhumattakaan siitä raaka-aineesta... oliivi, sitruuna, tryffeli ja yrtit vs. lanttu, sipuli, suola. Täällä tosiaan vielä isoäidin aikana oli paskaa, mutta globalisaation myötä meidän lapsenlasten isoäidin aikana ei enää ihan niin paskaa.

In the first decade of the 17th century (siis noin 400 vuotta sitten), Giangiacomo Castelvetro wrote Breve Racconto di Tutte le Radici di Tutte l'Herbe et di Tutti i Frutti (A Brief Account of All Vegetables, Herbs and Fruit), translated into English by Gillian Riley. Originally from Modena, Castelvetro moved to England because he was a Protestant. The book has a list of Italian vegetables and fruits and their preparation. He featured vegetables as a central part of the meal, not just accompaniments. He favored simmering vegetables in salted water and serving them warm or cold with olive oil, salt, fresh ground pepper, lemon juice or verjus or orange juice. He also suggests roasting vegetables wrapped in damp paper over charcoal or embers with a drizzle of olive oil. Castelvetro's book is separated into seasons with hop shoots in the spring and truffles in the winter, detailing the use of pigs in the search for truffles.

 

[Morgoth]

Istuin tässä viime rallien aikaan iltaa parin Englantilaisen toimittajan kanssa, mukavaa oli mutta ihmettelivät että mistä saa suomalaista ruokaa

Tämä ehkä kertoo juuri siitä ruokakulttuurin puutteesta. Seurataan milloin mitäkin trendejä. Milloin kuuluu syödä sushia jne. Ei meillä oikein ole mitään omaa tai ainakaan sitä ei kehdata juurikaan missään julkisesti tarjota.

 

[sampio]

Voidaan mennä aika monta isoäidin isoäitiä taaksepäin, ja välimeren alueella on jo valettu ne peruskivet ruokakulttuuriin niin kemiallisten reaktioiden myötä syntyvien makuaistimusten kuin tuntoaistilla aistittavien tekstuurien ja lämpötilojen suhteen.

Juu, myönnän kyllä, että ruokakulttuuri sinänsä on pidemmällä Välimeren alueella. En silti ainakaan vielä osta tuota, että vertaat suoraan suomalaista kansanruokaa sivistyneistön puuhasteluun Italiassa. Pitäisi mennä ihan sinne perusjamppojen torppiin ja funtsia, mitä he söivät huolimatta tutti i frutti -kirjoista.

Puhumattakaan siitä raaka-aineesta... oliivi, sitruuna, tryffeli ja yrtit vs. lanttu, sipuli, suola. Täällä tosiaan vielä isoäidin aikana oli paskaa, mutta globalisaation myötä meidän lapsenlasten isoäidin aikana ei enää ihan niin paskaa.

Paljon hyvää olemme saaneet, en kiistä, mutta paljon hyvää meillä on tarjottavanakin. Ruoka oli köyhää kyllä meillä vielä sata vuotta sittenkin, mutta ei siitä nyt tyystin kannata unohtaa metsän ja järvien antimia, jos Italiasta etsitään tryffelit ja vastaavat vastineeksi.

 

[kahden suunnan sentteri]

Minusta taas eri maiden tasoa vertaillessa verrataan nimenomaan sitä kärkeä. Eihän urheilukilpailuihinkaan lähetetä joka maan kakkosdivaritasoa vaan se ehdoton kärki. Eiköhän ne tuohon aikaan eläneet Agricolat sun muut Suomen sivistyneistöt syöneet sitä samaa suolattua paskaa mitä tavan kansakin, johon meidän ruokakulttuurimme pohjaa. Lainaus: "Tietoa siitä, miltä herrasväen ruokajärjestys ja ateriat yleensä näyttivät ei ole, mutta voidaan olettaa, että ne eivät paljon eronneet suurissa talonpoikaistaloissa vallitsevista tavallisen kansan ruokatottumuksista. " Lähde: ruokatieto.fi - ruokakulttuuri 1500 - 1700 -luvuilla

Ja kuten tuossa aiemmin luettelein, niin kyllähän Suomesta paljon hyvää tulee, ja ylpeydellä ulkomaisille kavereille silakkapihvit ja vispipuurot tarjoan. Mutta edelleen suurin osa suomalaisesta perinneruuasta on paskaa, vaikka voissa paistaisi. Se, miksi sitä kehutaan, johtuu pitkälti tottumuksesta, samaan tapaan kuin Fun Light + Domino tai mädätetty papu toimii joillekin. Itse asiassa Berlusconihan on hieman jäävi ylistämään omaa ruokakulttuuriaan meihin verrattuna, toisin kuin minä joka totuin ensin meidän ruokiimme ja sitten vasta Berlusconin.

 

[Tuomas]

Se on kyllä jännä homma, että Suomessa esimerkiksi tuo känniruokakulttuuri on nykyään pelkkää kebabia ja mäkkiä. Juuri viimeksi tuli jakso Wienistä ja sielläkin kävivät vetämässä makkaraa kioskilla.

Tuli katsottua tuo Wienin jakso viime syksynä ennen European Trophyn finaalireissua paikan päälle. Olihan se pakko käydä testaamassa Bourdainin hehkuttama "laavajuustoinen" käsekrainer kun sitä joka kulmalla/aukiolla olevassa grillissä ja hallillakin myytiin. Ei sitten jäänyt ihan yhteen testaukseen vaan piti illat tuohon päättää, enkä ollut meidän porukasta ainoa. Oli kyllä ikävä patonki-käsekraineria (Googlesta löydetty kuva) kun suomalaisia "juusto"makkaroita kesällä grillaili, puhumattakaan "french dogeista" tms mitkä yrittää vähän jotain siihen suuntaan Suomessa olla. Jos joku grillikioski hoitaisi noita Stadiinkin niin taitaisi saada baari-illoiksi vakioasiakkaan.

 

[sampio]

Minusta taas eri maiden tasoa vertaillessa verrataan nimenomaan sitä kärkeä. Eihän urheilukilpailuihinkaan lähetetä joka maan kakkosdivaritasoa vaan se ehdoton kärki. Eiköhän ne tuohon aikaan eläneet Agricolat sun muut Suomen sivistyneistöt syöneet sitä samaa suolattua paskaa mitä tavan kansakin, johon meidän ruokakulttuurimme pohjaa. Lainaus: "Tietoa siitä, miltä herrasväen ruokajärjestys ja ateriat yleensä näyttivät ei ole, mutta voidaan olettaa, että ne eivät paljon eronneet suurissa talonpoikaistaloissa vallitsevista tavallisen kansan ruokatottumuksista. " Lähde: ruokatieto.fi - ruokakulttuuri 1500 - 1700 -luvuilla

Minun mielestäni taas pitää verrata keskenään sitä suuren massan ruokailua, koska sieltähän ne perinteet kumpuavat, ei hoveista ja kartanoista. Se on aivan sama, mitä terävin kärki tai alhaisimmat syövät, massat tekevät perinteen.

Tuota linkkaamaasi artikkelia kun selaat alaspäin, selviää se, että 1600-luvulle tultaessa Suomessakin alkoi ruokapöytä monipuolistua herroilla ja ruokailusta tuli sosiaalisen statuksen merkki. Vähän epäreilusti lainailet, kun vertaat keskenään 1700-luvulla julkaistua kirjaa, joka tuskin on edes perus-giorgolle suunnattu, ja kuvausta suomalaisten ruokailusta 1500-luvulla.

Ja kuten tuossa aiemmin luettelein, niin kyllähän Suomesta paljon hyvää tulee, ja ylpeydellä ulkomaisille kavereille silakkapihvit ja vispipuurot tarjoan. Mutta edelleen suurin osa suomalaisesta perinneruuasta on paskaa, vaikka voissa paistaisi. Se, miksi sitä kehutaan, johtuu pitkälti tottumuksesta, samaan tapaan kuin Fun Light + Domino tai mädätetty papu toimii joillekin.

Paskuus on sinun mielipiteesi. Fun Light ja Domino-keksi ei ole millään tavalla verrannollinen laatikkoihin, patoihin ja monipuoliseen leipävalikoimaan.

 

[Rod Weary]

Kulinarismihan tarkoittaa yksinkertaisesti hyvästä ruuasta nauttimista. En ole kokki enkä kemisti, enkä koskaan edes tutustunut mihinkään alan kirjallisuuteen, mutta sen verran olen tehnyt ja syönyt ruokaa ja selannut reseptejä, että olen havainnut hyvän ruuan muodostuvan aistimuksesta, jossa yksinkertaisimmillaan happaman, suolan ja makean aistimukset aiheuttavat kemikaalit ovat keskenään miellyttävässä tasapainossa, ja jossa lämpötilojen ja tekstuureiden kontrastit tuottavat suussa nautinnollisia elämyksiä.

Kuulostaa ihan siltä, että googlasit sanaa ja löysit hienoja merkityksiä. Omat mielipiteesi vaikuttavat nimittäin siltä, ettet tajua ruokakulttuurista ns. hevon vittua.

 

[kiwipilot]

Kuulostaa ihan siltä, että googlasit sanaa ja löysit hienoja merkityksiä. Omat mielipiteesi vaikuttavat nimittäin siltä, ettet tajua ruokakulttuurista ns. hevon vittua.

Aika vahvasti sanottu. Mielestäni nimim. harto on perustellut näkemyksensä ihan asiallisesti ja melko kattavasti. Jos näin ei kuitenkaan ole, niin antanet varmasti oman vastineesi aiheesta? Kiitti!

 

[TosiFani]

Voidaan mennä aika monta isoäidin isoäitiä taaksepäin, ja välimeren alueella on jo valettu ne peruskivet ruokakulttuuriin niin kemiallisten reaktioiden myötä syntyvien makuaistimusten kuin tuntoaistilla aistittavien tekstuurien ja lämpötilojen suhteen. Puhumattakaan siitä raaka-aineesta... oliivi, sitruuna, tryffeli ja yrtit vs. lanttu, sipuli, suola...

En oikein ymmärrä, miten joku kreikkalainen lammaspata olisi maukkaampaa kuin suomalainen riistapata tai vaikka karjalanpaisti. Ne ovat erilaisia, mutta hyvin tehtynä yhtä hyviä. Enkä ymmärrä miksi vertailet oliivi, sitruunaa, tryffeliä ja yrttejä lantuun, sipuliin ja suolaan. Miksi et ota vertailuun suomalaisia metsäsieniä, marjoja ja yrttejä? Sinä selkeästi et vaan löydä hyviä suomalaisia raaka-aineita tai olet kotona saanut huonoa ruokaa.

On selvä, että etelä-eurooppalainen ruokakulttuuri on vanhempaa, koska ihminen on asuttanut seutua kauemmin. Mutta väitteesi suomalaisen ruokakulttuurin paskuudesta kertoo sinun mieltymyksestä ja helpon tien valitsemisesta.

Meillä syödään paljon suomalaista perusruokaa karjalanpaistia, lihapataa, kalaa ja sientä eri muodoissa, maksaa jne. Ja väitän, että ruoka on maukasta, eikä häviä Välimeren herkuille.

 

[Rod Weary]

Aika vahvasti sanottu. Mielestäni nimim. harto on perustellut näkemyksensä ihan asiallisesti ja melko kattavasti. Jos näin ei kuitenkaan ole, niin antanet varmasti oman vastineesi aiheesta? Kiitti!

Mielestäni hän on perustellut mielipiteensä erittäin vahvasti värilasein viritettynä. Kaikki suomalainen ruoka on paskaa. Asiasta ei keskustella. Minusta tuo täyttää kaikki trollaamisen tunnusmerkit, joten olin hänelle mieliksi.

 

[finnjewel]

Makuasioista kiistely on tunnetusti turhaa, mutta on se kuitenkin hauskaa.

