Ymmärrän Steegilin pointin erottaa "ryyppykaverit", esim. treidaamalla Bobby Ryan, jos pelaaminen maittaa jatkossa yhtä huonosti. Se olisi iso radikaali ratkaisu, mutta elämä on ja yksikään pelaaja ei ole jääkiekossa isompi asia kuin seuransa (paitsi tietysti Selänne).
Kiekkomaailman Homer Simpson teki 2000-luvun isoimman ja kovimman pommin treidaamalla vahvat näytöt antaneet Mike Richardsin, josta povattiin satavarmaa Flyersin kapteenia tuleviksi pitkiksi vuosiksi eteenpäin sekä varman maalihaukka-Carterin. Ei tuolla Flyersilla kovin huonosti ole siltikään mennyt, toki kausi on vasta alussa ja vasta tulevaisuus näyttää, miten Phillyn käy tuon treidin kanssa. No, tuota asiaa nyt ei niin kannata rinnastaa, mutta sanoinpa vain, että tuollaista rohkeutta vaaditaan, kun joukkueesta halutaan realistinen Stanley Cup -kandidaatti (mielipiteeni toki edelleen tuosta kyseisestä treidistä on se, että hyvin saa Schenn, Couturier ja Voracek pelata, jotta paikkaavat ex-flyers -tähtien aukot)
---
Eniten minua ärsyttää näissä kultapojissa tasaisuuden puute. Perry on tasaisin suorittaja ja häntä ei voi sen suuremmin kritisoida, koska hänen lähimenneisyyden tekonsa ovat kovia.
Getzlaf ja Ryan ovat superlahjakkaita, mutta kun he ovat niin pöyristyttävän mielialapelaajia, niin se raivostuttaa todella paljon. Elävätkö liian helppoa elämää, tyytyvät kivaan liksaansa ja välillä sitten vähän ryhdistyvät heittämättä higlight -maalin joka kuudes peli.
Kovan työn ovat nämäkin kaverit tehneet huipulle, niin kyllä sitä luulisi, että herroilla riittäisi nälkää kehittyä vielä paremmiksi ja nauttia elämästä tekemällä asiat hyvin. Onko sitten molemmilla henkisiä ongelmia, jotka haittaavat tasaista suorittamista? Olisi kiva tietää näistä asioista tarkemmin. Välillä nappaa, välillä ei. Sellaista se vaan on, kuten tiedätte.
Samat säännöt pätevät ihan työpaikallakin, että mielialasuorittajat ovat kaikista rasittavimpia tapauksia. Välillä sitä vain ajattelee, että käyttäkää nyt järkeä ennen kuin taas vajouduttu "emmä jaksa" -fiilikseen. Huoh.
---
En usko että treidaaminen missään nimessä kannattaa. Nuo kaikki kolme ovat yksin sellaisia, jotka tiukan paikan tullen pystyvät kääntämään ottelun voitoksi.
Ei se kyllä Ducks -faneja palvele ollenkaan, kun keväällä saa Anaheim-fani puhaltaa rantapallon hyvissä ajoin täyteen, kun pudotuspelipaikkajuna on mennyt jo aikoja sitten. Otteisiin on hemmetti soikoon tultava nyt ja vähän äkkiä TASAISUUTTA, odottaminen ja turha tuijottaminen on lopetettava. Tämä on Selänteen se "viimeinen kausi", joten luulisi joukkueen raikulipoikien asenteen olevan kunnossa automaattisesti, mutta ei kun ei.
---
Hillerin maskille peukkua, eka peli tuon movemberin kanssa meni kyllä täydellisesti penkin alle, epätyypillinen määrä virheitä Hillerille siinä pelissä.
---
Nyt on ryhtiliikkeen paikka. Carlylen valmentajantaidot laitetaan jälleen kerran testiin, tulosta vaaditaan, potentiaalia löytyy, nyt se on kaivettava esiin ja tasaisen hyvää suorittamista ilta toisensa jälkeen ei voi olla liikaa korostomatta. Sitä TASAISUUTTA tämä joukkue kaipaa eniten sekä raikulipoikien RYHTILIIKETTÄ.