Ampumahiihtokausi 2018–2019

[Biath]

Eivät taida olla ihan verrannolliset kisapaikkoina. Ruhpolding ja Holmenkollen ne, joita kannattaa verrata yleisön ja kisapaikan suhteen, kun kumpikin on lajinsa mekka ja isoimman yleisömäärän mc-kisa. Saksassa toki ah on hyvin suosittu laji muutenkin.

Suosituimmuus näkyy kaikissa pohjoismaiden ulkopuolella järjestetyissä kisoissa; niin paikan päällä kuin TV-katsojissakin. Nove Mestokin oli yli 30 000 katsojan vauhdissa parhaina päivinä, vaikka tsekkejä ei ole cupissa kovinkaan korkealla. Saksalaisia toki tulee sinne paljon, mutta valtaosa tsekkejä kuitenkin.

Vaikka onkin hienoa, että ampumahiihtoa arvostetaan, ihmettelen Ruotsin vuoden urheilijan valintaa. Tai en ihmettele, totean vain, että kukaan lajia seuraaava ei väitä, että Hanna Öberg olisi ollut maailman paras ampumahiihtäjä viime vuonna, kun taas kaikki lajia seuraavat ovat sitä mieltä, että Tove Alexandersson on täysin ylivoimaisesti paras naissuunnistaja maailmassa, mutta eipä sitten pärjännyt Öbergille. Kyllä kansa tietää.

 

[DAF]

Vaikka onkin hienoa, että ampumahiihtoa arvostetaan, ihmettelen Ruotsin vuoden urheilijan valintaa. Tai en ihmettele, totean vain, että kukaan lajia seuraaava ei väitä, että Hanna Öberg olisi ollut maailman paras ampumahiihtäjä viime vuonna, kun taas kaikki lajia seuraavat ovat sitä mieltä, että Tove Alexandersson on täysin ylivoimaisesti paras naissuunnistaja maailmassa, mutta eipä sitten pärjännyt Öbergille. Kyllä kansa tietää.

Ruotsissahan "vuoden urheilija -palkintoja" on oikeastaan kaksi ja välillä aina kinataan, kumpiko on se varsinainen. Bragdguldet ja Jerring-priset, nyt kuitenkin Hanna Öberg voitti molemmat, joten viime vuosi on harvinaisen selvä.

 

[vdx mua zorbas]

Eivät taida olla ihan verrannolliset kisapaikkoina. Ruhpolding ja Holmenkollen ne, joita kannattaa verrata yleisön ja kisapaikan suhteen, kun kumpikin on lajinsa mekka ja isoimman yleisömäärän mc-kisa. Saksassa toki ah on hyvin suosittu laji muutenkin.

Entä jos verrataan näin: onko missään muussa hiihdon maailmancupin kisassa kuin Holmenkollenilla enemmän väkeä kuin yhdessäkään ampumahiihdon maailmancupin kisassa?

 

[vdx mua zorbas]

Pikaisella selauksella voi tehdä sellaisen karkean yleistyksen, että huippunaisampumahiihtäjä on keskimäärin noin viisi kiloa painavampi kuin huippunaismaastohiihtäjä normaalimatkoilla. Minusta tuo vaikuttaa olevan seurausta siitä, että ampumahiihdon globaalit harrastajamäärät ovat selvästi matalammat ja sitä kautta kilpailu löysempää, mikä mahdollistaa menestymisen, vaikkei keho ihan niin viimeisen päälle ole optimoitu lajin fyysisiin vaatimuksiin.

Ovatko ampumahiihdon globaalit harrastamäärät pienempiä kuin hiihdon? Hiihtoa hallitsevat norja, ruotsi, venäjä ja suomi. Ampumahiihdossa maakirjo on huomattavasti laajempi.

On suorastaan hämmentävää, kuinka kapea hiihdon maakirjo on. Hiihto todellakin on Nordic.

 

[erku]

Ovatko ampumahiihdon globaalit harrastamäärät pienempiä kuin hiihdon? Hiihtoa hallitsevat norja, ruotsi, venäjä ja suomi. Ampumahiihdossa maakirjo on huomattavasti laajempi.

On suorastaan hämmentävää, kuinka kapea hiihdon maakirjo on. Hiihto todellakin on Nordic.

Niin, 100 metrin juoksussa huipulla maakirjo on kapeampi kuin kolmiloikassa. Tarkoittaako tämä sitä, että oletusarvoisesti kolmiloikka on kilpaillumpi laji?

Lähinnähän hiihdon ja ampumahiihdon välillä on se ero, että hiihdossa Norja ja osin Venäjä ovat vetäneet riman niin ylös, että pienempin hiihtomaiden on aika epätoivoista haastaa näitä koneistoja. On varmaankin niin, että Norjassa ja Venäjällä on yhteenlaskettuna enemmän ammattilaismaastohiihtäjämiehiä kuin mitä koko maailmassa ammattilaisampumahiihtäjämiehiä. Se on sitten ihan luontevaa että monissa itäeurooppalaisissa järjestelmissä (Ukraina, Valko-Venäjä, Slovakia) huippu-urheilusatsaukset kohdistetaan ampumahiihtoon, jossa on todennäköisempää saavuttaa olympiamitaleja kuin maastohiihdossa.

Muistan kun Jarmo Punkkinen Ylen kommentaattorina kertoi norjalaisen ampumahiihtäjän Aleksander Osin kauteen valmistavasta leiristä Kontiolahdella, jossa hänellä ei ollut valmentajaa ollenkaan ja Os itse kävi ammunnan jälkeen kaukoputella tarkastamassa osumat. Ei se oikein ammattimaiselta touhulta tunnu, että lajin suurmaan sen hetken noin seitsemänneksi paras miesampumahiihtäjä valmistautuu kauteen tuolla tavalla. Muistan myös Punkkisen kertoneen, että hänen tuntemassaan Sloveniassa ampumahiihto on puhtaasti armeijan laji ja käytännössä mitään seuratoimintaa ei ole. Ja siihen nähden Slovenia on menestynyt lajissa hämmentävän hyvin ottaen muun muassa sekaviestistäkin MM-mitalin.

Lajien välillä erona on myös se, että maastohiihdossa nähdään enemmän erikoistumista tietyille matkoille, kun taas ampumahiihdossa pitkälti samat nimet jyräävät matkasta riippumatta. Tämäkin osaltaan kertonee kilpailusta, että toisessa lajissa huippumenestystä saavuttaakseen on järkevää erikoistua, kun ampumahiihdossa voi hyvin pitää kaikki matkat repertuaarissa eikä menestysodotukset kärsi.

 

[DAF]

Entä jos verrataan näin: onko missään muussa hiihdon maailmancupin kisassa kuin Holmenkollenilla enemmän väkeä kuin yhdessäkään ampumahiihdon maailmancupin kisassa?

On. Ei kummassakaan ah:ssa Saksan ulkopuolella (pl. ihan lähialue) tai hiihdossa juuri Norjan ulkopuolella pl. jotkin kaupunkisprintit ole mitään valtavia yleisömääriä. Heikosti löytyy kokonaismääriä, mutta esimerkkinä tuossa nyt löytyi vaikkapa viime kevään Kontiolahti (23000) vs. Ulricehamnin FIS-mc (60000). Pointti Kollenissa oli se, että laijn mekka on Ruhpolding ja toisen lajin mekka on Kollen, myös ne klassisimmat kisat. Sellaisia pitää verrata, jos haluaa oikeasti verrokkeja eikä valita toista "kyläkisaa", jota Otepää nyt pääosin kuitenkin on.

 

[DAF]

Ovatko ampumahiihdon globaalit harrastamäärät pienempiä kuin hiihdon? Hiihtoa hallitsevat norja, ruotsi, venäjä ja suomi. Ampumahiihdossa maakirjo on huomattavasti laajempi.

No ovat. Mietihän nyt vielä. _Huipputason kilpailussa_ tilanne voi olla eri. Ei taida hiihtoharrastus kuitenkaan alkaa pyssy selässä.

 

[DAF]

Lajien välillä erona on myös se, että maastohiihdossa nähdään enemmän erikoistumista tietyille matkoille, kun taas ampumahiihdossa pitkälti samat nimet jyräävät matkasta riippumatta. Tämäkin osaltaan kertonee kilpailusta, että toisessa lajissa huippumenestystä saavuttaakseen on järkevää erikoistua, kun ampumahiihdossa voi hyvin pitää kaikki matkat repertuaarissa eikä menestysodotukset kärsi.

Tämä kertoo lähinnä lajien luonteesta. Ampumahiihdossa matkat ovat ominaisuusvaatimuksiltaan lopulta aika samanlaisia, suurin ero on ammunnan tuottamassa lisässä (normaalimatka vs. muut, eikä normaalimatkalla juurikaan kauden aikana edes kilpailla). Hiihdossa on pakko erikoistua, sillä matkojen kirjo vaatii erityyppisiä ominaisuuksia. Ei ehkä niinkään kerro kilpailusta.

 

[Tupu]

Eivät taida olla ihan verrannolliset kisapaikkoina. Ruhpolding ja Holmenkollen ne, joita kannattaa verrata yleisön ja kisapaikan suhteen, kun kumpikin on lajinsa mekka ja isoimman yleisömäärän mc-kisa. Saksassa toki ah on hyvin suosittu laji muutenkin.

Joo, sinänsä huonosti valitut verrokit, mutta kun tällä kaudella on tosiaan maastohiihtoakin tullut seurattua, kiitos ylen, niin nuo yleisömäärien erot on kyllä tulleet muutenkin selviksi. Ei edes Norjassa Lillehammerissa ja Beitostölenissä ollut kovinkaan paljon katsojia saati sitten jossain Dresdenin kaupunkisprintissä. Monessa Tour de Skin osakilpailussa näytti myös aika vähältä. Ampumahiihdossa sen sijaan ylen kuvien perusteella (en tiedä virallisia lukuja paljonko on yleisöä ollut) on näyttänyt tähän mennessä joka paikassa (Pokljuka, Hochfilzen, Nove Mesto, Oberhof, Ruhpolding) olevan hyvin katsojia. Olettaisin, että Anterselvassakin on väkeä, mutta sen jälkeen Kanadan ja USA:n kilpailut voivatkin olla hiljaisempia. Saas nähdä. Sitten onkin enää Östersund ja Holmenkollen, joihin uskon yleisöä tulevan reilusti. Eli ehkä 2/9 paikkakunnalla on hiljaisempaa.

 

[Biath]

Kilpailusta kertoo aikaerot kärjen takana. Neljännenkymmenennen hiihtoajat verrattuna nopeimpaan ovat ampumahiihdossa olleet vähän alle minuutista noin puoleentoista pikamatkalla. Niitä voi jokainen käydä katsomassa DATACENTER tuolta. Maastohiihdossa kolmen kisan vapaan kympilla erot olivat 2,25, 2,47 ja Östersundissa, jossa hiihdettiin Skandinavia-cupia, 2,06 kun ampumahiihdossa samalla radalla ero oli 1.35 (10 km). Sama trendi näytti olevan kaikissa kisoissa, joten ampumahiihtokisat ovat kilpaillumpi ja kilpailijat niinollen tasaisempia suorituskyvyltään. Lisäksi tulee ammunta, joka ei ainakaan vähennä kilpailullisuutta.

Yleisömääristä sen verran, että ei Saksan ulkopuolella poislukien lähialue ole kuin Pokljuka, jossa on tiukat rajoitukset rakentamiselle, koska se on luonnonsuojelualuetta. Parkkialueita ei saa rakentaa eikä ladun varteen saa mennä katsojia. Anterselvakin on Saksan lähialuetta. Venäjällä Tjumenissa näytti porukkaa olevan, samoin kuin Hanti Mansiskissa. Jenkeissä on aika tyhjää. Tarkkoja lukuja on vaikea saada. TV-katsojia on pelkästään Saksassa mc-kisoille enemmän kuin Norjassa tai Suomessa on asukkaita, viimeisimmän (vanhan) tiedon mukaan 6 miljoonaa. Mikä lie nyt?

Edit: Esimerkit ovat pelkästään naisten kisoista. Miehillä saattaa olla vielä tasaisempaa.

 

[erku]

Edit: Esimerkit ovat pelkästään naisten kisoista. Miehillä saattaa olla vielä tasaisempaa.

Maastohiihdossa miesten Davosin 15 km vapaan kisassa voittajan ja 30. sijoittuneen ero 1.07,7, Toblachissa samalla matkalla vastaava ero 1.17,8. Miesten ampumahiihdossa Oberhofin 10 km pikakisan hiihtoajoissa nopeimman ja 30. nopeimman ero 1.12,6, Nove Meston vastaavassa kisassa vastaava ero 1.18,6.

Kun sinä olit sitä mieltä, että nämä erot ovat tärkein mittari, niin sanotko rehdisti, että miesten maastohiihdossa kilpailu on kovempaa kuin miesten ampumahiihdossa?

 

[Huppu]

Kilpailusta kertoo aikaerot kärjen takana. Neljännenkymmenennen hiihtoajat verrattuna nopeimpaan ovat ampumahiihdossa olleet vähän alle minuutista noin puoleentoista pikamatkalla. Niitä voi jokainen käydä katsomassa DATACENTER tuolta. Maastohiihdossa kolmen kisan vapaan kympilla erot olivat 2,25, 2,47 ja Östersundissa, jossa hiihdettiin Skandinavia-cupia, 2,06 kun ampumahiihdossa samalla radalla ero oli 1.35 (10 km). Sama trendi näytti olevan kaikissa kisoissa, joten ampumahiihtokisat ovat kilpaillumpi ja kilpailijat niinollen tasaisempia suorituskyvyltään. Lisäksi tulee ammunta, joka ei ainakaan vähennä kilpailullisuutta.

Kertooko tämä kilpailun tasosta vai latuprofiilien eroista? Skandinavia cup on kuitenkin taas alemman profiilin kisa. Vai kertooko tämä jopa siitä että maastohiihdossa kun hiihtäjät keskittyvät vain hiihtämään ja hiihto ratkaisee niin erojakin nähdään enemmän. Toisaalta varsinkin naisten puolella maastohiihdossa kärki on aika kapea. Ja en tiedä millaisia rajoituksia osallistujissa per maa ampumahiihdossa on mutta maastohiihtopuolella Norjasta löytyisi nippu hiihtäjiä jotka kilpailisi ihan hyvistä sijoituksista maailmancupissa mutteivät mahdu joukkueeseen. Että ampumahiihdon laajempi maakartta kyllä näkyy tässä. Isoissa hiihtomaissa ampumahiihdon suosio kuitenkin taas on alhaisempaa ja esimerkiksi jo Norjan sisäinen kilpailu on todella massiivista maastohiihdon puolella.

 

[Biath]

Kertooko tämä kilpailun tasosta vai latuprofiilien eroista? Skandinavia cup on kuitenkin taas alemman profiilin kisa. Vai kertooko tämä jopa siitä että maastohiihdossa kun hiihtäjät keskittyvät vain hiihtämään ja hiihto ratkaisee niin erojakin nähdään enemmän. Toisaalta varsinkin naisten puolella maastohiihdossa kärki on aika kapea. Ja en tiedä millaisia rajoituksia osallistujissa per maa ampumahiihdossa on mutta maastohiihtopuolella Norjasta löytyisi nippu hiihtäjiä jotka kilpailisi ihan hyvistä sijoituksista maailmancupissa mutteivät mahdu joukkueeseen. Että ampumahiihdon laajempi maakartta kyllä näkyy tässä. Isoissa hiihtomaissa ampumahiihdon suosio kuitenkin taas on alhaisempaa ja esimerkiksi jo Norjan sisäinen kilpailu on todella massiivista maastohiihdon puolella.

Skandinavia-cupin otin siksi, että todennäköisesti siellä hiihdettiin täsmälleen samoja ratoja. Vaikka kyse ei ole mc-porukasta, se kuvaa myös ryhmän tasaisuutta. Samoin kuin IBU-cup ampumahiihdossa. Kun latuprofiilit ovat erilaisia, ajattelen, että aseen selässä keikkuminen tuo hiihtoon vaativuutta ja sitä kautta kuntotekijät kasvattavat enemmän eroja, jos siis kilpailu olisi vähäistä. Täysin yhteismitallista tästä "tutkimuksesta" ei saa. Norja-tekijä - jos kaikki parhaat olisi viivalla - varmasti vaikuttaisi niin, että tasaisuus lisääntyisi maastohiihdossa.

 

[erku]

Norjassa tehtiin tutkimus, jossa vertailtiin vuosina 1990-2013 arvokisamitalin saavuttaneiden maastohiihtäjien ja ampumahiihtäjien maksimaalista hapenottokykyä. Tuon mukaan maastohiihdossa mitalin saavuttaneen miehen keskimääräinen maksimaalinen hapenottokyky on ollut 84,3 ml/kg/min, kun vastaava lukema ampumahiihdossa mitalin saavuttaneilla miehillä oli 81,1. Naisissa ero maastohiihtäjien hyväksi oli suurempi, kun maastohiihtäjillä lukema oli 72,6 ja ampumahiihtäjillä 65,9.

 

[Biath]

Maastohiihdossa miesten Davosin 15 km vapaan kisassa voittajan ja 30. sijoittuneen ero 1.07,7, Toblachissa samalla matkalla vastaava ero 1.17,8. Miesten ampumahiihdossa Oberhofin 10 km pikakisan hiihtoajoissa nopeimman ja 30. nopeimman ero 1.12,6, Nove Meston vastaavassa kisassa vastaava ero 1.18,6.

Kun sinä olit sitä mieltä, että nämä erot ovat tärkein mittari, niin sanotko rehdisti, että miesten maastohiihdossa kilpailu on kovempaa kuin miesten ampumahiihdossa?

Myönnän mielelläni kaiken mikä on mitattu ja tutkittu. Tässä tapauksessa on vaan 30 parasta, eikä 40, niin kuin ehkä tason laajuutta ja tasaisuutta mitattaessa olisi parempi. En käynyt katsomassa miten aikaerot muuttuisivat jos niin olisi. Toisaalta, niin kuin edellä vastasin toiseen kommenttiin, jos kaikki norjalaiset olisivat viivalla, tulokset olisi luultavasti tasaisemmat kuin nyt. Norjan sisäinen kilpailu on kovaa ja tasaista - se on selvää. Toisaalta se on myös ongelma: on yksi maa, joka kannattelee.

Lisäksi aikaerot on aika pieniä, joskin viittaavat maastohiihdon tasaisuuteen. Ja vielä: kaksi havaintoa on aika vähän (naisten osalta katsoin ehkä viisi, vähän sekin on). Kaikenkaikkiaan, jos joskus viitsisi, asiaa voisi selvitellä laajemmalla otannalla, mutta toistaiseksi pidän tuloksia miesten osalta hieman epäselvänä. Kovia urheilijoita kaikki, jopa neljäkymmentä parastakin molemmissa lajeissa.

 

[Biath]

Norjassa tehtiin tutkimus, jossa vertailtiin vuosina 1990-2013 arvokisamitalin saavuttaneiden maastohiihtäjien ja ampumahiihtäjien maksimaalista hapenottokykyä. Tuon mukaan maastohiihdossa mitalin saavuttaneen miehen keskimääräinen maksimaalinen hapenottokyky on ollut 84,3 ml/kg/min, kun vastaava lukema ampumahiihdossa mitalin saavuttaneilla miehillä oli 81,1. Naisissa ero maastohiihtäjien hyväksi oli suurempi, kun maastohiihtäjillä lukema oli 72,6 ja ampumahiihtäjillä 65,9.

Mielenkiintoista. Jos se on tutkimus, siihen on varmaan linkkikin. Tutkimusjakson 15 ensimmäistä vuotta on ampumahiihdossa melkoisen kehityksen aikaa, eikä niin kilpailtua kuin nyt, läheskään - varsinkin naisilla. Koska ampumahiihdossa mitalisti voi olla myös heikompi hiihtäjä, erot selittyvät myös sillä. Oliko mitalistit valittu kaikki vai otannalla? Oliko kaikki maat mukana? Antoiko kaikki maajoukkueet tiedot tutkimukseen? Tuollaisia kysymyksiä tuli mieleen.

 

[erku]

Mielenkiintoista. Jos se on tutkimus, siihen on varmaan linkkikin. Tutkimusjakson 15 ensimmäistä vuotta on ampumahiihdossa melkoisen kehityksen aikaa, eikä niin kilpailtua kuin nyt, läheskään - varsinkin naisilla. Koska ampumahiihdossa mitalisti voi olla myös heikompi hiihtäjä, erot selittyvät myös sillä. Oliko mitalistit valittu kaikki vai otannalla? Oliko kaikki maat mukana? Antoiko kaikki maajoukkueet tiedot tutkimukseen? Tuollaisia kysymyksiä tuli mieleen.

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/50722/Köykkä Miika.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Alkuperäistä lähdettä ei ole, mutta tuossa on Jyväskylän yliopiston Miika Köykän työ, jossa on siteerattu lähdettä ja esitetty nuo lukemat. Löytyy linkin takaa sivulta 16. Ja kyseessä oli siis kaikkien norjalaisten arvokisamitalistien lukemat tuolla ajanjaksolla.

 

[erku]

Myönnän mielelläni kaiken mikä on mitattu ja tutkittu. Tässä tapauksessa on vaan 30 parasta, eikä 40, niin kuin ehkä tason laajuutta ja tasaisuutta mitattaessa olisi parempi.

En minä käsitä, miksi vertailu ykkösen ja 40. välillä olisi parempi. Lähes kaikissa talvilajeissa 30 parasta saa mc-pisteitä, joten minusta tuo tuntuu loogisimmalta rajalta. Ampumahiihto on nykyään poikkeus, mutta aiemmin sielläkin jaettiin pisteet vain 30 parhaalle.

Ja tietenkin oletusarvoisesti on ampumahiihdon etu, jos tuota viimeisen vertailukohteen sijoitusta nostetaan, koska ampumahiihdossa huiput osallistuvat suuremmalla prosentilla kaikkiin kisoihin eikä siellä ole erikoistumista eri matkoille samaan tapaan kuin maastohiihdossa.

 

[DAF]

Myönnän mielelläni kaiken mikä on mitattu ja tutkittu. Tässä tapauksessa on vaan 30 parasta, eikä 40, niin kuin ehkä tason laajuutta ja tasaisuutta mitattaessa olisi parempi. En käynyt katsomassa miten aikaerot muuttuisivat jos niin olisi. Toisaalta, niin kuin edellä vastasin toiseen kommenttiin, jos kaikki norjalaiset olisivat viivalla, tulokset olisi luultavasti tasaisemmat kuin nyt. Norjan sisäinen kilpailu on kovaa ja tasaista - se on selvää. Toisaalta se on myös ongelma: on yksi maa, joka kannattelee.

Lisäksi aikaerot on aika pieniä, joskin viittaavat maastohiihdon tasaisuuteen. Ja vielä: kaksi havaintoa on aika vähän (naisten osalta katsoin ehkä viisi, vähän sekin on). Kaikenkaikkiaan, jos joskus viitsisi, asiaa voisi selvitellä laajemmalla otannalla, mutta toistaiseksi pidän tuloksia miesten osalta hieman epäselvänä. Kovia urheilijoita kaikki, jopa neljäkymmentä parastakin molemmissa lajeissa.

Kovia ovat molemmissa lajeissa. Se, mikä lajeja erottaa on tosiaan yhden maan dominanssin puuttuminen ah:ssa (joskaan ei Norja mitenkään ikuisesti ole maastohiihtoa hallinnut - muutoksia on tapahtunut ja tapahtuu varmasti jatkossakin); toisaalta myös Norjan ja Pohjoismaiden merkittävä asema FIS:ssa vaikuttaa, enkä puhu nyt dopingista. Erityisesti tämän myötä maastohiihdossa on kaksi tasavahvaa tyyliä, joita myös molempia treenataan varsin laajasti toisin kuin yleensä kuvitellaan; kuitenkin Pohjoismaat ovat perinteisen puolella dominoivampia. Pertsa tuo lajikirjoa lisää, mutta toisaalta myös korostaa muutamia maita.

FIS ei myöskään tue pienempiä maita yhtä voimakkaasti kuin IBU ja tämä näkyy siinä, että maastohiihdon puolella näitä andorralaistähtiä on yksi tai kaksi; ah:ssa sen sijaan pikkumaistakin nousee välillä valopilkkuja. Fiksu veto IBUlta pitää laji tällä tavalla maavalikoimana laajempana, mutta se onnistuu vain silloin, kun lajissa on muutakin sisältöä kuin fyysinen hiihto. Vaikea olisi nostaa hiihdon puolella pikkumaita välttämättä suurellakaan kv-liiton avustuksella, kun treeni on paljon yksioikoisemmin yhden lajin fysiikkaa.

 

[Biath]

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/50722/Köykkä Miika.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Alkuperäistä lähdettä ei ole, mutta tuossa on Jyväskylän yliopiston Miika Köykän työ, jossa on siteerattu lähdettä ja esitetty nuo lukemat. Löytyy linkin takaa sivulta 16. Ja kyseessä oli siis kaikkien norjalaisten arvokisamitalistien lukemat tuolla ajanjaksolla.

Ok. Kiitos linkistä, vaikka kyseisellä sivulla huomasin vain taulukot sykekeskiarvoista. Viittaamasi tutkimus oli varmaan siinä kirjallisuusviitteessä. Sivulla 15 oli mielenkiintoinen kappale: "Naisilla ampumahiihdon pika- ja normaalikilpailuiden sykekeskiarvot eivät poikenneet toisistaan huolimatta erosta hiihtomatkassa, ja vastasivat kumpikin naisten maastohiihdon parisprinttiä. Miehillä keskisyke oli ampumahiihdon pikakilpailussa miesten maastohiihdon parisprinttiä matalammalla. Miesten ampumahiihdon pika- ja normaalikilpailuiden sykekeskiarvo taas oli lähellä miesten maastohiihdon 50 kilometrin kilpailua." Myös aseen vaikutuksesta hyvää tekstiä. Mm. laktaattipitoisuuden kasvu jopa 15%:lla aseen vuoksi.

 

[DAF]

Ei ole tarkoitus alkaa kissanhännänvetoon kun itseäni kumpikin laji kiinnostaa, mutta kun tätä miesten ah:ta katsoo, vähän tuntuu keinotekoiselta dissata naisten MC-hiihtoa tylsäksi siksi, että Johaug voittaa. Eihän Böölle kukaan tällä kaudella mitään mahda. Vähintään samanlainen ylivoima.

 

[Kovy]

Ei ole tarkoitus alkaa kissanhännänvetoon kun itseäni kumpikin laji kiinnostaa, mutta kun tätä miesten ah:ta katsoo, vähän tuntuu keinotekoiselta dissata naisten MC-hiihtoa tylsäksi siksi, että Johaug voittaa. Eihän Böölle kukaan tällä kaudella mitään mahda. Vähintään samanlainen ylivoima.

Tero Seppälä hävinnyt hiihtovaudissa "vain" minuutin Johannes Bölle, eli voitaneen sanoa, että vauhti on ihan kohtuullisella tasolla ollut tänään. Toki pitäisi myös osua. Anyway Tero pääsee takaa-ajoon.

 

[Biath]

Tero Seppälä hävinnyt hiihtovaudissa "vain" minuutin Johannes Bölle, eli voitaneen sanoa, että vauhti on ihan kohtuullisella tasolla ollut tänään. Toki pitäisi myös osua. Anyway Tero pääsee takaa-ajoon.

Seppälä parhaimmillaan ampuu nopeasti rytmillä, mikä korkealla vähähappisessa paikassa olisi tärkeää. Jos takaa-ajossa pystyisi siihen ja hiihto olisi samaa kuin tänään, niin tulos olisi hyvä. Nyt on se paikka. Realistisesti on kuitenkin ajateltava, ettei neljän ammunnan kisa ole ollut Terolle paras. Mutta ei aina kannata tilastoista ennakoida.

Niin ja joo, tylsää Bön ylivoima on. Mutta hyvää on se, ettei J. Bö ole ylimielinen niin kuin Fourcade joskus.

 

[DAF]

Niin ja joo, tylsää Bön ylivoima on. Mutta hyvää on se, ettei J. Bö ole ylimielinen niin kuin Fourcade joskus.

Jep. Ei ole nähty yhteislähtökisan nelospaikan mulkkutuuletuksia Böltä koskaan...

 

[Kovy]

Jep. Ei ole nähty yhteislähtökisan nelospaikan mulkkutuuletuksia Böltä koskaan...

Itse nautin täysillä, kun Fourcade jää kuin tikku paskaan, kun Johannes laittaa ns. Isompaa vaihdetta silmään.