Otetaan esimerkiksi perinteinen hernekeitto. Taitavasti tehtynä se on monen mielestä erittäin maukasta. Jopa purkkihernekeitto, mutta jätetään se nyt pois laskuista. Tietysti on niin, että hernekeiton valmistuksen taitavuus voi merkitä eri ihmisille eri asiaa. Joku pitää sakeammasta kuin toinen, joku suolaisemmasta kuin toinen. Itse esim. en pidä kovin sakeasta. Ulkomaalaisethan eivät hernekeitosta yleensä innostu, mutta onpa niitäkin, jotka ovat ensi kokemuksesta tykästyneet.

Parasta hernekeittoa olen kyllä saanut itse tekemällä. Ensimmäiset 10 kertaa meni harjoittelun piikkiin, mutta nyt reilun sadan kattilallisen ja perinkymmenen vuoden kokemuksen jälkeen olen lopputuloksiin erittäin tyytyväinen.

Kaipa lampaan mahalaukkukin voi jollekin olla ensimmäisellä kerralla kokemus, jota ei ikinä halua uudelleen, mutta voihan sekin olla oikeissa olosuhteissa ja osaavan kokin laittamana todella koukuttava herkku.

edit: virolainen hernekeitto on hirveätä, eikä ruotsalainenkaan vedä vertoja suomalaistyyppiselle (eikä varsinkaan punssilla höystettynä)

 

[Jupe]

Meillä syödään paljon suomalaista perusruokaa karjalanpaistia, lihapataa, kalaa ja sientä eri muodoissa, maksaa jne. Ja väitän, että ruoka on maukasta, eikä häviä Välimeren herkuille.

Väittelyyn on ihan turha lähteä mukaan mutta eikös nim. harto perustellut ainakin yhdeksi maun takeeksi välimerensuunnalta yrtit, sen itse ainakin allekirjoitan täysin.

Itse teen safkaa laidasta laitaan, rakastan pitkään muhinutta karjalanpaistia, mutta teen myös pastakastikkeita missä tuoreet yrtit pääösassa. Mun mielestä se on vain etu meille suomalaisille herkkusuille että tehdään safkaa laidasta laitaan, itse meen ihan laidasta laitaan itämaisesta välimerelle ja viimeistään juhlapyhien aikaan tai talvipakkasilla palaan taas suomalaisiin herkkuihin, patoihin, hernareihin jne.

Itse kärjistäisin tämän niin että meillä suola ja pippuri ovat 90% mausteista ja laakerinlehti on jokin bonari, spesiaali. Sitten idemmässä tulee esim sitruunaruohot, lime-lehdet, chilit jne. Välimerellä yrtit jne.

En mä mistään mitään tiedä mutta tämä on mun mielipide, saanut aikaiseksi ihan hyvänmakuista safkaa pöytään muillekin tarjottavaksi jo pitkän aikaa ja kaiken lisäksi kun tykkää ihan helvetisti melkein kaikesta ruoasta niin vyötäröllä on koko ajan pari kiloa liikaa. :)

_

 

[kahden suunnan sentteri]

Sinä selkeästi et vaan löydä hyviä suomalaisia raaka-aineita tai olet kotona saanut huonoa ruokaa.

Mielestäni hän on perustellut mielipiteensä erittäin vahvasti värilasein viritettynä. Kaikki suomalainen ruoka on paskaa. Asiasta ei keskustella. Minusta tuo täyttää kaikki trollaamisen tunnusmerkit, joten olin hänelle mieliksi.

Voin kyllä vilpittömästi sanoa, että yritän käsitellä asiaa objektiivisesti ja keskustella asiatasolla kuten minulla yleensäkin on tapana, mutta näköjään sohaisin aikamoista muurahaispesää kritisoimalla latteaa suomiruokaa, kun kerran vastakaiku on tämän sävyistä...

Sitä paitsi aika huonosti olette ketjua lukeneet jos ette ole huomanneet listaa niistä suomalaisista perinneruuista joista pidän kovasti. Ja sitäkään en oikein osaa selvemmin perustella (ainakaan siinä mitassa mitä maltan nettikeskusteluun kirjoittaa), miksi niistä ruuista pidän ja miksi taas suurimmasta osasta en pidä. Olisin luullut että ainakin Leon kokkismiehenä olisi saanut perusmakuja, tekstuureita ja lämpötiloja suomiruuan suhteen pohdiskelevesta perustelustani kopin.