Tässä on minun pohdintani sen suhteen, miten näen omalta kohdaltani oikeudenmukaisuuden sairauspoissaoloista. Minä otin tänään "asiakkaalta" aivastuksen suoraan päin naamaa, ja nyt jännitän, olenko ensi viikon loman kipeänä. Noroa on myös liikkeellä, ja vaikka käsidesiä tulee jatkuvasti käytettyä, tartunta hiipii kulman takana tai vaikka ovenkahvassa. Yksi kollega on oksentelun takia ollut jo pari päivää poissa töistä. Väittäisin, että suurin osa sairaustartunnoistani, jolleivat kaikki, tulevat työpaikalta.
Kärsin edellisellä työpaikalla pahoista sisäilmaongelmista, kuten reilu puolet kaikista samassa talossa työskennellyistä. Olin jatkuvassa sairaskierteessä. Yritin palata töihin, pystyin olemaan hädin tuskin päivän ja oli pakko jäädä pois. Työterveys hoiti astmana, ei suostunut tutkimaan mitään muuta, vaikka PEFit eivät sitä näyttäneet, ja käytin usen vuoden ajan kallista yhdistelmälääkettä, mikä maksoi yli 50€ kuussa. Vasta kun pääsin yksityisen kautta keuhkopolille terveysongelma alkoi ratketa. Ja lopullisesti oireet alkoivat helpottaa vasta, kun taloon saatiin sen viimeisiksi vuosiksi tehokas ilmanvaihtojärjestelmä. Osa työkavereista altistui huonolle sisäilmalle loppuelämäkseen niin, että eivät joissain tiloissa voi vieläkään olla hetkeäkään.
Nykyinen työpaikka on kaksi vuotta vanha rakennus, mistä katto vuosi kaksi kuukautta käyttöönoton jälkeen yhden huoneen lattialle. Katossa ollut reikä paikattiin ja seinän sisältä päästettiin vedet pois. Siellä oli nyrkinkokoisia, näkyviä pullistumia useita. Mitään kuivausta ei tehty. Nyt yllättäen tässä tilassa, sen viereisissä ja alapuolisissa työntekijät ovat alkaneet oireilla.
Näillä taustoilla en ole valmis luopumaan yhtään mistään sairausajan korvauksesta, tai sitten työnantajan pitää pystyä turvaamaan minulle tartuntavapaa ja muutenkin terveellinen ympäristö.