Näillä toimilla on siis tarkoitus saada ihmisiä töihin. Kysyn vaan että mihin töihin, kun ei niitä työpaikkoja ole edes tarjolla niin montaa kun on työnhakijoita. Eikä kaikista ole enää töihin vuosien työttömyyden jälkeen.
Mitkä työthän selviää sen kuuluisan mollin sivuilta. Kyllähän Suomen työmarkkinoiden rakenteellinen epäsuhta on tiedossa: meillä on kuihtuva teollisuus, joka aikanaan työllisti huimasti. Monin paikoin tätä tehdaselämää on eri tavoin tekohengitetty, mutta ikävä fakta on se, ettei se tule enää palaamaan menneeseen loistoonsa. Asiantuntijatöitäkin meillä on, joissa on aina tekijöistä pulaa, mutta siellä koulutusvaatimukset eivät oikein tahdo osua yhteen tarjottavien pestien kanssa. Olen joskus nauranut ilmoituksille, joissa etsitään "insinööriä", jossa vaatimukset ovat olleet parin tutkinnon lisäksi jotakin luokkaa 7+ vuotta työkokemusta alalta.
Ne työt, joissa meillä on krooninen vaje, ovat kaupan ala, siivous, laitoshuolto ja erilaiset palvelusektorin suorittavat tehtävät. Näitä aloja yhdistää usein PAMin lisäksi se, että lähes järjestäen ne tarjoavat ns. silpputyötä eli työtunteja on vähän ja työntekijän täytyy itse sumplia useamman eri toimipaikan välillä, miten keräisi itselleen edes 30 tuntia viikkoon töitä. Alalle tyypillisiä piirteitä ovat myös, että mieluusti työntekijältä odotetaan omaa autoa ja sen käyttömahdollisuutta, mutta siirtymät ovat työntekijän omaa aikaa ja menevät omasta pussista. Työntekijöiden vaihtuvuus on korkea ja työntekijöiden neuvotteluvalta alalla on jo syöty. Hyvä esimerkki on se, että eräs suuri operaattori päätti siirtää kaikki tämän firman kivijalkakaupoissa työskentelevät ihmiset kaupan alan TESiin toimihenkilöiden TESin sijaan. Muutosta vastustettiin, koska samalla ovenavauksella lähtivät sekä palkka, lisät että työtunnit.
Väitän, että reilusti yli 60 % kaikista julkisessa haussa olevista tehtävistä on näillä aloilla. Työntekijät näillä aloilla eivät ole minkäänlaisessa asemassa, koska alalla jo aikaisemmin järjestäytymisaste on tippunut alle 50 %:n. Jokainen kauppa on myös keksinyt sen, että työntekijät kannattaa mitoittaa hieman alle todellisen tarpeen, jolloin voidaan perustaa kannustava lisätyöjärjestelmä ja jättää esim. kotoa töihin kutsuessa kaikenlaiset lisät maksamatta. Perustuntipalkka. Tätä systeemiä voi muuten kaupassa testata: pyydäpä hälytysrahoja niin vuoroa ei tulekaan vaan menee jollekin toiselle.
Työelämän uudistukset tuovat lisää työn tarjontaa näille ja heikentävät entisestään koulutetun työvoiman tarjontaa normaalimpien työehtojen ja palkkauksen piirissä.
Edit:
Ihmettelen myös, miksei sopimiseen perustuva järjestelmä tahdo kelvata, vaan pakkosyötöllä laitetaan kaikille samanlaiset ohjakset päälle. Lakkoasetta viedään pois ja korjataan ongelmaa, jota ei edes ollut ennen tätä. Samalla halutaan survoa läpi paikallisen sopimisen malli, joka ei ole syntynyt sopien.
Jalot päämäärät siellä, että juuri PK-yritykset palkkaisivat lisää, realisoituvat täysin toisin. Isot, jopa kansainväliset yritykset, ovat ensimmäisiä, jotka nauttivat muutoksista, joissa valmiiksi heikossa asemassa olevien työntekijöiden viimeisetkin aseet viedään käsistä. Asiakaspalvelusektorilla on totuttu jo vuosia siihen, että pykäläviidakosta löydetään viimeistään vuokratyön kautta rehellinen mahdollisuus siihen, että täysin laillisesti TESissä sovittuja asioita ei tarvitse soveltaa. Edelleen korostan, että S-ryhmä varmaan juhlii, jos muutokset menee läpi, koska heitä koskee samalla tavalla entistä helpompi työntekijän irtisanominen ja erilaiset paikalliset sopimukset voidaan kiertää kuten ennenkin.
Paikallista sopimista alaspäin halutaan koko maassa lisätä, mutta ylöspäin ei sitten yhtään. Jotain täytyisi esitykseen löytää, jolla palkansaajan asemaa vahvistetaan.
Päälle löytyvät vielä kerrannaisvaikutukset, kun samaan hengenvetoon opiskelijat palautetaan aikuisinakin viimeisten tukien pariin ja esim. aito mahdollisuus aikuiskoulutustuki leikataan kokonaan.
/img-s3.ilcdn.fi/3eb11a18a0464e32539787061127439a5a1ad4878b30bdcff1663287f2abf0f8.jpg)
www.iltalehti.fi
