Mainos

Ampumahiihtokausi 2018–2019

  • 46 941
  • 261

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Mäkäräinen kertoi aiemmin viikkolla, että hänellä on ollut Nove Mestosta lähtien selkäongelmia, joilla tottakai on vaikutusta romahtaneeseen suoritustasoon. Hankala tilannehan tuo on, kun ratkaisua ei tahdo löytyä. En kauniisti sanottuna tiedä, onko hänen mieltä kilpailla kaikissa maailmancupeissa ennen MM-kisoja, sillä jos tämä taaperrus jatkuu, niin aika lyötynä hän niihin lähtisi.

Iloista että uusia voittajia tulee. Preuss on toki tuttu nimi ja ihan menestynyt, mutta viime kausien vaikeudet huomioiden kova juttu. Saksan kauden alku on ollut umpisurkea, joten tällaista he ja koko laji tarvitsee. Dahlmeierkin vielä kaukana tasostaan.
 

Biath

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kontiolahden Urheilijat
Olet ilmeisesti joku kaisa fani tosta nimestä päätellen. Minä en ole kaisa fani, saatikka mikään ampumahiihtofani. Pidän häntä kovana urheilijana, mutta kun hän joka vuosi keikkuu näissä TOP 10 listoilla ja hänet valittiin YLE:n toimesta kautta aikain TOP100 URHEILIJAKSI niin liika on liika urhelijalta, jolla ei ole yhtään olympiamitalia. Tuntuu siltä, kun hän on joku Jumalasta seuraavaa ja uusi vapahtaja, joku uusi Jeesus, jota palvotaan. Raamatun 10 käskyä. Siinä on se yksi kohta. Sinulla ei saa olla muita Jumalia kuin yksi.

Miksi Mäkäräistä palvotaan niin? En tiedä. Omiin silmiin vaatimattoman näköinen ja laiha. Keskinkertaisesti 6 arvokisamitalia, on sekin tietysti hieno, mutta vertailun vuoksi Neuner saavutti 20 mitalia ja lopetti uransa joskus 26-vuotiaana vai mitä se oli? Aivan toista luokkaa. Samaa palvontaa on nähtävissä näissä Patrik Laineissa ja Mari Edereissä. Tiettyä samaa ulkonäköä heissä on - ovat blondeja ja pitkiä.

Ei, en ole fani. En minkään fani, koska fanius vie ajattelukyvyn. Vai mitä? Muuten taas en lähde kommentoimaan sinun antipatioitasi Kaisan, ampumahiihdon enkä ulkonäönkään suhteen. Ihan vinkkinä: älä provosoidu - se näyttää luettunakin ikävältä, tosin antaa rehellisen kuvan kirjoittajasta.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Luultavasti on löysätty, mutta toisella kiekalla Kaisa oli jäänyt 14sek ja sama jatkui myöhemmin. Eli kaksi selitystä: joko löysäsi jo toisella kiekalla tai on pahasti vauhti kateissa. Tietysti plan-B on otettava käyttöön, mutta hyvä kysymys on: miten päästä hyvään ammuntakuntoon? Kotona harjoittelemalla vai kisaamalla kiertueella? Ja ei fysiikkakaan (selkä?) välttämättä ole kunnossa, jos hiihtoajat on siitä osoituksena.

Outoa oli, että Bescond hiihti lähes Herrmannin vauhtia, nopeammin kuin Kuzmina.

Jep. Toki ensimmäisen ammunnan pieleen menon jälkeen on voinut tulla mieleen, että ei enää kykene helpossa kelissä ja tuolla radalla nousemaan takaisin. Huolestuttavasti silti on kumpikin osa-alue tullut alkukaudesta alas, eikä kaikki selkävaivoilla selittyne.
 

Kovy

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Eipä viitsi lähteä edes tuohon keskusteluun naisten kisasta, mutta miehissä näyttää siltä, että Johannes Bö on täysin pitelemätön tällä kaudella. Aika nollakommentti, mutta huomasin, että täällä ei ole paljoa puhuttu miesten cupista. Seppälä ollut pettymys.
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
On kai nyt Kaisa 2010-luvun suomalainen talviurheilija. Iivo hiihtelee arvokisameriiteillään kannoilla ja saattaa toki vielä kiriä monon mitan ohitsekin.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Sveitsin Lena Häcki oli kisan viides yhdellä sakolla, ja hiihto näytti siltä kuin olisi koko ajan kierroksella ohitettavana. Tyttö on 165 cm ja painaa 67 kg. Johaugin vastaavat lukemat 162 cm ja 46 kg...

Pidetään vaan latuprofiilit Hippohiihto-tasolla, niin hyvällä ammunnalla pääsee pullerotkin menestyksen makuun.

Häcki kylläkin oli tänään hiihtoajoissa nopeampi kuin esim. Mäkäräinen. Ja ylipäätään sveitsiläinen on ampumahiihtosirkuksessa ihan ok tason hiihtäjä, suunnilleen sellaista Laukkasen tasoa hiihtoajoissa. Eikä pärjää mitenkään huonmmin vaativissa maastoissa, kun oli Pokljukan pikakisan hiihtoajoissa kuudenneksi nopein.

Se on kyllä totta, että Häckin ulkomuoto on aika hämmentävä kestävyysurheiluun.
 

Mazaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Karsinnat
Sveitsin Lena Häcki oli kisan viides yhdellä sakolla, ja hiihto näytti siltä kuin olisi koko ajan kierroksella ohitettavana. Tyttö on 165 cm ja painaa 67 kg. Johaugin vastaavat lukemat 162 cm ja 46 kg...

Pidetään vaan latuprofiilit Hippohiihto-tasolla, niin hyvällä ammunnalla pääsee pullerotkin menestyksen makuun.
Erittäin hyvä vaan, että juuri yksikään hiihtonopeudeltaan parhaista ampumahiihtäjistä ei ole dopingilla syötettyjä kuivan kesän oravia Johaugin tapaan, kuten vaikka tästä listasta näkee.

Anastasiya Kuzmina 180 cm & 68 kg
Susan Dunklee 170 cm & 68 kg
Anaïs Bescond, 171 cm & 68 kg
Denise Herrmann 175 cm & 66 kg
Mona Brorsson, 167 cm & 64 kg
Uliana Kaisheva 175 cm & 68 kg

Lena Häcki ei pääse painotilastossa edes mitalisijalle.

Lisäksi myös Obergin, Simonin, Olsbun jne. paino alkaa kuutosella mikä on ihan tervettä, sillä ei se paino mitään ratkaise vaan nopeus.
 

Pekkis

Jäsen
Erittäin hyvä vaan, että juuri yksikään hiihtonopeudeltaan parhaista ampumahiihtäjistä ei ole dopingilla syötettyjä kuivan kesän oravia Johaugin tapaan, kuten vaikka tästä listasta näkee.

Anastasiya Kuzmina 180 cm & 68 kg

Noh noh. Ensinnäkin tosta dopingista. Eihän ruokkivaa kättä kannata poikkasta, tämä pätee varsin monessa lajissa. Mikä helvetti siinä on, että ainoastaan venäläiset ampumahiihtäjät käryävät?

Mitä haet vertaamalla Kuzminaa ja Häckiä? Toinen on kuitenkin 15 senttiä toista pidempi.
 

Mazaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Karsinnat
Noh noh. Ensinnäkin tosta dopingista. Eihän ruokkivaa kättä kannata poikkasta, tämä pätee varsin monessa lajissa. Mikä helvetti siinä on, että ainoastaan venäläiset ampumahiihtäjät käryävät?

Mitä haet vertaamalla Kuzminaa ja Häckiä? Toinen on kuitenkin 15 senttiä toista pidempi.
Listalle tuli näitä painavampia ampumahiihtäjiä säännöllisen epäsäännöllisessä järjestyksessä. Kuzmina on toki noista pisin, mutta painaakin enemmän kuin Häcki ja on kaikista nopein naisampumahiihtäjä tällä hetkellä.

Jokaisen nopean hiihtäjän ei tarvitse olla mikään doupattu ja aliravittu hippiäinen, vaan jopa näitä liki 70 kiloisia hiihtäjiä löytyy naisten ampumahiihdosta nopeimpien listalta (Kuzmina, Herrmann etc.). Norjalaisilla saattaa olla pikkuisen paremmat Epot kaapissa, kun kiinnijääntejä ei ole tullut kuin "vahingossa", mutta se on kokonaan toisen ketjun juttua se.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Lisäksi myös Obergin, Simonin, Olsbun jne. paino alkaa kuutosella mikä on ihan tervettä, sillä ei se paino mitään ratkaise vaan nopeus.

No kyllähän kestävyysurheilussa painolla on vääjäämättä vaikutusta siihen, miten hyvin kehoa jaksaa liikuttaa sen kymmeniä minuutteja kestävän suorituksen ajan. Hiihto ei toki kutsu puoleensa yhtä hoikkaa kehoa kuin juoksu, mutta ei toisaalta voi olla mitenkään optimaalista se, että 165-senttinen nainen painaa päälle 65 kiloa.

Pikaisella selauksella voi tehdä sellaisen karkean yleistyksen, että huippunaisampumahiihtäjä on keskimäärin noin viisi kiloa painavampi kuin huippunaismaastohiihtäjä normaalimatkoilla. Minusta tuo vaikuttaa olevan seurausta siitä, että ampumahiihdon globaalit harrastajamäärät ovat selvästi matalammat ja sitä kautta kilpailu löysempää, mikä mahdollistaa menestymisen, vaikkei keho ihan niin viimeisen päälle ole optimoitu lajin fyysisiin vaatimuksiin.
 

Biath

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kontiolahden Urheilijat
Pikaisella selauksella voi tehdä sellaisen karkean yleistyksen, että huippunaisampumahiihtäjä on keskimäärin noin viisi kiloa painavampi kuin huippunaismaastohiihtäjä normaalimatkoilla. Minusta tuo vaikuttaa olevan seurausta siitä, että ampumahiihdon globaalit harrastajamäärät ovat selvästi matalammat ja sitä kautta kilpailu löysempää, mikä mahdollistaa menestymisen, vaikkei keho ihan niin viimeisen päälle ole optimoitu lajin fyysisiin vaatimuksiin.

Mielenkiintoinen teema, kun keskustellaan painosta. Olen sen verran orientoitunut tuloksiin, että en ala selaamaan kilpailijoiden painoja, vaan luotan jo nykyisiin vaakavahteihin. Saattaa olla, että aseen paino, noin neljä kiloa lippaineen, vaikuttaa siihen, että hiihtäjä jaksaa kantaa sitä paremmin, jos itse on isompi. Epäilen, että Johaug ei pystyisi samaan ylivoimaan, jos ase olisi kaikilla selässä. Toinen ilmiselvä syy on ammunta, erityisesti pysty. Siinäkin lihaksista on etua.

Maastohiihdossa on epäilemättä enemmän harrastajia. Kun kirjoitat, että kilpailu on löysempää, perustelut voisivat olla vaikka aikaerot - jos jätämme ammuntasuoritusken kokonaan huomioimatta. Periaatteessa aseen paino vaikuttaisi niin, että aikaerot hiihtoajoissa olisivat suuremmat, jos kilpailu olisi vähäistä. siis olisi huiput ja ynnämuut. Tarkastellaan vaikka Oberhofin väliaikalähtönä hiihdettyä pikamatkaa, jossa hiihtoajoissa nopeimman ja neljännenkymmenennen aikaero oli noin 1.15. Kympin perinteisellä Otepäässä maastohiihdon 40.:s jäi neljä minuuttia, ilman Johaugiakin yli kolme minuuttia. Matka oli 2,5 km pitempi ja perinteinen, mutta silti ero on iso. Kaiva sinä vuorostaan joku kisa ja verrataan hiihtoaikoja. Se on mielenkiintoista. Ampumahiihdossa kilpailijoita on yli sata ja lisäksi on sama määrä IBU-cupissa. Huoltajineen porukka on isompi kuin Otepään katsojat sunnuntaina. Jos IBU maksaa matkat kisoihin, se ei ole argumentti mihinkään: kyllä ne kilpailijoita silti ovat.
 
Viimeksi muokattu:

Pipolätkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Dallas
Mikäs ihmeen trollaus-ketju tästä on tullut? Ensin kirjoitellaan miten Mäkäräinen on yliarvostettu luuseri ja sitten miten ampumahiihtäjät ovat läskejä, jotka "hiihtävät" hippokisoja.
Mäkäräinen on kuitenkin kuusinkertainen MM-mitalisti ja kolmenkertainen maailmancupin kokonaiskisan voittaja.

Jokainen asetta vähänkin tarkemmin ja enemmän tähtäillyt ( Intin parhaat ampujat ikinä ja mökillä ilma/pienois/hirvikiväärillä huvikseen ammuskelijat ei kuulu tähän joukkoon) tietää, että se ei mitään narukäsien hommaa ole. Tuollaisen kiväärin, jossa painopiste on juuri sen tukikäden tai jopa täysin piipun kohdalla, tähtääminen on nimittäin vähän eri asia. Liian kevyellä asella rekyyli vippailee laukauksia minne sattuu ja liian raskaalla se piippu vie ampujaa eikä päinvastoin.
 

Pekkis

Jäsen
Ylivoimaisesti suurin osa ampumahiihtäjän harjoittelusta kuluu fysiikan parissa. Kaisa Mäkäräisen kohdalla tämä tarkoittaa noin 700-750 tuntia vuodessa, ampumaharjoittelua siihen päälle noin 200-300 tuntia. Olisi vähintäänkin kohtuullista, että kisoissa painotettaisiin fysiikan merkitystä enemmän. Jos ampumasuoritusten välissä hiihdettävällä lenkillä olisi vaikka yksi Otepään radan kaltainen pitkä nousu, niin ammunnan merkitys vähenisi huomattavasti. Siihen loppujyrkän juurelle kun hyydyt joka kierroksella tamppaamaan, niin vahvat hiihtäjät voisivat ihan rauhassa kierrellä sakkokierroksia.

Yleisön ja tv-katsojien vuoksi kisat halutaan pitää tasaisina. Eihän tästä puutu enää kuin jääkiekosta tutut mainoskatkot.

Mitä sitten tulee ampumahiihtäjien ja maastohiihtäjien hiihtovauhteihin, niin en keksi mitään syytä miksei ampumahiihtäjät voisi ihan tosissaan haastaa maastohiihtäjiä sileällä. Maastohiihtäjät kun joutuvat treenaamaan myös perinteistä, ampumahiihtäjät taasen ammuntaa.

Hieno laji, mutta hienompikin voisi olla.
 

Biath

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kontiolahden Urheilijat
Ylivoimaisesti suurin osa ampumahiihtäjän harjoittelusta kuluu fysiikan parissa. Kaisa Mäkäräisen kohdalla tämä tarkoittaa noin 700-750 tuntia vuodessa, ampumaharjoittelua siihen päälle noin 200-300 tuntia. Olisi vähintäänkin kohtuullista, että kisoissa painotettaisiin fysiikan merkitystä enemmän. Jos ampumasuoritusten välissä hiihdettävällä lenkillä olisi vaikka yksi Otepään radan kaltainen pitkä nousu, niin ammunnan merkitys vähenisi huomattavasti. Siihen loppujyrkän juurelle kun hyydyt joka kierroksella tamppaamaan, niin vahvat hiihtäjät voisivat ihan rauhassa kierrellä sakkokierroksia.

Yleisön ja tv-katsojien vuoksi kisat halutaan pitää tasaisina. Eihän tästä puutu enää kuin jääkiekosta tutut mainoskatkot.

Mitä sitten tulee ampumahiihtäjien ja maastohiihtäjien hiihtovauhteihin, niin en keksi mitään syytä miksei ampumahiihtäjät voisi ihan tosissaan haastaa maastohiihtäjiä sileällä. Maastohiihtäjät kun joutuvat treenaamaan myös perinteistä, ampumahiihtäjät taasen ammuntaa.

Hieno laji, mutta hienompikin voisi olla.

En nyt muista, kuka kommentoi hyvin ja tarkasti harjoitustunteja ja käytti lähteenä Punkkisen sanomia. Ei löytynyt heti, joten ilmoittautukoon ja korjatkoon, mutta itse pidän 900 tuntia fyysisen harjoituksen määränä, josta on ammuntaa joku sata. Mutta on huomattava, että lähes kaikki ampumaharjoittelu tehdään hiihdon yhteydessä vaihtelevilla sykkeillä. Vähimmillään hiihdetään vain pieni lenkki ja ammutaan lippaallinen ja sitten uudestaan, mutta sekin on pk-sykkeillä tehtyä fyysistä harjoittelua samalla. Toki on osa pitoharjoituksia ja kylmälaukauksia, mutta ei ehkä kovin paljon tunneissa.
 

