Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[koukku]

Nyt kolmen vuoden aikana voisin väittää, että jos kaikkien menojen jälkeen jäi ylimääräistä taskun pohjalle sitten, että autonhuollon pystyi maksamaan palkasta kertyneillä säästöillä, niin sitä luksusta ei enää ole. Vastike nousi 75€. Terveydenhuollonmaksut 22,5% (ei onneksi koske minua, vielä). Viikossa ruokaan menee varmaan 20-30€ enemmän. Vaatteet… En paljoa kuluta, ihan vain arkinen taaplaus päivästä toiseen.

Menojen nousun huomaa yksin kahden lapsen kanssa ihan toisella tavalla kuin parisuhteessa kahden palkkatuloisen aikuisen kanssa. Yhteiskunnan menorakenne on muotoutunut kahden maksavan aikuisen varaan. Jos tässä olisi puolitettavat asuin- ja automenot, niin joku vinkuisi sen jälkeen lomareissua etelään. Onneksi yksin ollessa ei sellaisesta tarvitse edes murehtia.

Tämäpä se on, mikä vituttaa. Omistusasunnon vastike nousi 15 % eli 140 euroa/kk vuoden alussa ja kun kaikki muukin maksaa koko ajan enemmän, niin onhan tämä tukia saamattomalle 50-50 yksinhuoltajalle (äiti uusine parisuhteineen saa lapsilisät, koska...) kohta tekemätön paikka. Tuota vastikekorotusta ihmettelen edelleen, miten siellä on rahoituslaskelmat hoidettu, kun kyseessä oli jo toinen vastaava korotus putkeen (muutin itse vasta vuoden 2024 elokuussa), korotkin ovat kuitenkin tulleet jo selvästi huipuista alaspäin.

Mutta silti haluan malttia palkankorotuspuheisiin,vaatimusten täytyy olla kestävällä pohjalla. Ja sen sanon vielä, että tietty ihmisryhmä on tottunut valheelliseen korkeaan elintasoon, nyt akuutissa tilanteessa kaikkien on vaan pakko pystyä aukaisemaan silmät myös oman tilanteen kohdalla. Itse olen kituuttanut jo niin pitkään, että pihistely on toisaalta hyvinkin tuttu juttu.

 

[Axbor Nocturne]

Ei missään nimessä. Ostovoiman vahvistamiseen on monia keinoja. Verotus on yksi keino muiden keinojen kanssa. Suomella ei ole varaa jatkuviin lakkoihin.

Tässähän se kupletin juoni on, ostovoimaa pitää vahvistaa useilla eri tavoilla. Verotus ja palkat ovat tässä toki keskiössä, mutta kai niitä muitakin keinoja pitäisi olla. Mikä olisi se kaikista paras yhtälö tässä kohtaa Oy Suomi Ab:n taloudellisessa korpivaelleuksessa?

 

[Hermes#41]

Työntekijää on tässä 2 vuotta harjattu teräsharjalla. Valtaosa porukasta on lojaalia, osaavaa ja ansaitsee palkkansa.

Työntekijä tuntuu olevan ahne, jos haluaa parempaa palkkaa, mutta rikas saa olla ahne hyvällä omalla tunnolla.

Toivottavasti nyt saataisiin sopu aikaan ja lakkoilua ei tappaisi orastavaa kasvua. Monta vuotta on tehty todella maltillisia palkkaratkaisuja vrt. kilpailijanmaat. Aloittavan insinöörin palkka esim. ei ole juuri noussut 20 vuodessa.

Verotuksellisilla keinoilla olisi mahdollista vaikuttaa, mutta tupo on tyrmätty etenkin työnantajapuolen toimesta.

Joku 4+4% jos avoimesti tarjoaisi ja tekisi sellaisen sopimuksen, että molemmat osapuolet säilyttää kasvonsa.

Selkä voittoa ei kannata kummankaan osapuolen hakea.

 

[Ollakseni]

Pitäisikö tes-korotusten sitten korvata menetetty ostovoima?

En minä siitä tiedä, mutta minä en näe suoraa yhteyttä sille että kerran neljässä vuodessa kun käy äänestämässä niin se mystisesti auttaisi ostovoimaan.

 

[Stonewall]

Ostovoima tai oikeammin reaaliansiot ovat nyt vuoden 2018 tasolla. Kyllä ammattiliittojen pitää onnistua saamaan merkittävät palkankorotukset. Kymmenen prosenttiahan ei riitä edes nostamaan ostovoimaa 2019 vuoden tasolle, mutta jostakin on lähdettävä. Tämä vaatii kyllä suuria ja pitkiä lakkoja, joihin oikeastaan koko kansakunnan pitää osallistua. Kaikkien sohvaperunoiden on siedettävä näistä työtaisteluista aiheutuvaa haittaa.

Pitää myös muistaa, että ihan koko ajan, kun tavallinen kansa on kärsinyt inflaatiosta, niin yritykset ovat pystyneet jakamaan keväisin miljardi osinkoja. En ole demari, mutta palkansaajana näen kyllä, että ammattiliitot ovat ainoa tapa vähän kapinoida nykykehityksen kääntämiseksi.

Suomessa yritysten tuloksista käytetään OECD maista vähiten investointeihin. Täällä pyritään maksimoimaan omistajien osuus. Se on melko lyhytnäköistä politiikkaa. Lisäksi tiedetään hyvin, että kansan ostovoiman lisääminen kiertää aina sijoittajille. Todellisuudessa suursijoittajille pidemmälle tähtäimellä helpoin tapa maksimoida vaurautensa on nostaa työntekijöiden palkkoja. Tämän havaitsi jo Henry Ford aikanaan, joka palkkojen tuplaamisen seurauksena nousi miljonääristä miljardööriksi. EKn lausuntojen perusteella on syytä epäillä, että siellä ei ihan ymmärretä kansantalouden mekanismeja, kun tuijottavat yritysten kvarttaalitukoksia.

 

[Jeffrey]

Toivottavasti nyt saataisiin sopu aikaan ja lakkoilua ei tappaisi orastavaa kasvua. Monta vuotta on tehty todella maltillisia palkkaratkaisuja vrt. kilpailijanmaat. Aloittavan insinöörin palkka esim. ei ole juuri noussut 20 vuodessa.

Se on ihan totta, että Suomessa palkkataso on lähentynyt ennemmin Itä-Eurooppaa kuin Pohjoismaita. Valitettavasti samalla myös kompetenssi on tehnyt saman ja osa Itä-Euroopan maista ajanut jopa Suomen ohi.

Palkkataso ei ole Suomessa ongelma kilpailukyvyn kannalta vaan suomalaisten keskimääräinen osaaminen, työnteon kulttuuri ja lisäksi hankalat työmarkkinat. Tässä on yhtälö jonka lopputuloksena syntyy meidän yksittäisen työntekijän kilpailukyky.

Nyt täytyy itse muistaa, että me olemme itse valinneet joustaa mieluummin palkassa kuin työmarkkinoissa tai työn tehokkuudessa. Kärjistetysti suomalainen saapuu työpaikalle, tekee TESn / työsopimuksen määrittelemän minimin, ottaa samojen määritteiden palkan ja lähtee kotiin. Tämä on Suomessa yleinen ongelma kaikissa palkkaluokissa.

Tämä taas johtaa siihen, että kv. yrityksissä työpaikat menee isoilta osin muihin maihin eikä Suomeen synny työpaikkoja, työn vientiä, jne.

Hyvä asia tässä on se, että tämä on itse valittu linja ja siten myös itsemme muutettavissa. Voisimme päättää panostaa työmarkkinoiden joustavuuteen ja kompetenssiin sekä kulttuuriin. Näin voisimme minimoida palkkatason noston negatiiviset vaikutukset ja saavuttaa pohjoismaisen palkkatason.

 

[Jymäkkä]

Lisäksi tiedetään hyvin, että kansan ostovoiman lisääminen kiertää aina sijoittajille. Todellisuudessa suursijoittajille pidemmälle tähtäimellä helpoin tapa maksimoida vaurautensa on nostaa työntekijöiden palkkoja. Tämän havaitsi jo Henry Ford aikanaan, joka palkkojen tuplaamisen seurauksena nousi miljonääristä miljardööriksi. EKn lausuntojen perusteella on syytä epäillä, että siellä ei ihan ymmärretä kansantalouden mekanismeja, kun tuijottavat yritysten kvarttaalitukoksia.

Tämä. Surkeilla palkankorotuksilla pidetään kyllä ulkomaanvientiin keskittyvien isojen firmojen etua yllä, mutta kotimaiseen kysyntään ja kulutukseen perustaville yrityksille(joka on todella laaja kenttä) tämä on jatkuvaa omaan jalkaan ampumista.

 

[Hermes#41]

Palkkataso ei ole Suomessa ongelma kilpailukyvyn kannalta vaan suomalaisten keskimääräinen osaaminen, työnteon kulttuuri ja lisäksi hankalat työmarkkinat. Tässä on yhtälö jonka lopputuloksena syntyy meidän yksittäisen työntekijän kilpailukyky.

Tämä on totta ja muutenkaan ei voi paljon eri mieltä olla siitä, mitä kirjoitit.

Itse näenäenmpaljon ongelmaa yritysten johtamisessa, joka haittaa kehittämistä. Suomessa tehdään vähän mitään uutta vaan tyydytään tekohengityämåån vanhaa. Samat johtajat kiertää yrityksestä toiseen pyörituämässä organisaatiouudistuksiaan. Tätä on ollut oma reilu 20 vuotinen työura pähkinänkuoressa.

Suomessa kyllä on erittäin kovaa osaamista ja keskimäärin hyviä työntekijöitä. Työelämä on mennyt kovin tehottomaksi ja aikaa kuluu todella paljon kaikkeen muuhun kuin tuottavaan työhön.

Asiat on korjattavissa. Toivottavasti nyt saataisiin vaan järkevä sopu ja muutenkin työnantaja ja työntekijä puoli katsomaan samaan suuntaan jatkuvan riitelyn sijaan.

 

[Pantteli]

10% kahdessa vuodessa on varmaankin liikaa. Suuret yritykset tahkoavat hyvää tulosta, mutta Suomessa on hirvittävä määrä teollisuuden PK-yrityksiä joilla ei tulos riitä maksamaan noita korotuksia. Maailma pienenee ja kilpailu ei ole enää hetkeen ollut paikallista vaan globaalia.

Jos nämä palkankorotukset siirretään sitten suoraan tuotteiden hintaan, alkaa ulkomailla tuotettu vaihtoehto olemaan enemmän houkutteleva vaihtoehto.

Suomalainen on siitä jännä otus, että se vaatii isot palkankorotukset paikallisille duunareille, mutta valittaa samalla suomalaisten tuotteiden kalliista hinnoista ja tilaa tuotteet sen sijaan työntekijöiden oikeuksia ja palkkoja polkevasta Temusta ja vastaavista. Omalla ostokäyttäytymisellä ei olla valmiita tukemaan vaadittuja palkankorotuksia.