Hieman erikoista, että ay-pomot pysyvät hiljaa siitä, että kuuden edellisen hallituksen aikana tehdyistä työlainsäädännön uudistuksista lähes 60% ovat olleet palkansaajajärjestöille myönteisiä. Onhan tuo nyt mittava niskalenkki työnantajiin jos verrataan vastaavasti työnantajille myönteisiin uudistuksiin, joita ovat n. 10%. Loput n. 30% ovat neutraaleja uudistuksia. Luulisi siis, että rehvasteltavaa riittää. Toisaalta, kun noita lukuja kun katselee, niin ei ihme että ay-pomot pysyvät hiljaa.
On siis jokseenkin huvittavaa, että palkansaajajärjestöt ovat esittäneet lakkoilun oikeutukseksi demokraattisissa vaaleissa mandaattinsa saaneen hallituksen työlainsäädäntöhankkeet. Palkansaajajärjestöt mielellään unohtavan samaan aikaan sen, kenen ehdoilla Suomen työlainsäädäntöä on edellisten vaalikausien aikana laadittu.
Kun työlainsäädäntöä on kehitetty viimeisen parin vuosikymmenen aikana pääsääntöisesti palkansaajajärjestöjen haluamaan suuntaan niin onko tosiaan järkevää vaarantaa poliittisella lakkoilulla yritysten toimintaa ja näin heidän omien jäsentensä työpaikkoja? Vai onko niin, että palkansaajille myönteisistä työlainsäädäntöuudistuksista 60% on liian vähän ja 10% työnantajille liian paljon?
Viimeisten vuosikymmenten aikana tehdyt työlainsäädäntöuudistukset ovat olleet osaltaan heikentämässä Suomessa toimivien yritysten kilpailukykyä ja työllisyyttä, joka osaltaan on vaikuttanut julkisen velan paisumiseen. Julkisen velan määrä on reippasti korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa ja samaan aikaan Suomen työllisyysaste on Pohjoismaiden alhaisin.
On siis jokseenkin huvittavaa, että palkansaajajärjestöt ovat esittäneet lakkoilun oikeutukseksi demokraattisissa vaaleissa mandaattinsa saaneen hallituksen työlainsäädäntöhankkeet. Palkansaajajärjestöt mielellään unohtavan samaan aikaan sen, kenen ehdoilla Suomen työlainsäädäntöä on edellisten vaalikausien aikana laadittu.
Kun työlainsäädäntöä on kehitetty viimeisen parin vuosikymmenen aikana pääsääntöisesti palkansaajajärjestöjen haluamaan suuntaan niin onko tosiaan järkevää vaarantaa poliittisella lakkoilulla yritysten toimintaa ja näin heidän omien jäsentensä työpaikkoja? Vai onko niin, että palkansaajille myönteisistä työlainsäädäntöuudistuksista 60% on liian vähän ja 10% työnantajille liian paljon?
Viimeisten vuosikymmenten aikana tehdyt työlainsäädäntöuudistukset ovat olleet osaltaan heikentämässä Suomessa toimivien yritysten kilpailukykyä ja työllisyyttä, joka osaltaan on vaikuttanut julkisen velan paisumiseen. Julkisen velan määrä on reippasti korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa ja samaan aikaan Suomen työllisyysaste on Pohjoismaiden alhaisin.
Viimeksi muokattu: