Mainos

Anaheim Ducks 2011-2012

  • 473 818
  • 891

JofaPlayer

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Tänään live streamit tai maksuteeveet päälle klo 23 aikaan, saattaa nimittäin olla Selänteen viimeinen peli taalakaukaloissa / koskaan, mikäli ura loppuu tai kotikisoihin Teemu antaa jollekin nuorelle mahdollisuuden.

Täydestä sydämestä kuitenkin toivon ja uskon että # 8 viilettää vielä kerran Anaheimissa ja Suomi-paidassa :)
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Anaheim Ducksin kauden 2011-2012 yhteenveto

Kaunis ja lämmin kesäpäivä Etelä-Kaliforniassa. Mieli on kuitenkin haikea. Anaheim Ducks - Anaheimin Ankat ovat juuri päättäneet NHL-kautensa 2-5 tappioon Calgarya vastaan Calgaryssa. Se on ohi nyt. Ei tarvitse enää innolla odottaa Ankkojen pelin tulosta ennen kuin vasta syksyllä.

Kausi alkoi mollivoittoisesti selvällä tappiolla Buffalo Sabresille Helsingissä 7.10. 2011. Tämän jälkeen tapahtui neljän pelin mittainen vääriä toiveita herättävä voittoputki. Sen jälkeistä aikaa vuoden loppuun ei sitten voi kuvata kuin sanoilla katastrofi. 25 tappiota ja kuusi voittoa loppuvuoden peleistä. 14.12. kirjoitin tähän ketjuun ja totesin, että Anaheim Ducks oli sillä hetkellä pisteissä koko NHL:n viimeinen joukkue. Pohjalle oli tultu, eikä sieltä ollut kuin yksi suunta, ylöspäin. Valmentajan vaihdos oli jo aiemmin tapahtunut, ja katastrofaalinen Randy Carlylen kausi loppui vihdoin ja viimein. Kesti aikansa, ennen kuin uusi koutsi, Bruce Boudreau, sai kunnon tuntuman Ankkalaumaan ja jotain järjestystä ja kuria siihen ryhmään. Heti ensimmäiset tiedot harjoituksista uuden valmentajan ja hänen ryhmänsä alla kertoivat iloisemmasta ilmapiiristä joukkueen keskellä. Siitä alkoi sitten uuden vuoden puolella nousu. Kun vuoden ensimmäinen peli oli hävitty, alkoi voittojakin tulla. Tammi-helmikuun saldoksi tuli seitsemäntoista voittoa ja kymmenen tappiota, millaisella vauhdilla playoffseihin oltaisiin kyllä menty hyvin, jos sitä vauhtia olisi pidetty yllä kauden alusta lähtien. Nyt kuitenkin kaivettu kuoppa oli liian syvä. Taisivat Ankat päästä noin neljän pisteen tuntumaan playoffs-paikasta, mutta sitten väsy iski. Maalis-huhtikuun tulokseksi jäi seitsemän voittoa ja 11 tappiota. Joten aika kolmijakoinen kausi oli kokonaisuutenaan. Alkukausi katastrofi (ensimmäisen viiden pelin jälkeen), tammi-helmikuu erittäin hyvä, ja sitten loppukausi keskinkertainen tai vähän alle sen.

Harjoitusleiri alkoi lupaavissa merkeissä, ja esimerkiksi Getzlaf uhkui hyvää kuntoa. Harjoituspelit menivät jokseenkin ristiin, kolme voittoa ja neljä tappiota. Uusia pelaajia ajettiin sisään, mutta ei sinne loppujen lopuksi jäänyt kuin Devante Smith-Pelly, joka taisi yllättää useimmat fanit saamalla paikan pelaavasta kokoonpanosta ja sitten pysymällä NHL:ssä koko kauden, loukkaantumisesta huolimatta, ja Maxime Macenauer, joka herätti toiveita alkukauden nelosketjun keskellä hyvänä puolustavana pelaajana, mutta joka sittemmin hävisi kuvasta ja pudotettiin joukkueesta (ja sittemmin treidattiin pois koko organisaatiosta). Oli kuitenkin aika selvää alusta asti, että Randy Carlylen valmennusmetodit eivät enää tuottaneet tulosta tällä rosterilla. Ykkösketju Ryan-Getzlaf-Perry pyöri loppumatonta sykliänsä kulmissa, mutta maaleja ei juuri siitä saatu. Teemu Selänne vanhana konkarina sylki pisteitä lähes edellisvuosien malliin ja pysytteli pitkään NHL:n Top-10 pisteentekijän tuntumassa pisteissä. Kolmos- ja nelosketjuissa toivottiin löytyvän uusia ratkaisijoita ja pisteentekijöitä, mutta ei niitä juuri löytynyt. Hiller pelasi maalilla lähes jatkuvasti tappioista huolimatta, ollen kuitenkin kuin vain varjo edelliskautisesta loukkaantumista edeltävästä itsestään.

Näin ollen pian kävi selväksi, että jotain on yritettävä tehdä joukkueen herättämiseksi. Huhut Bobby Ryanin treidaamisesta kävivät kuumina, ja GM Bob Murray totesi jokaisen pelaajan Ankoissa Selännettä ja Koivua lukuunottamatta olevan mahdollista kauppatavaraa (näillä suomalaisilla pelaajilla tiettävästi on "no-trade-clause"). Loppujen lopuksi päädyttiin sitten "helpoimpaan" ratkaisuun, eli Randy Carlyle sai lähteä. Tilalle tuli välittömästi juuri Capitalseista potkut saanut Bruce Boudreau. Kuten edellä totesin, kesti aikansa, ennen kuin joukkue pääsi BB:n kuvioihin täysin mukaan, mutta sitten ilme muuttui positiivisemmaksi ja voittojakin alkoi viimein tulla.

Mikä Ankkojen pelissä sitten mättöi menneellä kaudella? No ainakin alkukaudella tuo syklipeli ykköskentällä, joka muuttui lähes täysin toivottoman tehottomaksi. Pitkä päätyyn ja perään taktiikkaa pelattiin ehkä vieläkin liikaa, ja usein kiekko jäi näin ikäänkuin ilmaiseksi vastustajille. Usein Ankkojen hyökkääjät vähän liiankin innokkaasti luistelivat kaikki vastustajan maalin taakse, ja kun vastustaja sai kiekon, ei hyökkääjistä sitten ollut enää puolustajien tueksi, kun olivat "väärässä päässä". Avaussyötötkin olivat usein vähän sellaista mäiskimistä ja "toivotaan, toivotaan" tyyppisiä vippauksia. Ja esimerkiksi Fowlerin kiekonkuskaamistaito jäi joukkueessa melkein hyödyntämättä, kun Fowler keskialueelle kiekon tuotuaan ei tiennyt minne sen syöttäisi (Fowler kruunattiin joukkueen nopeimmaksi luistelijaksi, joten ehkä muut eivät vaan pysy hänen perässä tai edellään). Sitten tietenkin nämä yksilölliset pohjanoteeraussuoritukset satuttivat joukkuetta eivätkä tosiaan edesauttaneet sitä menestymään. Joukkueella oli kyllä yrittävä ilme jo Carlylen viimeisinä päivinä, mutta tuloksettomuuden tuska näkyi kasvoilla siitä huolimatta. En tiedä oliko Hillerin huono torjuntavire alkukaudesta sitten seurausta vai syy joukkueen huonolle menestykselle.

Joitain ilonpilkahduksiakin toki oli. Nostaisin esille Sheldon Brookbankin huomattavasti kohentuneen ja parantuneen pelaamisen, varsinkin hyökkäyssuuntaan. Pisteitä ropsahteli ihan tyydyttävään tahtiin ja jopa hurjaan tahtiin, kun vertaa hänen edellisiä kausiaan.

Teemu Selänne jatkoi suunnilleen omalla tasollaan, ja tavallaan kantoi joukkuetta vaikeinakin hetkinä. "Junnut" väläyttelivät, mm. Peter Holland ja Kyle Palmieri olivat ylhäällä muutamia otteluita ja pelasivat välillä oikein hyvinkin. Puolustuksessa osaamistaan kävivät näyttämässä mm. Nate Guenin ja Mat Clark, ilman suurempia mainittavia tekoja.

Kauden kohokohtiin kuuluivat varmasti avaus ja harjoituspelit Euroopassa. Teemu vei porukan ikimuistoiselle saunaretkelle Saunasaareen Helsingin edustalla. Toinen kohokohta oli varmasti Teemun paluuottelu Winnipegissä, jossa hän sai uskomattoman vastaanoton. Vähemmän tunnettu kohokohta oli kotipeli Chicagoa vastaan, jota seurasi uusi Anaheim Ducksin runkosarjaennätyskotiyleisö (tai ainakin ennätysmäärä myytyjä lippuja), 17 601 (allekirjoittanut mukaanlukien). Muutamia muita henkilökohtaisia merkittäviä piste/ottelupaaluja saavutettiin myös. Päällimäiseksi kaudesta kuitenkin jää mieleen syvä pettymys, vaikka en nyt henkilökohtaisesti tätä enempää odottanutkaan.
 
Viimeksi muokattu:

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Anaheim Ducksin kauden 2011-2012 pelaajien loppuarvostelu

Tässä vielä omat loppuarvostelut pelaajista kouluasteikolla 4-10 (kymppi paras).

Hyökkääjät (pisteiden mukaan)

Teemu Selänne 8. Teemu oli Teemu jälleen kerran. Joukkueen paras pistemies, saavutti Jari Kurrin pisteissä ja meni ohi ja nousi NHL:n kaikkien aikojen maali- ja pistetilastoissa taas aika kohinalla. Negatiivisena puolena lähes automaattiset kiekonmenetykset kun kuskaa kiekkoa vastustajaa vastaan tai yrittää siitä kilvoitella vastustajan kanssa. Vähän ehkä merkkejä pienestä väsähtämisestä, vai meneekö se vain joukkueen huonouden piikkiin?

Corey Perry 7.5. Voin aika suurella varmuudella sanoa, ettei hän ole NHL:n MVP tänä vuonna. Oli kuitenkin joukkueen maalikuningas. Loukkaantui vähän loppukaudesta eikä ollut enää tehokkaimmillaan. Yritti ja yritti Getzlafin kanssa koko kauden, mutta lopputulos ei ollut nyt se paras mahdollinen.

Ryan Getlaf 6. Ei Getzlafiakaan voi yrityksen puutteesta syyttää, mutta nyt ei vain kulkenut, ei sitten millään. Laukaukset eivät osu edes tyhjään maaliin, ja pisteitä ykkössentteriltä vain 57. Ei riitä, ei sitten millään, kaverilta, jota on pidetty yhtenä maailman lahjakkaimmista kiekkoilijoista.

Bobby Ryan 7.5. Paljon parjattu monissa piireissä ja treidi-huhuissa aina mukana, mutta niin vain poika veti neljännen yli kolmenkymmenen maalin kauden NHL:ssä. Pisteissä laskettuna kausi oli hänen huonoimpansa NHL:ssä, mutta varsinkin loppukaudesta nousi ehkä Ankkojen parhaaksi pelaajaksi.

Saku Koivu 7.5.Pistetahti laskee vuosi vuodelta, ja kuten tässä ketjussa ja muilla palstoilla on lukemattomia kertoja todettu, alkaa Saku olla pian enemmän kolmosketjun kuin kakkosketjun kamaa NHL:ssä. Yrittää kuitenkin aina kaikkensa, vaikkei maalintekotaitoa juuri olekaan. Teki kuitenkin uransa toisen NHL Hat Trickinsä Teemun suosiollisella avustuksella. Arvokas puolustussuunnaan pelaaja, aloitusten ottaja ja alivoimapelaaja.

Andrew Cogliano 6.5.Cogs hyppi kakkos- ja kolmosketjujen välillä suurimman osan kautta. Ei oikein löytänyt paikkaansa koko kautena. Tuntui pelaavan paremmin laidalla kuin keskellä. Sai kuitenkin Hat Trickin. Nopea, mutta tehoton (ei mitään uutta siis sillä saralla).

Nick Bonino 7.Väläytteli, tämän kauden "Brandon McMillan", joskaan ei ehkä ihan tyyliltään. Pelaa hyvin yhteen Kyle Palmierin kanssa, ja Ryan-Bonino-Palmieri ketju näytti aika hyvältä. Potentiaalia näyttäisi olevan, mutta en ole vielä vakuuttunut henkilökohtaisesti. Tekeekö ensi kaudella "McMillanit" ja häviää eetteriin (AHL)?

Niklas Hagman 6.5. Tuli kesken kauden Calgarystä. Väläytteli, mutta sama ongelma kuin ennen vaivaa edelleen, eli vauhtia ja yritystä on, mutta tulosta ei aina ihan samaan tapaan. Kiersi ympäsi ketjusta ketjuun eikä löytänyt paikkaansa. Toiset tykkää, toiset ei.

Matt Beleskey 5. Jotenkin jäi ihan HMV maku tästä miehestä. Näytöt alkaa olla annettu, ja nyt tie käynee sitten AHL:ään tai Eurooppaan, jos uraa meinaa jatkaa. Napakka rannelaukaus, mutta ei pääse sitä käyttämään tosipeleissä.

Devante Smith-Pelly 6. Ei kuulu suosikkeihini. Rooli ei ole kai voittaa NHL:n pistepörssiä, mutta on kyllä tehoton mielestäni. Ei mitään rasistisia kommentteja hänestä, kuulostaa ja näyttää haastatteluissa tosi fiksulta nuorelta mieheltä, mutta ei nyt vaan ole mieleeni. Toivottavasti saisi minut muuttamaan mieleni ensi kaudella. Fyysinen, joo, mutta pitäisi olla muutakin.

Jason Blake 6.5. Lahjakas kaveri, mutta vähän niin kuin Sakulla, pieni koko aiheuttaa hänen jäämisensä muiden jalkoihin (tai kuten HFBoardsilla sanotaan, Gnome uhrataan vastustajille, kun Blake sysätään jään pintaan). Mielestäni Ankkojen säväyttävämpiä pelaajia harjoituksissa, mutta valitettavasti tosipeleissä tätä potentiaalia ei saada esiin. Loukkaantuminen pilasi suuren osan kaudesta.

Kyle Palmieri 8. Kaveri nyt vain sattuu olemaan suosikkejani. Näen aika huiman potentiaalin. Astuminen Teemun saappaisiin mahdollista, joskaan ei nyt varmaan ihan Teemun saavutuksiin kykene. Snaipperi parhaimmasta päästä. Pienehkö koko voi vähän haitata.

Andrew Gordon 6. Ei mitään tekoa Ankoissa, ja treidattiinkin pois. Nelosketjun tehottomia rouhijoita.

George Parros 5.5. Parros on tullut täysin turhakkeeksi Ankoissa, ei edes tappele enää kunnolla. Vauhti ei riitä. Ensi kaudella viiksiniekkaa ei enää Anaheimissa nähdä?

Brandon McMillan 5. Muutamia pelejä alkukaudesta Ankoissa, tehotilastoihin jäi neljä syöttöä ja -10, ja sen jälkeen kaveri hävisi kuvioista. Ei sytytä minua, kuten viime kaudellakin totesin.

Maxime Macenauer 7. Harjoitteli ja pelasi lupaavasti alkukaudesta, näytti mukiinmenevältä nelosketjun sentteriltä, mutta sitten hävisi kuvasta ja treidattiin lopulta AHL:stä autuaimmille metsästysmaille. Bye bye.

Rod Pelley 5. Sarjassamme nelosketjun rouhijoita. Ihan HMV tyyppi minulle, jostain syystä sai pelata lähes koko kauden kokoonpanossa. Kai jotain missasin sitten, puolustussuunnassa kai kohtuuhyvä.

Peter Holland 7.5.Kävi pikaisesti näytillä ja teki maalin, sitten takaisin AHL:ään kasvamaan korkoa. Paha sanoa oikein mitään noiden vähäisten näyttöjen perusteella. AHL:ssä kuitenkin pelannut aika hyvän kauden. Joten katsotaan sitten ensi kaudella, ehkä.

Ben Maxwell 5. Ja sarjamme nelosketjun tehottomat rouhijat jatkuu. Pelasi muutamia pelejä tällainenkin siellä, ja sitten Winnipeg kutsui (hyvä ettei Siperia).

Ryan O'Marra 4. Nyt loppuu jo minun tietämykseni. Että tällainenkin siellä nelosketjussa ollut kaksi peliä tällä kaudella? Ei mitään muistikuvaa.

Jean-Francois Jacques 4.5. Fyysinen pelote ja idiootti (?). Onneksi ei nähty kauheasti ylhäällä.

Mark Bell 5. Näkyi harjoitusleirillä jonkin verran ison kokonsa puolesta, mutta jumittui sitten AHL:ään.

Pat Maroon 5. Hyviä otteita AHL:ssä, mutta ei päässyt paljon näyttämään Duckseissa.

Puolustajat (taas pisteiden mukaan)

Cam Fowler 7. Kehitys pysähtyi, mutta ei nyt kauheasti mennyt takapakkiakaan. Yritti keskittyä puolustuspelaamiseen, mutta siinä osapuolessa tulos oli jokseenkin yhtä katastrofaalinen kuin viime kaudella. Ei minkäänlaista fyysistä kontaktia vastustajiin, ei sido vastustajan mailaa riittävän hyvin. Vauhtia kyllä riittää ja kuskaa edelleen kiekkoa kiitettävästi ylöspäin, mutta jotenkin se hyökkäysosaaminen jää siihen. Ylivoimapelin ansiosta sai sentään pisteitä aika hyvin.

Lubomir Visnovsky 6. Pettymys. Ei voi muuta sanoa. Näytti vielä harjoitusleirillä hyvältä, mutta kausi meni lähes kokonaan penkin alle. Oli kuin varjo edelliskauden tehokkaasta Lubosta. Loukkaantumisiakin oli vaivana, mutta oliko suurin vaiva kuitenkin hyvän ystävän Pavol Demitran kuolema Jaroslavlin onnettomuuskoneessa? Monet fanit ovat valmiina treidaamaan Lubon pois, enkä minäkään asiaa tämän kauden perusteella pahakseni laittaisi. Pisteitä kuitenkin edelleen niinkin paljon kuin 27 (suurin osa hyökkääjistä olisi kateellinen).

Luca Sbisa 7.5. Meni eteenpäin pelaamisessaan tällä kaudella vähän joka osa-alueella, mutta parannettavaa riittää. Sai kuitenkin pisteitä jo aika mukavat 24, ja on puolustuspäässäkin suhtkoht jämäkkä (vertaa Fowler).

Francois Beauchemin 7. Lähinnä tuota numeroa pudottaa heikko +/- saldo. Oli puolustuksen liideri koko kauden. Taklaa railakkaasti, mutta kuten tälläkin palstalla on osoitettu, puolustuspäässä on vielä parantamisen varaa miehen ottamisessa ja maalien estämisessä. Hyökkäyssuuntaan kohtuulukemat.

Sheldon Brookbank 8. Vedän nyt ehkä aika railakkaasti "kotiinpäin", mutta Brookbank paransi kyllä viime kausista oikein rutkasti. Oli aika riskipakki ennen, nyt pelasi jo ihan luotettavasti, ja hyökkäyssuuntaankin jotain kädellisyyttä ja sen myötä pisteitä alkoi tulla. Samalla tavalla kun jatkaa, niin pidetään vain Ankoissa.

Toni Lydman 6. Armosta tuokin kuutonen. Oli pahasti eksysissä molemmissä päissä kenttää koko kauden. Ei saanut maalin maalia. Ei pysynyt vauhdissa mukana, miehet livahtivat ohi, ja voi voi voi. Taas pientä loukkaantumiskränää, mutta tuskin tämän kauden romahdusta edellisestä voidaan loukkaantumisten varaan laittaa. Onko enää Ankkojen mies pitkään?

Kurtis Foster 5. Näitä alkukauden floppeja. Pääsi pelaamaan vähäksi aikaa loukkaantumisensa jälkeen, mutta ei esittänyt edes hyökkäyspäässä mitään ihmeellistä, ja hänet treidattiinkin sitten pian eteenpäin.

Nate Guenin 6.5. Pääsi pelaamaan yllättävänkin paljon, paras täytepuolustaja AHL:stä? Ei kauheasti mainittavaa, täytti kuitenkin paikkansa ilman suurempia katastrofeja.

Mat Clark 6.5. Toinen täytepuolustaja AHL:stä, pidän häntä kuitenkin lupaavampana. Ensi kausi näyttää ehkä tulevaisuuden suunnan hänelle.
 
Viimeksi muokattu:

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Anaheim Ducksin kauden 2011-2012 pelaajien loppuarvostelu (maalivahdit)

Maalivahdit

Jonas Hiller 7.. Ei ollut Hillerin kausi. Tammikuusta eteenpäin pelasi mukiinmenevästi, sitä ennen tuli kyllä päästettyä välillä hyvinkin "ei-Hillermäisiä" maaleja. Jotenkin sitä edellisalkukauden hohdokasta, läntisen konferenssin parasta maalivahtia ei näkynyt kuin ajoittain. Mielestäni tekee hanskatorjunnoistaan vieläkin liian näyttäviä. Epätasainen kausi, toivotaan ensi vuonna parempaa.

Dan Ellis 5.5. Loukkaantumiset pilasivat suuren osan kautta, mutta ei päässyt Hillerin takana paljon pelaamaan ja silloin kun pääsi, ei juuri vakuuttanut. Onko ura vaakalaudalla? Ainakin ura Duckseissa lienee taputeltu.

Jeff Deslauriers 6. Pääsi tuuraamaan Hilleriä pari kertaa. Ei mitenkään ikimuistoista peliä häneltäkään. Aika epätasaisia esityksiä. Jäi käsittääkseni AHL:ssä Tarkin varjoon.

Iiro Tarkki (ei numeroa). Näyttöpaikat jäivät yhteen peliin, joka ei kauhean hienosti mennyt torjuntaprosentin valossa. Mahdotonta kuitenkin antaa arvosanaa tuon yhden pelin perusteella. AHL:ssä kohtuuhyvin pelannut Iiro saa toivottavasti jatkoa ja näyttöpaikan ylhäällä ensi kaudella. Kakkosmolariksi on mahdollisuuksia.

Kiitos kaikille ketjuun kirjoittaneille. Olen varmaan jokaisen ketjuun kirjoitetun kommentin huolellisesti lukenut. Pääsimme ketjun viestien määrässä hetkeksi jo kakkostilalle Detroitin Svedusiipien jälkeen, mutta loppukaudella into sammui. Ensi kaudella joku toinen saa sitten perustaa ja ylläpitää laadukkaampaa keskustelua Ankkojen ketjussa. Odotusten kesää kaikille kirjoittajille!
 
Viimeksi muokattu:

stunt cock

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Sharks, HPK
Kyle Palmieri 8. Kaveri nyt vain sattuu olemaan suosikkejani. Näen aika huiman potentiaalin. Astuminen Teemun saappaisiin mahdollista, joskaan ei nyt varmaan ihan Teemun saavutuksiin kykene. Snaipperi parhaimmasta päästä. Pienehkö koko voi vähän haitata.

George Parros 5.5. Parros on tullut täysin turhakkeeksi Ankoissa, ei des tappele enää kunnolla. Vauhti ei riitä. Ensi kaudella viiksiniekkaa ei enää Anaheimissa nähdä?

Jean-Francois Jacques 4.5. Fyysinen pelote ja idiootti (?). Onneksi ei nähty kauheasti ylhäällä.

Parrosin dissaaminen tuntuu lähtevän lapasesta. "Ei edes tappele enää kunnolla" -ukkohan on ihan top 3 materiaalia koko sarjassa ilman hanskoja. Pelillisesti Parros on ihan hyvä nelosketjun pelaaja. Eikä liikkeessä ole mitään mainitsemisen arvoisia ongelmia. Kesällä ottaisin mielelläni Parroksen hai paitaan. Jacqueskin olisi erittäin tervetullut sharks organisaatioon. Worcesterin rosteri suoraansanoen huutaisi Jacquesin kaltaista ykkösketjun voimalaituria.

Amerikan ihmeen vaivannäön tuloksena syntyneen pelaaja-arvostelun ulkopuolelta voisi nostaa mahdolliseski tulevaisuuden kyvyksi AHL:n pistepörssin kolmosen Patric Maroonin. Isokokoinnen voimalaituri teki tehojaan pikkuisen yli piste per peli keskiarvolla.

Arvosteluissa huomaa selvästi kirjottajan ennakkoasenteen -junnut kivoja tappelijat ja fyysiset pelaajat "no so in". Oma ennakkoasenteeni on täysin erilainen. Ehkä totuus on jossain puolessa välissä. Toiveissa olisi, että ducksit saavat ensikaudelle kokoon taas menestyvän joukkueen ja californian paikallistaisteluihin saadaan taas väriä.
 

Parker27

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Tähän vahva sama mitä stunt cock tuossa edellä kirjoitteli. Taitaa aika sumeat lasit olla päässä jos ei nää Parrosissa mitään hyvää. Mies on ehdottomasti top-5 NHL tappelijoissa ja mitä miehen pelejä olen nähnyt niin ei todellakaan mikään surkimus esim luistelussa. Paljon pahempiakin on nähty ja hän pystyy oikein hyvin pelaamaan säännöllisiä vaihtoja illasta toiseen. Tuntuu että nykytrendi varsinkin täällä on dissata tappelijoita/fyysisiä pelaajia joka joukkueen fanien keskuudessa. Eivät he mitään kynäniekkoja ole eikä heidän panosta mitata maalien ja pisteiden valossa. Parros tietää roolinsa ja hoitaa sen omasta mielestäni ihan v*tun hyvin. 11 tappelu ja pelejä melkein puolet vähemmän niin kertoo että kyllä hommia on painettu. Loukkaantumiset sotkivat vähän miehen kautta ja toivotaan että ensi kausi menisi ilman pahempia vammoja.

Miehen tappelutekniikka on kehittynyt huomasti vuosien aikana ja kyllä voisin väittää että hyvänä pelotteena hän toimii tuolla kaukalossa illasta toiseen ja en kyllä millään usko että mies lähtisi Anaheimista mihinkään. Elää melkoista kulttiasemaa joukkueessa ja fanien keskuudessa.
 

Fowler

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ducks
Noista pelaajien arvosteluista enimmäkseen samaa mieltä, mutta pakko tarttua Jonas Hilleriin vähäsen. Olihan se ihan kuutamolla koko muun joukkueen kanssa joulukuun loppuun asti, mutta sen jälkeen oli aivan uskomattomassa vedossa. Tätä tietysti auttaa se, että koko joukkue pelasi lähes liigan parasta kiekkoa tammi-helmikuussa, mutta niinhän se aina menee. Ei Tim Thomaskaan ihan noin huikea olisi ilman Bostonin huippupuolustusta. Kaksijakoinen kausi hänellä, syksyllä muutama peli hävittiin pelkästään Hillerin imaisujen takia, mutta en silti syyttäisi häntä sentään koko syksyn koomailusta, vaan enemmänkin laittaisin sen viisikkopelaamisen syyksi. Vuodenvaihteen jälkeen Hiller olikin sitten joukkueen MVP. Kertoohan se 33 (mutu) peräkkäistä starttia jo jotain. Okei, Ellis oli sairastuvalla ja Deslauriers ei ole huippuveska, mutta jos Hilleriin ei olisi luotettu, oltaisiin varmasti päädytty viimevuotisen tapaiseen ratkaisuun tyyliin Ray Emery. Tammi-helmikuun aikana Hiller meni kuitenkin 20 ottelua siten, että vain kolmessa ottelussa päästi enemmän kuin 2 maalia. Yhteenvetona: Ducksilla ei ole mitään hätää maalivahtiosastolla, Hiller on voittava maalivahti.
 
Suosikkijoukkue
Ässät
Laitan myös mietteitä parista pelaajasta. Katsoin tällä kaudella noin 60-70 peliä.

Selänne: Pelasi alkukaudella tosi hyvin kun joukkue pelasi huonosti. Joulun jälkeen taas Selänne ei tainnut pelata kovin paljon yli 0,5 p/g. Ainakin jossain vaiheessa kautta Selänteellä oli enemmän pisteitä kuin pelejä, ja lopussa "vain" 66p/82g . Jostain syystä Selänteen rooli oli ylivoimalla väärä suurimman osan ajan kaudesta. Kaikesta huolimatta joukkueen paras pistemies.

Koivu: Ei pitäisi olla mitään asiaa enää kakkosketjuun NHL:ssä. Liike on niin verkkaista, ettei ehdi käyttää hyvää peliälyään eikä käsiään. Välillä kävi vähän Koivua sääliksi kun kroppa ei vaan taivu, vaikka ihan taatusti Saku tietää, mitä kiekon kanssa pitäisi tehdä. Menee pari vuotta vielä 3-4 sentterinä jossain joukkueessa.

Fowler: Viime kaudella tehopörssissä -25, tällä kaudella -28. Varmasti eniten miinuksia kerännyt pelaaja NHL:ssä kahden viimeisen kauden aikana. Luistelu ja mailankäsittely oikeastaan ainoat positiiviset asiat Fowlerin pelissä. Peliäly myös hyökkäyspäässä heikko. Tekee jatkuvasti vääriä ratkaisuja ja kanssapelaajista heikompia. Esimerkiksi Selänteelle heittää koko ajan sellaisia syöttöjä, joista näkee heti, että kiekonmenetys tulee varmasti.

Väitän, että Vatanen on ollut koko ajan absoluuttisesti parempi pelaaja kuin Fowler. Jos Vatanen olisi pelannut jo 2 kautta NHL:ssä, olisi hän kilometrejä Fowlerin edellä. Anaheimin kannattaisi yrittää päästä Fowlerista eroon vielä kun sillä on jotain kauppa-arvoa.

Cogliano: Naputtaisi varmaan käsittämättömät pisteet euroopassa.
 

Steegil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit 1967-2014, Ducks sympatiat Coyotes & Jets
Laitan myös mietteitä parista pelaajasta. Katsoin tällä kaudella noin 60-70 peliä.

Selänne: Pelasi alkukaudella tosi hyvin kun joukkue pelasi huonosti. Joulun jälkeen taas Selänne ei tainnut pelata kovin paljon yli 0,5 p/g. Ainakin jossain vaiheessa kautta Selänteellä oli enemmän pisteitä kuin pelejä, ja lopussa "vain" 66p/82g . Jostain syystä Selänteen rooli oli ylivoimalla väärä suurimman osan ajan kaudesta. Kaikesta huolimatta joukkueen paras pistemies.


Muistan, että Teemulla oli puolessa välissä kautta 41 ottelussa 41 pistettä. Lopuissa 41 pelissä sitten vain 25 pojoa. Olisiko se bensa sitten vähän loppunut loppukaudesta? Teemu kuitenkin pelasi kaikki matsit, joka on varmasti erittäin kova rasitus 41-vuotiaalle ja kroppa ei millään ehdi palautua.'

Muuten eikös me päästä tohon Draft lottoon?
 

Fowler

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ducks
Muuten eikös me päästä tohon Draft lottoon?
Draft -lotossa ovat tietääkseni kaikki joukkueet, jotka eivät päässeet playoffeihin, tai ne joukkueet joilla jo on ei-playoff -joukkueen pick hallussaan. Näistä sitten arvotaan vain yksi voittaja, jonka varausvuoro nousee neljä pykälää. Toisin sanoen vielä viidenneksi huonoin joukkue voi saada ykkösvarauksen, mutta kuudenneksi huonoin joukkue (Ducks) voi voittaessaan saada korkeintaan kakkosvarauksen. Vastaavasti joukkueen sijoitus voi laskea vain yhdellä. Ja tosiaan vain yksi voittaja arvotaan. Todennäköisyydet draftiloton voittajaksi joukkueilla ovat tällaiset:

Columbus Blue Jackets - 25.0%
Edmonton Oilers - 18.8%
Montreal Canadiens - 14.2%
New York Islanders - 10.7%
Toronto Maple Leafs - 8.1%
Anaheim Ducks - 6.2%
Minnesota Wild - 4.7%
Carolina Hurricanes - 3.6%
Winnipeg Jets - 2.7%
Tampa Bay Lightning - 2.1%
Washington Capitals (from Colorado) - 1.5%
Buffalo Sabres - 1.1%
Dallas Stars - 0.8%
Calgary Flames - 0.5%
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Parrosin dissaaminen tuntuu lähtevän lapasesta. "Ei edes tappele enää kunnolla" -ukkohan on ihan top 3 materiaalia koko sarjassa ilman hanskoja. Pelillisesti Parros on ihan hyvä nelosketjun pelaaja.

Arvosteluissa huomaa selvästi kirjottajan ennakkoasenteen -junnut kivoja tappelijat ja fyysiset pelaajat "no so in".
No selvennetään tätä vielä vähän. Tuo on ihan totta, että itse en pidä tappeluista pätkääkään. Mielestäni ne eivät kuulu jääkiekkoon noin show-touhuna. Jos jollakin spontaanisti keittää yli ja rupeaa sitten tekemään muhennosta toisesta, niin OK, ei sille sitten mitään voi, jääkiekko on tunteellinen peli ja joskus tunteet kuohuvat yli. Mutta nämä "tappelijat" joiden tehtävänkuva on siis vain järjestää tappeluita eivät minua kiinnosta tippaakaan. Lopetin osittain itsekin pelaamisen kun kaukalossa oli muutamia kavereita jotka halusivat vain tapella. Kutsukaa nynnyksi jos haluatte, mutta näin se vain kohdallani menee. Arvostan taitoa, ja tietty fyysisyys kuuluu peliin myös, mutta eivät "show"-tappelut.

Parros on sympaattinen mies kaukalon ulkopuolella ja ilmeisen hyvän koulutuksen hankkinut (Princeton), mutta taidoiltaan ei kuitenkaan oikein NHL-tasoa, vaikka tarkka-ampujakisan Ankoissa onkin voittanut pari vuotta peräkkäin. Osaahan se luistella paljon paremmin kuin esim. meikäläinen, mutta pysyisikö se ykkös-kakkosketjun vauhdissa? Pyöriihän se siellä nelosketjussa, mutta mielestäni sinne saisi laittaa hyvin puolustavia ja enemmän pisteitä tekeviä pelaajia. Ja fanisuosikki Parroshan ehdottomasti on, mutta se johtunee tästä ihmisten "sirkushuveja ja verta kentälle" -asenteesta (mihin porukkaan en nyt sitten itse vain satu kuulumaan).
 

Steegil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit 1967-2014, Ducks sympatiat Coyotes & Jets
Kutos vuorohan sieltä tuli. Eiköhän tolla ihan kivan pelurin alun saa. Toivotaan, että muut tiimit ottavat noi hyökkääjät tosta edestä niin meille jää valittavaksi sitten toi Murray.
 

Daro

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arsenal, Ducks, KalPa, KuPS, BVB, Eagles
Kutos vuorohan sieltä tuli. Eiköhän tolla ihan kivan pelurin alun saa. Toivotaan, että muut tiimit ottavat noi hyökkääjät tosta edestä niin meille jää valittavaksi sitten toi Murray.

Pakkeja on tarjolla, mutta itse kaipaisin sentteriä. Mitenkäs muut Ducks kannattajat näette tulevaisuuden prospectien osalta? Centteri vai pakki? Mahdollisuudet on varata Dumba tai Murray, jotka olisivat mahdollisia valua meidän vuorolle.

Best player available periaattellako mennään?
 
Viimeksi muokattu:

Jänkhä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Anaheim Ducks
Itse toivoisin, että varattaisiin joku puolustaja, joka on hyvä omassa päässä.
En ole näitä ennakkolistoja seurannut kovinkaan tarkasti, joten en tiedä onko siellä edes tarjolla tämän tyyppistä pelaajaa.
 

pot67

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Koivulle vuoden jatko. Saa nähdä, vaikuttaako Selänteen päätökseen.

Arvo 3 M $ plus bonarit päälle.
 
Viimeksi muokattu:

George Parros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks 06-07
Koivulle vuoden jatko. Saa nähdä, vaikuttaako Selänteen päätökseen.

Toivottavasti tosiaan Koivun jatkopäätös ei saa Selännettä silti lopettamaan, vaikka vaarana onkin, että Teemu joutuu yhä pelaamaan Sakun ketjussa.

No, ehkä sieltä markkinoilta vielä löytyy joku nuorempi ja nopeampi keskusmies Selänteen jatkohaluja nostamaan.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Nämä alkavat olla jo ensi kauden asioita, joten voisiko joku ystävällisesti aloittaa uuden 2012-2013 Anaheim Ducks -kausiketjun? Lupasin, etten sitä itse tee vaan annan jollekin toiselle mahdollisuuden muokata ensi kauden Anaheim-keskustelut haluamaansa suuntaan. Tulen varmaan osallistumaan keskusteluun jossakin vaiheessa, mutta en niin paljon, kuin menneellä kaudella, jolloin ketjun avaajana tunsin velvollisuutta "viedä ketjua eteenpäin". Kateellisena katselen tuota Detroitin 2012-2013 ketjua joka menee jo neljättä sivua, ja kaiken maailman Floridoillakin on jo oma ensi kauden ketjunsa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös