Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[tommy36]

Enää tietysti pitäisi tietää, missä ne ”muutama tuhat julkisen puolen johtajaa” ovat, jotka voitaisiin mihinkään potkia. Sitra taas ei käytä valtion rahaa vaan oman pääomansa tuottoja, joten sen purkaminen on sinänsä taskuun kusemista pakkasella. En tarkoita, etteikö asioita pidä perata, mutta kannattaa miettiä, onko niillä mitään merkitystä valtiontalouden kannalta.

Ahh, sorry. Sotkin tuon sitran sitten johonkin muuhun. Pahoitteluni. Mun asia ei taas ole tietää, missä ne julkisen puolen johtajat ovat, mutta ihan varmastikin sielläkin karsittavaa on.

 

[444]

Tästä kyllä varmaan kaikki ovat samaa mieltä, että noista voisi leikatakin. Eipä niistä kyllä leikkaa vasemmistokaan valtaan päästessään, tästä voin ottaa vaikka vedon jos jollekin kelpaa.

Eikä ole leikannut tähänkään mennessä. Ei yksikään hallitus, vaikka suunta on ollut kaikilla tiedossa jo vuosikymmeniä.

Varmasti on ja tämä eläkeläisten mukaanottaminen talkoisiin lienee ainoa asia mistä olemme samaa mieltä.

Juuri siksi tartuinkin siihen, että kaikkien tulee osallistua näihin talkoisiin. Tähän mennessä näin ei ole ollut enkä jää pidättämään hengitystäni sen puolesta, että osallistuisi jatkossakaan. Tämäkään hallitus ei tule ottamaan sitä riskiä, että yksi tärkeimmistä sidosryhmistä jättäisi äänestämättä heitä seuraavissa vaaleissa.

Ja koska eläkemenot tulevat kasvamaan tulevaisuudessakin, ollen jo nyt kymmeniä miljardeja vuodessa, tulisi joka ikisen eduskuntaryhmän asettua tämän muutoksen taakse. Ei tule tapahtumaan, vaan kaikki oppositiopuolueet, hallituksesta riippumatta, haluavat kerätä irtopisteet asettumalla muutosta vastaan, vaikka istuva hallitus päättäisikin tehdä asialle jotain. Kun näin tapahtuu jatkossakin, tullaan aina vain jatkamaan näpertelylinjalla, jossa vähän höyläillään sieltä ja täältä pikkuruisella juustohöylällä ja laulamaan samaa mantraa, kuinka kaikkien tulee osallistua. Paitsi sen valtavan elefantin siinä olohuoneen keskellä, jota kukaan ei muka näe.

 

[Snakster]

Ahh, sorry. Sotkin tuon sitran sitten johonkin muuhun. Pahoitteluni. Mun asia ei taas ole tietää, missä ne julkisen puolen johtajat ovat, mutta ihan varmastikin sielläkin karsittavaa on.

Julkisen puolen johtajat ovat varmaankin enimmäkseen koulujen rehtoreita, päiväkotien johtajia, sairaaloiden osastonhoitajia ja sen sellaisia. Kaipa ne duunarit osaisivat itsekin työnsä tehdä ja esim laatia jotkut työvuorolistat, mutta jotenkin on päädytty siihen, että jonkunlaista operatiivista johtoa usein tarvitaan. Ylempää johtoa ja asiantuntijoita usein halutaan karsia, mutta kai silläkin porukalla jotain ihan oikeaa hommaa on myllyn pyörittämisessä ja tämän porukan karsimisessa säästöt olisivat jotain promillen luokkaa. Julkisen puolen suuret volyymit ovat ihan tätä suorittavaa porrasta, enkä ole kovin monen kuullut sanovan, että just esim opettajia ja sairaanhoitajia pitäisi oleellisesti vähentää.

 

[Dynamo]

Niin tarvitseeko ne?

Ha ha.
No ei tarvitse, kysy vaikka Kreikasta. On kuitenkin eri asia maksaa korkoja 57 miljardista kuin 157 miljardista, velkakello.

Voit varmasti fiksuna ja filmaattisena vastata kysymykseeni?

 

[sunnuntai]

Pam ilmoittaa lakosta jakelukeskuksiin, yrityksiin jotka täysin syyttömiä tähän tilanteeseen. Yritys yrittää löytää työntekijöitä jotta kaupat saisivat tavaraa viikonlopuksi. Pam ulisee kuinka väärin tämä on. Eikö ole väärin kohdistaa lakkoja yrityksiin jotka ovat syyttömiä tilanteeseen?

Ja kohtuudella alkaa ärsyttämään demareiden ulina työmarkkinahäiriöistä. Toinen käsi ohjaa lakkovahteja paikalleen ja toinen toruu hallitusta eduskunnassa, kaksinaamaista peliä.

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Arrrgghhhhh. Jos perse on auki valtiolla, niin ainakaan sitä ei tarvitse kukaan, jolla on varaa pistää se sijoitettavaksi.

Pitäisikö sitten lapsilisää saavilta pienituloisilta ja työttömiltä perheiltä myös kieltää alkoholin ostaminen vai onko mielestäsi hyväksyttävämpää käyttää lapsilisä kaljaan kuin säästää lapsen tulevaisuuden/pahan päivän varalle?

Uskoisin sen olleen aikanaan lähinnä auttamaan peinituloisia, sekä ennenkaikkea aikana, jona vielä ei ajateltu, että kaikkien pitäisi olla töissä, vaan että joku saattaa olla ihan kotonakin lapsia kaitsemassa. Lisäksi kustannukset toki kasvaa, ja monella pienituloisella, ja varmaan keskituloisellakin voi olla, että itku tulee lasten kanssa kun maksaa niin saakelisti, mutta kyllähän tosiasia on se, että tuonkin voisi tänä aikana laittaa osaksi kokonaistuloa, jolloin se verotettaisiin pois viimeistään sellaisessa tuloluokassa, joka sitä ei tarvitse.

Uskot väärin.

"1948 säädettiin lapsilisälaki. Lapsilisää saivat kaikki lapsiperheet tuloista tai varallisuudesta riippumatta. Juuri siksi se on niin merkittävä uudistus: se oli Suomen ensimmäinen kaikille tiettyyn ryhmään kuuluville maksettava tuki eli niin sanottu universaali tuki. Nykyään etuuksien universaalisuus on tärkeä pohjoismaisen hyvinvointivaltion periaate, joka erottaa sen tarveharkintaan painottuvista järjestelmistä.

Lapsilisällä haluttiin tasata lapsista aiheutuneita kustannuksia lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä. Lapsilisä on siis eräänlainen kulukorvaus – lapsen elättäminen kun vaatii rahaa.
Lapsilisän tarkoituksena ei niinkään ole tasata tuloja rikkaiden ja köyhien välillä." - Kelan tietotarjotin

Tällä hetkellähän ongelma on se, että pienituloiset tai työttömät eivät saa lapsilisää, sillä se nimenomaan lasketaan heille tuloksi, kun arvioidaan sitä heille maksettavaa tukea, joten ei kai se ihan reilu ole nytkään, vai?

Miksi ihmeessä sitä ei pitäisi laskea osaksi perheen kokonaistuloa tarveharkintaista tukea laskettaessa? Sitähän se on. Perheellä on x-määrä rahaa käytettävissä ja sen arvioidaan tarvitsevan y-määrän pärjätäkseen. Alle jäävä osuus maksetaan lisäkorvauksena.

Kannustinloukkuja pitää purkaa, ei lisätä.

 

[Hermes#41]

Mikä on todennäköisyys siihen, että Orpon ohjelma saavuttaa tavoitteitansa, jotka sinällään ovat kannatettavia?


- parantaa työllisyyttä (100 000 uutta työpaikkaa)

- kääntää valtion velkaantumisen suunta

- parantaa yritysten toimintaedellytyksiä

- saada aikaan talouskasvua

- uudistaa työmarkkinoita niin, ette edellä mainitut tavoitteet toteutuu

 

[kyykäärme]

Julkisen puolen johtajat ovat varmaankin enimmäkseen koulujen rehtoreita, päiväkotien johtajia, sairaaloiden osastonhoitajia ja sen sellaisia. Kaipa ne duunarit osaisivat itsekin työnsä tehdä ja esim laatia jotkut työvuorolistat, mutta jotenkin on päädytty siihen, että jonkunlaista operatiivista johtoa usein tarvitaan. Ylempää johtoa ja asiantuntijoita usein halutaan karsia, mutta kai silläkin porukalla jotain ihan oikeaa hommaa on myllyn pyörittämisessä ja tämän porukan karsimisessa säästöt olisivat jotain promillen luokkaa. Julkisen puolen suuret volyymit ovat ihan tätä suorittavaa porrasta, enkä ole kovin monen kuullut sanovan, että just esim opettajia ja sairaanhoitajia pitäisi oleellisesti vähentää.

Ainakin kouluissa paikallisjohtajat ovat täysin ylityöllistettyjä. Meillä on rehtorilla yli 80 suoraa alaista. Yksityiseltä puolelta ei taida tällaista oikein löytyä. Minulle on edelleen se epäselvää, että kuinka paljon meillä on sivistysvirastossa porukkaa töissä, ja kuinka kiireistä heidän työnsä sitten on. Välillä tulee sellainen olo, että on liikaakin aikaa, kun sen verran ihmeellisiä viritelmiä sieltä välillä tulee kouluille. Minusta aivan turhaa on esimerkiksi miettiä perusopetukseen muutaman vuoden välein vaihtuvia strategioita, jotka tuntuvat ihan päälleliimatuilta, mutta joiden oheen pitää kehitellä kaikennäköistä, minkä suorittaminen on poissa perustehtävästä. Mutta en osaa sanoa, minkä verran tuolta saisi säästettyä palaamalla entiseen maailmaan, missä koulut itsenäisemmin päättivät strategioistaan ja tavoitteistaan.

 

[1313]

No miksi jokaista ei pistetä osallistumaan talkoisiin?

Mitä tuo käytännössä tarkoittaa?
Tasapuolistahan olisi, että jokainen maksaisi saman summan veroja tai vaihtoehtoisesti sen, mitä käyttää.

On ihan perusteltua, että työikäiset ja työkykyiset kantavat isomman kuorman kuin työkyvyttömät ja ei-työikäiset.

 

[tommy36]

Pitäisikö sitten lapsilisää saavilta pienituloisilta ja työttömiltä perheiltä myös kieltää alkoholin ostaminen vai onko mielestäsi hyväksyttävämpää käyttää lapsilisä kaljaan kuin säästää lapsen tulevaisuuden/pahan päivän varalle?




Uskot väärin.

"1948 säädettiin lapsilisälaki. Lapsilisää saivat kaikki lapsiperheet tuloista tai varallisuudesta riippumatta. Juuri siksi se on niin merkittävä uudistus: se oli Suomen ensimmäinen kaikille tiettyyn ryhmään kuuluville maksettava tuki eli niin sanottu universaali tuki. Nykyään etuuksien universaalisuus on tärkeä pohjoismaisen hyvinvointivaltion periaate, joka erottaa sen tarveharkintaan painottuvista järjestelmistä.

Lapsilisällä haluttiin tasata lapsista aiheutuneita kustannuksia lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä. Lapsilisä on siis eräänlainen kulukorvaus – lapsen elättäminen kun vaatii rahaa.
Lapsilisän tarkoituksena ei niinkään ole tasata tuloja rikkaiden ja köyhien välillä." - Kelan tietotarjotin




Miksi ihmeessä sitä ei pitäisi laskea osaksi perheen kokonaistuloa tarveharkintaista tukea laskettaessa? Sitähän se on. Perheellä on x-määrä rahaa käytettävissä ja sen arvioidaan tarvitsevan y-määrän pärjätäkseen. Alle jäävä osuus maksetaan lisäkorvauksena.

Kannustinloukkuja pitää purkaa, ei lisätä.

Vastaan nyt lapsilisään sen verran, että sosiaalista tukea, johon jo kohta tulee kovasti lisää porukkaa, eivät siis käytännössä saa lapsilisää, joten hridän osaltaan sillä on vaikea ostaa mitään alkoholia.

 

[Snakster]

Ainakin kouluissa paikallisjohtajat ovat täysin ylityöllistettyjä. Meillä on rehtorilla yli 80 suoraa alaista. Yksityiseltä puolelta ei taida tällaista oikein löytyä. Minulle on edelleen se epäselvää, että kuinka paljon meillä on sivistysvirastossa porukkaa töissä, ja kuinka kiireistä heidän työnsä sitten on. Välillä tulee sellainen olo, että on liikaakin aikaa, kun sen verran ihmeellisiä viritelmiä sieltä välillä tulee kouluille. Minusta aivan turhaa on esimerkiksi miettiä perusopetukseen muutaman vuoden välein vaihtuvia strategioita, jotka tuntuvat ihan päälleliimatuilta, mutta joiden oheen pitää kehitellä kaikennäköistä, minkä suorittaminen on poissa perustehtävästä. Mutta en osaa sanoa, minkä verran tuolta saisi säästettyä palaamalla entiseen maailmaan, missä koulut itsenäisemmin päättivät strategioistaan ja tavoitteistaan.

En tiedä sisällöstä, mutta kun julkisen sektorin supistamisesta puhuttiin säästökeinona, niin epäilen, että määrällisesti kuitenkin sen verran pieni porukka on tätä hallinnon jengiä, että kansantaloutta ei sillä pelasteta. Löysin pikaisella googlauksella Vantaan kaupungin vuoden 2022 henkilöstökertomuksen, jonka mukaan kasvatuksen ja oppimisen toimialalla on yhteensä lähes 6000 työntekijää, joista erilaisissa esihenkilötehtävissä noin 190 henkilöä. Asiantuntijoiden ja muun hallinnon määrää en löytänyt, mutta varmaan hallinnollisistakin työntekijöistä valtaosa tekee työtä, joka liittyy suoraan palvelun järjestämiseen, kuten vaikkapa koulusihteerit.

Yleisestihän hallinnon supistaminen on hyvä patenttivastaus, kun säästöjä haetaan, mutta säästöpotentiaali on tosiaan aivan marginaalinen verrattuna tähän palvelutuotantoa tekevän jengin määrään.

 

[sambersson]

Kyllä sä itseasiassa tulkitsit mua ihan oikein. Jos talouden raiteilleen saattaminen vaatii sivullisia "uhreja", sitten se vaatii. Eipä tuota vastapuoltakaan tunnu kiinnostavan sivulliset uhrit omassa taistelussakaan. (Emännän työkaveri sai juuri kenkää, kun ei lakon takia päässyt julkisilla töihin. Pari viikkoa sitten edellinen varoitus, nyt toinen ja kenkää tuli.)

Tässähän on häivähdys tulevaa "asiallinen syy" meininkiä. Nyt sai sentään varoituksen ensin jotta voi jahkaantua työmaalle muilla keinoin. Kimppakyytiä, polkupyörää, kävelyä. Luulisi että olisi parissa viikossa pystynyt järjestämään asiansa kuntoon.

 

[Noppa10]

Tässähän on häivähdys tulevaa "asiallinen syy" meininkiä. Nyt sai sentään varoituksen ensin jotta voi jahkaantua työmaalle muilla keinoin. Kimppakyytiä, polkupyörää, kävelyä. Luulisi että olisi parissa viikossa pystynyt järjestämään asiansa kuntoon.

Kyllä näinkin. Tosiasiassa kyseinen neiti ei ollut työnantajan (eikä muiden työntekijöidenkään) silmissä se kaikkein paras työntekijä, mutta eroonkaan ei oikein päässyt. Nyt siihen tuli mahdollisuus, mutta syy ei kyllä tällä kertaa ollut työntekijässä.

Sitä en tiedä, miksi ei hoitanut kyydityksiä. Voi olla, että ei ollut mahdollista.

 

[ipaz]

Sitä en tiedä, miksi ei hoitanut kyydityksiä. Voi olla, että ei ollut mahdollista.

Meillä porukka tuli taksilla duuniin omaan piikkiin, kun julkiset eivät kulkeneet, kimppakyydit eivät osuneet aikatauluihin ja fillarilla lumikinoksissa sotkeminen oli ilmeisesti liian hankalaa. Joskus se sattuu omaankin lompakkoon, mutta eihän lakko ole mikään syy jättäytyä pois töistä jossa on läsnäolopakko työmaalla. Itse ajattelin tänään kävellä noin 4 km työmatkan.

 

[Noppa10]

Meillä porukka tuli taksilla duuniin omaan piikkiin, kun julkiset eivät kulkeneet, kimppakyydit eivät osuneet aikatauluihin ja fillarilla lumikinoksissa sotkeminen oli ilmeisesti liian hankalaa. Joskus se sattuu omaankin lompakkoon, mutta eihän lakko ole mikään syy jättäytyä pois töistä jossa on läsnäolopakko työmaalla. Itse ajattelin tänään kävellä noin 4 km työmatkan.

Ei toki olekaan, siitä olen samaa mieltä. Ja kyllä minun mielestäni työnantajalla onkin oikeus potkia työntekijä niin halutessaan tuosta pihalle. Lähinnä se pointti oli nyt se, että ammattiliittoon kuuluva henkilö jäi (toistaiseksi) ilman työtä ammattiliiton edesottamusten takia.

Sitä en tosiaan tiedä, miksi ei päässyt töihin. Esimerkiksi itselläni ulosoton aikoina oli monesti tilanne, että tilillä rahaa 4 euroa. Siitä ei paljoa takseja maksella, jos se ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi. Ja kun asiaa kysyin puolisolta, niin ko. henkilön työmatka jotain reilut 20km, niin kävely lienee poissuljettu vaihtoehto käytännössä.

 

[Timbit]

Kyllä minusta vastuulliseen vallankäyttöön kuuluu myös arvioida niitä yhteiskunnallisia seurauksia, mitä politiikkatoimet voivat aiheuttaa.

Millä tavoin tuollainen arviointi näkyy täällä hetkellä ay-liikkeen toiminnassa?

 

[TylerDG]

Mikä on todennäköisyys siihen, että Orpon ohjelma saavuttaa tavoitteitansa, jotka sinällään ovat kannatettavia?


- parantaa työllisyyttä (100 000 uutta työpaikkaa)

- kääntää valtion velkaantumisen suunta

- parantaa yritysten toimintaedellytyksiä

- saada aikaan talouskasvua

- uudistaa työmarkkinoita niin, ette edellä mainitut tavoitteet toteutuu

Jos näistä vaikka 2/4 onnistuu ja 2/4 edistyy sillä tavalla että seuraava hallitus pystyy sitä työtä jatkamaan, niin se on jo aika jees. Etenkin aikana jolloin ay-liiton ja opposition pyrkimys on vain jarruttaa ja säilyttää saavutetut etuudet.

Voi silti olla että ei tuo 2/4 onnistu tätä menoa kun ei päästä edes alkuun ja liitto omilla toimillaan kasvattaa kuoppaa entisestään. Sentään yrittävät jotain, toisin kuin edelliset hallitukset. Aiemmat näennäiset leikkaukset ja niiden pikaiset perumiset koska olavi uusivirta pahoitti mielensä oli toriukko-meininkiä.

 

[Lynx_j]

Tähän tartun kiinni.. Kansa äänesti oikeistolaisen (talous)politiikan puolesta ja sen sai. Valtaosa oikeistosta on varsin tyytyväinen nykymenoon ja hallituksen tekemisiin. Ei meillä ole tarvetta esittää vaihtoehtoja. Tuon "jengi"-sanan voi siis varsin hyvin korvata vaikkapa palstatermiksi muodostuneella vasemmisto-sanalla.

Sinä kun viljelet tätä kansan ääntä ja viittaat mielipidemittauksiin puolueiden suosiossa, niin miten mielestäsi pitäisi toimia, jos valtaosa kansasta ei rajoittaisi tai kieltäisi poliittisia lakkoja?

 

[kyykäärme]

En tiedä sisällöstä, mutta kun julkisen sektorin supistamisesta puhuttiin säästökeinona, niin epäilen, että määrällisesti kuitenkin sen verran pieni porukka on tätä hallinnon jengiä, että kansantaloutta ei sillä pelasteta. Löysin pikaisella googlauksella Vantaan kaupungin vuoden 2022 henkilöstökertomuksen, jonka mukaan kasvatuksen ja oppimisen toimialalla on yhteensä lähes 6000 työntekijää, joista erilaisissa esihenkilötehtävissä noin 190 henkilöä. Asiantuntijoiden ja muun hallinnon määrää en löytänyt, mutta varmaan hallinnollisistakin työntekijöistä valtaosa tekee työtä, joka liittyy suoraan palvelun järjestämiseen, kuten vaikkapa koulusihteerit.

Yleisestihän hallinnon supistaminen on hyvä patenttivastaus, kun säästöjä haetaan, mutta säästöpotentiaali on tosiaan aivan marginaalinen verrattuna tähän palvelutuotantoa tekevän jengin määrään.

En minäkään usko, että tuolta suuria säästöjä olisi saatavissa. Sitten taas kun koulumaailmaa miettii, niin oikeasti ainut, mistä voisi oikeaa säästöä saada, on työvoimakulut. Ja tämähän toteutetaan niin, että tehdään koko ajan suuremmat opetusryhmät, integroidaan erityisoppilaat ja valmistavan luokan oppilaat huonolla kielitaidolla yleisopetukseen ja sitten ihmetellään, miten oppimistulokset putoavat.

Aikanaan harrastettu pyyhekumien puolittaminen, ostokiellot, tukiopetuskatto, työkirjojen poistaminen yms. on ihan turhaa puuhastelua kokonaiskustannuksiin verrattuna.

 

[Creed Bratton]

En tiedä sisällöstä, mutta kun julkisen sektorin supistamisesta puhuttiin säästökeinona, niin epäilen, että määrällisesti kuitenkin sen verran pieni porukka on tätä hallinnon jengiä, että kansantaloutta ei sillä pelasteta. Löysin pikaisella googlauksella Vantaan kaupungin vuoden 2022 henkilöstökertomuksen, jonka mukaan kasvatuksen ja oppimisen toimialalla on yhteensä lähes 6000 työntekijää, joista erilaisissa esihenkilötehtävissä noin 190 henkilöä. Asiantuntijoiden ja muun hallinnon määrää en löytänyt, mutta varmaan hallinnollisistakin työntekijöistä valtaosa tekee työtä, joka liittyy suoraan palvelun järjestämiseen, kuten vaikkapa koulusihteerit.

Yleisestihän hallinnon supistaminen on hyvä patenttivastaus, kun säästöjä haetaan, mutta säästöpotentiaali on tosiaan aivan marginaalinen verrattuna tähän palvelutuotantoa tekevän jengin määrään.

Itse arvelisin sotessa tuon hallinnon tehottomuuden olevan. Lukemieni Hesarin ja muiden lehtien artikkeleiden perusteella sairaanhoitopiireissä on rakennettu jos jonkinlaista himmeliä ja monitasoista byrokraattista johtamisjärjestelmää viimeisten 30 vuoden aikana. Lopputuloksena todella byrokraattisesti johdettu viritelmä 21 maakunnassa. Niistä kepun palkintovirkojen lakkauttamisista ja maakuntien yhdistämisistä voisi aloittaa.

 

[Jeffrey]

Kyllä minusta vastuulliseen vallankäyttöön kuuluu myös arvioida niitä yhteiskunnallisia seurauksia, mitä politiikkatoimet voivat aiheuttaa.

Näinpä. Tämä suomalaisten AY liikkeiden lakkoherkkyys hyvin pienistäkin muutoksista jopa valheellisella analogialla aiheuttanee sen, että vaikka suomalaiset yritykset lähtisivätkin lentoon - tulevat he tekemään investointinsa ja viemään työpaikat ulkomaille. Tästähän meillä on jo nyt olemassa olevia esimerkkejä kuten UPM ja eiköhän se myös Nesteen osalta päätöksen taustalla ollut.

AY liikkeen tulisi tunnistaa poliittinen vastuunsa ja omien päätöksiensä yhteiskunnalliset seuraukset. Heidän poliittinen valtakamppailunsa on nimenomaisesti pois duunareilta.

 

[erku]

Millä tavoin tuollainen arviointi näkyy täällä hetkellä ay-liikkeen toiminnassa?

Esimerkiksi siten, että hengen ja terveyden kannalta välttämättömien hyödykkeiden kuljetus ja käsittely on rajattu työtaistelutoimien ulkopuolelle.

 

[Jeffrey]

Itse arvelisin sotessa tuon hallinnon tehottomuuden olevan. Lukemieni Hesarin ja muiden lehtien artikkeleiden perusteella sairaanhoitopiireissä on rakennettu jos jonkinlaista himmeliä ja monitasoista byrokraattista johtamisjärjestelmää viimeisten 30 vuoden aikana. Lopputuloksena todella byrokraattisesti johdettu viritelmä 21 maakunnassa. Niistä kepun palkintovirkojen lakkauttamisista ja maakuntien yhdistämisistä voisi aloittaa.

Hyvinvointialueiden valtuustot maksoivat itselleen pelkästään kokouspalkkioina 14 miljoonaa. Jos pelkät kokouspalkkiot ovat tässä luokassa, miten muu ylimääräinen hallinto? Eiköhän ylimääräiset hillotolpat ole joka tapauksessa satoja miljoonia jos pelkät kokouspalkkiot pitkälli toista kymmentä.

Tässä aluevaltuustojen kulut ja tuet – ”Törkeän paljon”, sanoo jopa valtuutettu itse

Yle kokosi tiedot hyvinvointialueiden valtuustojen itselleen sopimista palkkioista. Moni valtuutettu vaatii itsekin uuden puoluetuen leikkaamista tai poistamista.

yle.fi

 

[Tadu]

Hyvinvointialueiden valtuustot maksoivat itselleen pelkästään kokouspalkkioina 14 miljoonaa. Jos pelkät kokouspalkkiot ovat tässä luokassa, miten muu ylimääräinen hallinto? Eiköhän ylimääräiset hillotolpat ole joka tapauksessa satoja miljoonia jos pelkät kokouspalkkiot pitkälli toista kymmentä.

Tässä aluevaltuustojen kulut ja tuet – ”Törkeän paljon”, sanoo jopa valtuutettu itse

Yle kokosi tiedot hyvinvointialueiden valtuustojen itselleen sopimista palkkioista. Moni valtuutettu vaatii itsekin uuden puoluetuen leikkaamista tai poistamista.

yle.fi

Eiköhän se ole päivänselvää mitä käy kun asiantuntijoiden suositteleman 5 hyvinvointialueen sijaan niitä perustetaan 21. Siihen päälle vielä Keskustan tapa keksiä omilleen suojatyöpaikkoja ja SDP:n piittaamattomuus kustannusten noususta, niin…

 

[Andromeda]

Meillä porukka tuli taksilla duuniin omaan piikkiin, kun julkiset eivät kulkeneet, kimppakyydit eivät osuneet aikatauluihin ja fillarilla lumikinoksissa sotkeminen oli ilmeisesti liian hankalaa. Joskus se sattuu omaankin lompakkoon, mutta eihän lakko ole mikään syy jättäytyä pois töistä jossa on läsnäolopakko työmaalla. Itse ajattelin tänään kävellä noin 4 km työmatkan.

Helsingissä asuvalle veljelleni oli työnantaja keksinyt listan miten töihin voi lakon aikana suoriutua. Viimeisenä mahdollisuutena jos muuta keinoa ei ole on yrittää liftata kyytiä. Meinasi vähän huvittaa tämä