Huppu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Olisi vähintäänkin kohtuullista, että kisoissa painotettaisiin fysiikan merkitystä enemmän. Jos ampumasuoritusten välissä hiihdettävällä lenkillä olisi vaikka yksi Otepään radan kaltainen pitkä nousu, niin ammunnan merkitys vähenisi huomattavasti. Siihen loppujyrkän juurelle kun hyydyt joka kierroksella tamppaamaan, niin vahvat hiihtäjät voisivat ihan rauhassa kierrellä sakkokierroksia.

Yleisön ja tv-katsojien vuoksi kisat halutaan pitää tasaisina. Eihän tästä puutu enää kuin jääkiekosta tutut mainoskatkot.

Mitä sitten tulee ampumahiihtäjien ja maastohiihtäjien hiihtovauhteihin, niin en keksi mitään syytä miksei ampumahiihtäjät voisi ihan tosissaan haastaa maastohiihtäjiä sileällä. Maastohiihtäjät kun joutuvat treenaamaan myös perinteistä, ampumahiihtäjät taasen ammuntaa.

Hieno laji, mutta hienompikin voisi olla.
Siitä olen täysin samaa mieltä että olisi hyvä jos ampumahiihdossa olisi tiukempia ratoja. Mutta näkyy niissä hiihtovauhdeissa nytkin olevan eroja.

Kaisa Mäkäräinen on ollut maastohiihdon MM-kisoissa vapaan kympillä 14. ja maailmancupissa parhaimmillaan 9. Denise Herrman oli Sotshin olympialaisissa viestissä Saksan ankkurina ja tuli maaliin kolmantena 0,9 sekuntia voittajaa, Ruotsin Kallaa, jäljessä. Välissä oli, kuten muistamme, Suomi.

Myös ampumahiihtäjien harjoitteluun kuuluu perinteinen hiihto vaikkei sillä kilpaillakkaan. Olisi ihan mukava nähdä ampumahiihdon kovimpia nimiä maastohiihtopuolella jotta näitä voisi vähän enemmän vertailla mutta ah:n maailmancupin ohjelma on kovin raju jotta voisi juuri ylimääräistä kisailua harrastaa.
 

Biath

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kontiolahden Urheilijat
Suurin kehityskohde olisi mielestäni tuulen vaikutuksen vähentäminen. Jos tuuli olisi sama kaikille, ongelmaa ei olisi, mutta puuskat radan eri kohdissa ja väliaikalähdöissä eri aikoina tekevät kisoista joskus tuuripelin. On tietysti hienoa nähdä tuuleen ampuvien taitoa, mutta epätasaista se kuitenkin on. Siksi kai cupin merkitys arvostuksessa kasvaakin; tilastot tasoittuu.

Hiihtovauhtien vertailu on yleensä keskustelua herättävää, mutta ei se ole mitenkään olennaista lajille. Joskus kunto käydään tarkistamassa ja se siitä. Päätähtäin on aina aseen kanssa.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Siitä olen täysin samaa mieltä että olisi hyvä jos ampumahiihdossa olisi tiukempia ratoja. Mutta näkyy niissä hiihtovauhdeissa nytkin olevan eroja.

Kaisa Mäkäräinen on ollut maastohiihdon MM-kisoissa vapaan kympillä 14. ja maailmancupissa parhaimmillaan 9. Denise Herrman oli Sotshin olympialaisissa viestissä Saksan ankkurina ja tuli maaliin kolmantena 0,9 sekuntia voittajaa, Ruotsin Kallaa, jäljessä. Välissä oli, kuten muistamme, Suomi.

Herrmann toki vähän heikko esimerkki sikäli, että hän on alun perin pitkän linjan maastohiihtäjä, joka on kisannut ampumahiihdossa käytännössä kaksi kautta. Ah-rundin kovin hiihtäjä Mäkäräisen kanssa, mutta on nimenomaan leimallisesti maastohiihtäjä.
 

Pekkis

Jäsen
En nyt muista, kuka kommentoi hyvin ja tarkasti harjoitustunteja ja käytti lähteenä Punkkisen sanomia. Ei löytynyt heti, joten ilmoittautukoon ja korjatkoon, mutta itse pidän 900 tuntia fyysisen harjoituksen määränä, josta on ammuntaa joku sata. Mutta on huomattava, että lähes kaikki ampumaharjoittelu tehdään hiihdon yhteydessä vaihtelevilla sykkeillä. Vähimmillään hiihdetään vain pieni lenkki ja ammutaan lippaallinen ja sitten uudestaan, mutta sekin on pk-sykkeillä tehtyä fyysistä harjoittelua samalla. Toki on osa pitoharjoituksia ja kylmälaukauksia, mutta ei ehkä kovin paljon tunneissa.

Punkkisen luento 2013 vuodelta on minun muistissa, ja tällaisia määriä kertoili. Kun fysiikka on vahvasti mukana myös ammuntaharjoittelussa, niin hurjia on Kaisan harjoittelumäärät.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Edellinen oikein kunnolla pärjännyt ampumahiihtäjä maastohiihdossa on Miriam Gössner, MM-nelonen kympin vapaalta 2013. Pari viestimitalia hänellä on maastohiihdosta, johon aikookin satsata äitiyslomalta palattuaan. Miesten puolella Björndalen ja Berger olivat ihan vapaan hiihtotavan kärkeä parhaimmillaan, mutta heidän jälkeensä on kyllä ollut hiljaista.

Sinänsä ei sillä kummoista merkitystä ole, pärjäisikö joku ampumahiihtäjä maastohiihdossa. Hyvä toki sellaisen yksilön kannalta mutta ampumahiihto on ampumahiihtoa. Sen on saanut kokea esimerkiksi Tirill Eckhoff (vaikka arvokisoissa onkin käsittämättömän hyvin pärjännyt), joka on ampumahiihdon parhaita hiihtäjiä. Itse olen jo aika pitkälti yrittänyt päästää irti näistä vertailuista mitä nyt mielenkiinnosta näitä kommentoi. Kummassakin lajissa on omat puolensa.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Sinänsä ei sillä kummoista merkitystä ole, pärjäisikö joku ampumahiihtäjä maastohiihdossa. Hyvä toki sellaisen yksilön kannalta mutta ampumahiihto on ampumahiihtoa. Sen on saanut kokea esimerkiksi Tirill Eckhoff (vaikka arvokisoissa onkin käsittämättömän hyvin pärjännyt), joka on ampumahiihdon parhaita hiihtäjiä. Itse olen jo aika pitkälti yrittänyt päästää irti näistä vertailuista mitä nyt mielenkiinnosta näitä kommentoi. Kummassakin lajissa on omat puolensa.

Juuri näin. Lisäksi aseenkanto ei ihan triviaali ole lihastasapainon kannalta, vaikka nyt ei massiivinen lisäpaino olekaan. Eri lajeja.
 

Tupu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, JHT
Ampumahiihto on kyllä hieno laji! Jännitys säilyy yleensä loppuun asti, kuten viime viikonlopun kisoissakin. Nyt vasta tällä kaudella, kun olen muutaman maastohiihdon maailmancupkisan katsonut, niin olen tajunnut, että kuinka paljon enemmän yleisöä kiinnostaa ampumahiihto. Nytkin viikonloppuna kun vertasi Otepään ja Ruhpoldingin yleisömääriä, niin olihan tuossa eroa kuin yöllä ja päivällä. Luulin, että maastohiihtokatsomoissakin olisi reilusti väkeä, mutta eipä siltä näytä. Ei ihmekään, jos ampumahiihtäjille on varaa maksaa suurempia voittorahoja.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Ampumahiihto on kyllä hieno laji! Jännitys säilyy yleensä loppuun asti, kuten viime viikonlopun kisoissakin. Nyt vasta tällä kaudella, kun olen muutaman maastohiihdon maailmancupkisan katsonut, niin olen tajunnut, että kuinka paljon enemmän yleisöä kiinnostaa ampumahiihto. Nytkin viikonloppuna kun vertasi Otepään ja Ruhpoldingin yleisömääriä, niin olihan tuossa eroa kuin yöllä ja päivällä. Luulin, että maastohiihtokatsomoissakin olisi reilusti väkeä, mutta eipä siltä näytä. Ei ihmekään, jos ampumahiihtäjille on varaa maksaa suurempia voittorahoja.

Eivät taida olla ihan verrannolliset kisapaikkoina. Ruhpolding ja Holmenkollen ne, joita kannattaa verrata yleisön ja kisapaikan suhteen, kun kumpikin on lajinsa mekka ja isoimman yleisömäärän mc-kisa. Saksassa toki ah on hyvin suosittu laji muutenkin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös